Estevalmennus kasvateille 06.06.2020
INFO
KOMMENTIT
Kiitos kaikille osallistuneille! ♥
- Valmennus on avoinna Syyn Kartanon kasvateille
- Valmennus järjestetään 6.6.2020 Syyn Kartanon tiloissa
- Yksi ihminen voi osallistua vain yhden hevosen kanssa, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan
- Mukaan otetaan neljä ratsukkoa, jokainen pääsee treenaamaan omalla tasollaan
- Valmennuskommentit (kasvattaja kirjoittaa, n. 200 sanaa) julkaistaan tälle sivulle viimeistään valmennuspäivänä 6.6.2020
- Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostiin [email protected], otsikolla Kasvattivalmennus
- Muodossa: Ratsastaja - <a href="http:// -alkuinen osoite">hevonen</a> +tiivistelmä luonteesta, jos sivuilla ei ole kuvausta
KOMMENTIT
Kiitos kaikille osallistuneille! ♥
Humutin - Syyn Kiukkunen
Valmennettavakseni saapui ensimmäisenä Humutin kauniin Kinkun kanssa. Vastoin kaikkia odotuksia kentälle asteli varsin rauhallinen nuori hevonen, joka tutkaili ympäristöään uteliaana, mutta käveli samalla verkkaisesti ratsastajansa alla uralla. Kinkusta oli kasvanut kaunis ja vankka hevonen, joka vaikutti nuoresta iästään huolimatta jo varsin selväpäiseltä. Seurasin sivusta ratsukon verryttelyä, josta huomasi, että ratsukolla oli hyvä yhteistyö, vaikka kyseessä olikin vielä hieman epätasapainoinen nuori ratsu. Kinkku työskenteli kaikesta huolimatta yritteliäästi ja Humutin sai sen kulkemaan pohkeen edessä, mikä oli hyvä juttu ajatellen päivän hyppytreeniä. Alkuverryttelyn jälkeen hyppääminen aloitettiin ihan perusasiasta, eli puomeista. Ympyrän kaarelle sijoitetut neljä maapuomia oli tarkoitus ylittää keskeltä puomia ravissa niin, että askelmäärä oli jokaisen puomin välissä sama. Kinkku hoksasi tehtävän nopeasti, eivätkä maapuomit tuottaneet nuorelle vaikeuksia. Samaa tehtiin myös laukassa, jolloin ratsukolla oli aluksi vaikeuksia pitää yllä tasainen rytmi, minkä vuoksi puomit kolisivat. Koska laukkaaminen sai epätasaisen ja innokkaan Kinkun hieman hämilleen, pyysin ratsukon ottamaan laukan ensin haltuun ilman maapuomeja. Kun tamma alkoi rauhoittua ja rytmi löytyi, siirryttiin takaisin puomeille, jotka sujuivat nyt huomattavasti tasaisemmin.
Seuraavana harjoituksena tehtiin suoraa sekä kaarevaa linjaa pienillä estekorkeuksilla. Tehtävä alkoi ympyrällä olleiden maapuomien yli ravaamisesta, joiden jälkeen nostettiin laukka ja tultiin ensimmäiselle esteelle. Innokas hevonen oli tarkoitus pitää ensin hyvin hallinnassa ravipuomeilla, minkä jälkeen laukankin tuli säilyä mahdollisimman rauhallisena ja tasaisena, jotta linjalle saatiin hyvä lähestyminen. Kinkku nosti laukan ponnekkaasti viimeiseltä maapuomilta ja alkoi pyörittää laukkaa heti hienosti. Linjan ensimmäisen esteen lähestyessä Kinkku pyrki hieman kiihdyttämään, mutta estekorkeuksien ollessa niin pienet, ei tämä ollut tarpeen, joten käskin Humuttimen pitää tamman rauhallisessa laukassa. Ensimmäinen hyppy sujui hyvin, eikä esteen alle laittamani vesimatto hätkäyttänyt rohkeaa hevosta. Lähestyminen suoran linjan toiselle esteelle sujui hyvin ja ratsukko löysi täydellisen ponnistuspaikan. Kinkku sai paljon kehuja, sillä tämä oli erinomainen suoritus melko kokemattomalle hevoselle. Kaarevalla linjalla meno jatkui yhtä hienosti, mikä yllätti että minut myös ratsastajan. Laukkakin vaihtui taitavasti, joskin puolivahingossa, kaarevan linja toisen esteen päällä. Hyppäämisen loputtua Kinkku sai laukata vapaammassa muodossa ympäri kenttää, jolloin se pääsi kunnolla venyttämään itseään. Olipa ilo nähdä, että omasta kasvatista oli kasvanut näinkin järkevä nuori!
Valmennettavakseni saapui ensimmäisenä Humutin kauniin Kinkun kanssa. Vastoin kaikkia odotuksia kentälle asteli varsin rauhallinen nuori hevonen, joka tutkaili ympäristöään uteliaana, mutta käveli samalla verkkaisesti ratsastajansa alla uralla. Kinkusta oli kasvanut kaunis ja vankka hevonen, joka vaikutti nuoresta iästään huolimatta jo varsin selväpäiseltä. Seurasin sivusta ratsukon verryttelyä, josta huomasi, että ratsukolla oli hyvä yhteistyö, vaikka kyseessä olikin vielä hieman epätasapainoinen nuori ratsu. Kinkku työskenteli kaikesta huolimatta yritteliäästi ja Humutin sai sen kulkemaan pohkeen edessä, mikä oli hyvä juttu ajatellen päivän hyppytreeniä. Alkuverryttelyn jälkeen hyppääminen aloitettiin ihan perusasiasta, eli puomeista. Ympyrän kaarelle sijoitetut neljä maapuomia oli tarkoitus ylittää keskeltä puomia ravissa niin, että askelmäärä oli jokaisen puomin välissä sama. Kinkku hoksasi tehtävän nopeasti, eivätkä maapuomit tuottaneet nuorelle vaikeuksia. Samaa tehtiin myös laukassa, jolloin ratsukolla oli aluksi vaikeuksia pitää yllä tasainen rytmi, minkä vuoksi puomit kolisivat. Koska laukkaaminen sai epätasaisen ja innokkaan Kinkun hieman hämilleen, pyysin ratsukon ottamaan laukan ensin haltuun ilman maapuomeja. Kun tamma alkoi rauhoittua ja rytmi löytyi, siirryttiin takaisin puomeille, jotka sujuivat nyt huomattavasti tasaisemmin.
Seuraavana harjoituksena tehtiin suoraa sekä kaarevaa linjaa pienillä estekorkeuksilla. Tehtävä alkoi ympyrällä olleiden maapuomien yli ravaamisesta, joiden jälkeen nostettiin laukka ja tultiin ensimmäiselle esteelle. Innokas hevonen oli tarkoitus pitää ensin hyvin hallinnassa ravipuomeilla, minkä jälkeen laukankin tuli säilyä mahdollisimman rauhallisena ja tasaisena, jotta linjalle saatiin hyvä lähestyminen. Kinkku nosti laukan ponnekkaasti viimeiseltä maapuomilta ja alkoi pyörittää laukkaa heti hienosti. Linjan ensimmäisen esteen lähestyessä Kinkku pyrki hieman kiihdyttämään, mutta estekorkeuksien ollessa niin pienet, ei tämä ollut tarpeen, joten käskin Humuttimen pitää tamman rauhallisessa laukassa. Ensimmäinen hyppy sujui hyvin, eikä esteen alle laittamani vesimatto hätkäyttänyt rohkeaa hevosta. Lähestyminen suoran linjan toiselle esteelle sujui hyvin ja ratsukko löysi täydellisen ponnistuspaikan. Kinkku sai paljon kehuja, sillä tämä oli erinomainen suoritus melko kokemattomalle hevoselle. Kaarevalla linjalla meno jatkui yhtä hienosti, mikä yllätti että minut myös ratsastajan. Laukkakin vaihtui taitavasti, joskin puolivahingossa, kaarevan linja toisen esteen päällä. Hyppäämisen loputtua Kinkku sai laukata vapaammassa muodossa ympäri kenttää, jolloin se pääsi kunnolla venyttämään itseään. Olipa ilo nähdä, että omasta kasvatista oli kasvanut näinkin järkevä nuori!
Oona - Syyn Repolainen
Kun musta ori asteli Oonan kanssa kentälle, olin aivan haltioissani siitä, mitä kasvatistani oli tullut. Komea nuori vaikutti käyttäytyvän täysin asiallisesti, joskin hieman haahuili tammatarhojen suuntaan Oonan noustessa satulaan. Laineen nuoresta iästä huolimatta käynti ja ravi olivat vaikuttavan matkaavoittavia ja rytmikkäitä. Laukassa ori liikkui energisesti ja melko pyöreästi, joskin ensin hieman matalana ja etupainoisena, mutta tämän Oona korjasi ratsailta käsin nopeasti. Ratsukko suoritti myös muutamat raviväistöt, joiden kanssa Laine oli ensin ihan hukassa, eikä heti tajunnut, mitä ratsastaja siltä halusi. Lopulta väistötkin sujuivat ja hyppääminen päästiin aloittamaan hyvin vertyneen hevosen kanssa.
Päivän tehtävä koostui seitsemästä maapuomista. Kentän keskelle oli kasattu kolmoissarja, jonka jokaisen puomin väliin mahtui kaksi laukka-askelta. Neljä muuta puomia oli sijoitettu sarjan reunimmaisten puomien viereen johteiden tavoin viistosti. Ratsukko sai tutustua puomeihin ensin ravissa ratsastamalla jokaisen yli niin, että ensin tultiin kolmoissarja, sitten käännyttiin valittuun suuntaan ja tultiin viistot esteet kahdeksikon tapaisesti ylittäen välissä sarjan keskimmäinen puomi. Laine oli tehtävästä aluksi hämillään, eikä oikein tajunnut, mitä siltä pyydettiin. Käännöksissä oli havaittavissa yhteisymmärryksen puutetta, sillä Laine olisi halunnut mennä aivan toisaalle, kuin minne Oona sitä ohjasi. Ohjeistin Oonaa käyttämään käännöksissä myös pohjatta ja tarvittaessa jopa hieman johtamaan nuorta hevosta, jotta se tajuaisi tehtävän, jonka estekorkeutta pian nostettaisiin, idean. Laine alkoi pian saada hommasta koppia ja käännökset rentoutuivat huomattavasti. Puomit korotettiin esteiksi ja tehtävää alettiin tulla laukassa. Esteiden hyppyjärjestystä kuitenkin muutettiin niin, ettei Laina pystynyt liialti ennakoimaan menosuuntaa, jolloin innokas hyppääjä ei pystynyt hätiköimään, vaan joutui keskittymään tekemiseen kunnolla. Ratsastajalta vaadittiin itseltäänkin keskittymistä, sillä tälläisessä tehtävässä ohjauksen tuli olla tarkkaa ja ennalta suunniteltua, jotta hevosta ei veisi vahingossa mahdottomiin tilanteisiin.
Laineen hyppytekniikkaa oli mukava katsella, se käytti selkäänsä hyvin ja hypyt olivat pyöreitä, mutta nopeita. Pienehkö hevonen oli kuin luotu kieputtelutehtävälle ja vaikka alussa nuorella oli hieman haasteita tajuta tehtävän kulku, alkoi homma huomattavasti helpottua valmennuksen loppua kohden. Jotta valmennus ei jäänyt ihan pelkäksi kiemurteluksi, korotimme kolmoissarjan esteet lopuksi hieman isommiksi ja Laine pääsi hyppäämään ne keskihalkaisijaa seuraten suorana, ilman turhia mutkitteluja. Paljon käännöksiä sisältäneen tehtävän jälkeen suoruutta sai aluksi vähän hakea, mutta lopulta saimme hienot suoritukset kumpaankin suuntaan ja valmennus voitiin lopetella.
Kun musta ori asteli Oonan kanssa kentälle, olin aivan haltioissani siitä, mitä kasvatistani oli tullut. Komea nuori vaikutti käyttäytyvän täysin asiallisesti, joskin hieman haahuili tammatarhojen suuntaan Oonan noustessa satulaan. Laineen nuoresta iästä huolimatta käynti ja ravi olivat vaikuttavan matkaavoittavia ja rytmikkäitä. Laukassa ori liikkui energisesti ja melko pyöreästi, joskin ensin hieman matalana ja etupainoisena, mutta tämän Oona korjasi ratsailta käsin nopeasti. Ratsukko suoritti myös muutamat raviväistöt, joiden kanssa Laine oli ensin ihan hukassa, eikä heti tajunnut, mitä ratsastaja siltä halusi. Lopulta väistötkin sujuivat ja hyppääminen päästiin aloittamaan hyvin vertyneen hevosen kanssa.
Päivän tehtävä koostui seitsemästä maapuomista. Kentän keskelle oli kasattu kolmoissarja, jonka jokaisen puomin väliin mahtui kaksi laukka-askelta. Neljä muuta puomia oli sijoitettu sarjan reunimmaisten puomien viereen johteiden tavoin viistosti. Ratsukko sai tutustua puomeihin ensin ravissa ratsastamalla jokaisen yli niin, että ensin tultiin kolmoissarja, sitten käännyttiin valittuun suuntaan ja tultiin viistot esteet kahdeksikon tapaisesti ylittäen välissä sarjan keskimmäinen puomi. Laine oli tehtävästä aluksi hämillään, eikä oikein tajunnut, mitä siltä pyydettiin. Käännöksissä oli havaittavissa yhteisymmärryksen puutetta, sillä Laine olisi halunnut mennä aivan toisaalle, kuin minne Oona sitä ohjasi. Ohjeistin Oonaa käyttämään käännöksissä myös pohjatta ja tarvittaessa jopa hieman johtamaan nuorta hevosta, jotta se tajuaisi tehtävän, jonka estekorkeutta pian nostettaisiin, idean. Laine alkoi pian saada hommasta koppia ja käännökset rentoutuivat huomattavasti. Puomit korotettiin esteiksi ja tehtävää alettiin tulla laukassa. Esteiden hyppyjärjestystä kuitenkin muutettiin niin, ettei Laina pystynyt liialti ennakoimaan menosuuntaa, jolloin innokas hyppääjä ei pystynyt hätiköimään, vaan joutui keskittymään tekemiseen kunnolla. Ratsastajalta vaadittiin itseltäänkin keskittymistä, sillä tälläisessä tehtävässä ohjauksen tuli olla tarkkaa ja ennalta suunniteltua, jotta hevosta ei veisi vahingossa mahdottomiin tilanteisiin.
Laineen hyppytekniikkaa oli mukava katsella, se käytti selkäänsä hyvin ja hypyt olivat pyöreitä, mutta nopeita. Pienehkö hevonen oli kuin luotu kieputtelutehtävälle ja vaikka alussa nuorella oli hieman haasteita tajuta tehtävän kulku, alkoi homma huomattavasti helpottua valmennuksen loppua kohden. Jotta valmennus ei jäänyt ihan pelkäksi kiemurteluksi, korotimme kolmoissarjan esteet lopuksi hieman isommiksi ja Laine pääsi hyppäämään ne keskihalkaisijaa seuraten suorana, ilman turhia mutkitteluja. Paljon käännöksiä sisältäneen tehtävän jälkeen suoruutta sai aluksi vähän hakea, mutta lopulta saimme hienot suoritukset kumpaankin suuntaan ja valmennus voitiin lopetella.
enna - Syyn Täiterva
Seuraavaksi kentälle asteli Tärppi omistajansa Ennan kanssa. Huomasin alkuravien aikana, ettei Tärppi ollut kovin innokas liikkumaan. Askel laahasi kentän pohjaa ja liikkeet olivat hyvin laiskan näköisiä, ori kulki kuin täi tervassa. Ohjeistin Ennaa tekemään alkuverryttelyn aikana paljon teräviä siirtymisiä, jotta Tärppi saataisiin vireeseen ajatellen päivän estetehtäviä. Enna tiesi hevosensa heikkoudet ja osasi pyytää ratsulta riittävän paljon, jolloin se saatiin etenemään jo huomattavasti paremmin. Laukka oli lennokasta ja pyörivää, tosin Enna sai olla valppaana, ettei ori siirtynyt omin päin raviin. Alkuverryttelyn aikana ratsukko sai tulla myös lävistäjälle olleiden ravipuomien yli, joiden avulla Tärpin askeleisiin saatiin vähän lisää korkeutta. Ori ryhdistäytyi silminnähden verryttelyn loppua kohden ja laiskalta vaikuttavasta hevosesta kuoriutuikin varsin komea paketti, johon kasvattaja sai olla tyytyväinen.
Hyppääminen aloitettiin puomeilla, joiden kanssa hiottiin teräviä ja tarkkoja siirtymisiä. Ensimmäiselle puomille, joka oli leveyshalkaisijalla, lähestyttiin ravissa, mutta puomin päällä piti nostaa laukka ja laukata seuraavan puomin yli. Kaarteen aikana tuli siirtyä takaisin rauhalliseen raviin ja ratsastaa lävistäjän ravipuomit, joiden jälkeen jatkettiin hallitussa ravissa lyhyelle sivulle asti ja nostettiin jälleen laukka. Tehtävä oli täynnä siirtymisiä, mutta uskoin, että tälläinen viilailu ei tekisi hieman tahmeahkolle Tärpille pahaa, päinvastoin. Tehtävä alkoi vahvasti - Tärppi nosti laukan täsmällisesti ja ponnekkaasti puomilta ja laukkasi hyvin seuraavankin yli. Ravisiirtyminen ei tuottanut ongelmia ja ravipuomitkin sujuivat, mutta ongelmaksi koitui seuraava laukannosto, joka viivästyi Tärpin ollessa hidas vastaamaan Ennan apuihin. Laukka nousi vasta viimeisen puomin lähestyessä, eli liian myöhään. Ohjeistin Ennaa tuomaan Tärpin uudelleen lävistäjän ravipuomeille ja valmistelemaan laukan nostamisen jo hyvissä ajoin. Tällä kertaa Tärppi reagoi hyvin teräviin laukka-apuihin, jolloin laukka nousi lyhyen sivun keskeltä ja viimeinen puomi ylittyi hyvin.
Jottei valmennus jäänyt pelkkien puomien kanssa hinkkaamiseen, nostimme edellisen tehtävän laukkapuomit esteiksi, mikä osaltaan toi tehtävään vähän vaikeuttakin. Puomitehtävän aikana Tärppi oli alkanut jo hoksata harjoituksen idean, joten siirtymiset olivat täsmällisempiä ja ratsukon eteneminen näytti huomattavasti paremmalta kuin alkutunnista. Ravi oli eteenpäinpyrkivää jopa Tärpin omasta tahdosta ja laukka ajoittain komean energistä. Päivän tehtävä sujui loistavasti myös esteiden kanssa. Tärpillä oli hyvä, täsmällinen hyppy ja se käytti selkäänsä hypyissä loistavasti ja vaikka Enna saikin välillä muistuttaa oria reippaasta etenemisestä, ei meno näyttänyt ollenkaan huonolta. Ennan ja Tärpin yhteistyötä oli ilo seurata ja jään innolla seuraamaan, mitä tästä komeasta parista vielä tulee.
Seuraavaksi kentälle asteli Tärppi omistajansa Ennan kanssa. Huomasin alkuravien aikana, ettei Tärppi ollut kovin innokas liikkumaan. Askel laahasi kentän pohjaa ja liikkeet olivat hyvin laiskan näköisiä, ori kulki kuin täi tervassa. Ohjeistin Ennaa tekemään alkuverryttelyn aikana paljon teräviä siirtymisiä, jotta Tärppi saataisiin vireeseen ajatellen päivän estetehtäviä. Enna tiesi hevosensa heikkoudet ja osasi pyytää ratsulta riittävän paljon, jolloin se saatiin etenemään jo huomattavasti paremmin. Laukka oli lennokasta ja pyörivää, tosin Enna sai olla valppaana, ettei ori siirtynyt omin päin raviin. Alkuverryttelyn aikana ratsukko sai tulla myös lävistäjälle olleiden ravipuomien yli, joiden avulla Tärpin askeleisiin saatiin vähän lisää korkeutta. Ori ryhdistäytyi silminnähden verryttelyn loppua kohden ja laiskalta vaikuttavasta hevosesta kuoriutuikin varsin komea paketti, johon kasvattaja sai olla tyytyväinen.
Hyppääminen aloitettiin puomeilla, joiden kanssa hiottiin teräviä ja tarkkoja siirtymisiä. Ensimmäiselle puomille, joka oli leveyshalkaisijalla, lähestyttiin ravissa, mutta puomin päällä piti nostaa laukka ja laukata seuraavan puomin yli. Kaarteen aikana tuli siirtyä takaisin rauhalliseen raviin ja ratsastaa lävistäjän ravipuomit, joiden jälkeen jatkettiin hallitussa ravissa lyhyelle sivulle asti ja nostettiin jälleen laukka. Tehtävä oli täynnä siirtymisiä, mutta uskoin, että tälläinen viilailu ei tekisi hieman tahmeahkolle Tärpille pahaa, päinvastoin. Tehtävä alkoi vahvasti - Tärppi nosti laukan täsmällisesti ja ponnekkaasti puomilta ja laukkasi hyvin seuraavankin yli. Ravisiirtyminen ei tuottanut ongelmia ja ravipuomitkin sujuivat, mutta ongelmaksi koitui seuraava laukannosto, joka viivästyi Tärpin ollessa hidas vastaamaan Ennan apuihin. Laukka nousi vasta viimeisen puomin lähestyessä, eli liian myöhään. Ohjeistin Ennaa tuomaan Tärpin uudelleen lävistäjän ravipuomeille ja valmistelemaan laukan nostamisen jo hyvissä ajoin. Tällä kertaa Tärppi reagoi hyvin teräviin laukka-apuihin, jolloin laukka nousi lyhyen sivun keskeltä ja viimeinen puomi ylittyi hyvin.
Jottei valmennus jäänyt pelkkien puomien kanssa hinkkaamiseen, nostimme edellisen tehtävän laukkapuomit esteiksi, mikä osaltaan toi tehtävään vähän vaikeuttakin. Puomitehtävän aikana Tärppi oli alkanut jo hoksata harjoituksen idean, joten siirtymiset olivat täsmällisempiä ja ratsukon eteneminen näytti huomattavasti paremmalta kuin alkutunnista. Ravi oli eteenpäinpyrkivää jopa Tärpin omasta tahdosta ja laukka ajoittain komean energistä. Päivän tehtävä sujui loistavasti myös esteiden kanssa. Tärpillä oli hyvä, täsmällinen hyppy ja se käytti selkäänsä hypyissä loistavasti ja vaikka Enna saikin välillä muistuttaa oria reippaasta etenemisestä, ei meno näyttänyt ollenkaan huonolta. Ennan ja Tärpin yhteistyötä oli ilo seurata ja jään innolla seuraamaan, mitä tästä komeasta parista vielä tulee.
Alva - Syyn Kuiskuttaja
Viimeisenä kentälle saapui Alva nuoren Kuiskeen kanssa. Musta tamma käveli reippaassa tahdissa uralla ja vilkuili tutun kasvattitallin tiluksia sivusilmällä. Jo alkuravien aikana huomasin, että Kuiske oli vielä nuori hevonen ja tarvitsi paljon tukea ratsastajaltaan. Alva teki paljon ympyröitä, kiemurauria ja suunnanmuutoksia pitääkseen ratsun aktiivisena. Aika ajoin Kuiske tuppasi tipahtamaan Alvan avuilta ja ryhdikästä muotoa sai vähän etsiskellä, mutta pääpiirteittäin meno näytti kuitenkin ihan hyvältä ottaen huomioon hevosen iän ja kokemuksen. Kuiskeen kanssa tekisimme tänään yksinkertaisia ympyräharjoituksia puomein ja pienin kavaletein, jotta tamma saisi rutiinia hyppäämiseen. Ensimmäinen tehtävä oli pääty-ympyrällä, johon oli asetettu maapuomi. Puomi ylitettiin ensin ravissa ja hevonen pyrittiin pitämään koko ympyrän ajan hyvässä tasapainossa ja vauhti tasaisena. Neuvoin Alvaa siirtämään katseensa puomiin jo ympyrän toiselta kaarelta, jotta ratsastaja pystyi itse hahmottamaan lähestymisen mahdollisimman hyvin ja näin ollen tuomaan hevosen puomille hyvästä paikasta. Ravipuomitehtävä ei tuottanut Kuiskeelle minkäänlaisia ongelmia ja tällaistä oltiin harjoiteltu kuulemma kotonakin muutamaan otteeseen.
Tehtävää vaikeutettiin siten, että alettiin ratsastaa kahdesta ympyrästä koostunutta kahdeksikkoa, eli suunta alkoi vaihdella ja ohjaamisen kanssa sai olla jo tarkempi. Kahdeksikon kummankin osan kaarteella oli maapuomit, jotka tuli ylittää tasaisessa ravissa mahdollisimman keskeltä puomia. Alva ratsasti Kuisketta tasaisen varmasti ja Kuiske kuunteli ratsastajaansa hyvin taipuen kummallakin ympyrällä kauniisti. Tamma sai paljon kehuja, sillä meno oli rauhallista ja tätä katsellessa ei olisi heti arvannut, kuinka nuori tamma olikaan. Ravitehtävien alkaessa sujua näinkin mallikkaasti siirryimme jälleen vain toiselle ympyrälle tarkoituksena tulla puomi laukassakin. Kuiskeen laukka oli vielä vähän raa'an omaista ja vauhtia löytyi turhankin paljon, minkä vuoksi Alvalla oli täysi työ pitää tammansa kurissa. Emme alkaneet heti ylittää puomia, vaan Kuiske sai aluksi purkaa isoimmat menohalunsa sileällä ennen maapuomille siirtymistä. Kun meno näytti tasaisemmalta ja Kuiske oli Alvan avuilla, annoin ratsukolle luvan tulla puomiympyrälle. Puomi ylittyi isoin ilmavaroin, mutta sakottaneeko tästä nuorta nyt turhaan, ainakin intoa riitti.
Laukkaympyrää oltiin harjoiteltu kummassakin suunnassa ja tehtävä oli jälleen aika laajentaa kahdeksikolle. Samalla maapuomit nostettiin kavaleteiksi, mikä omalta osaltaankin toi tehtävään vaikeutta ja vaati enemmän hallintaa. En suinkaan vaatinut kahdeksikon keskellä laukanvaihtoa, oli ihan selvää, ettei näin nuori hevonen sellaista vielä osannut. Laukka vaihtui muutaman raviaskeleen kautta ilman paineita. Ensimmäinen kavaletti ylittyi innokkaasti ja vauhtia kertyi paljon, mutta Alva ratsasti Kuisketta taitavasti ja sai sen rauhoitettua ennen seuraavaa kavalettia. Seurasin ratsukon etenemistä tyytyväisenä. Kuiskeen hyppy näytti pyöreältä ja takapää teki hyvää työtä ponnistusvaiheessa. Olipas ilo nähdä, että omassa kasvatissa näkyi jo nyt niin paljon potentiaalia.
Viimeisenä kentälle saapui Alva nuoren Kuiskeen kanssa. Musta tamma käveli reippaassa tahdissa uralla ja vilkuili tutun kasvattitallin tiluksia sivusilmällä. Jo alkuravien aikana huomasin, että Kuiske oli vielä nuori hevonen ja tarvitsi paljon tukea ratsastajaltaan. Alva teki paljon ympyröitä, kiemurauria ja suunnanmuutoksia pitääkseen ratsun aktiivisena. Aika ajoin Kuiske tuppasi tipahtamaan Alvan avuilta ja ryhdikästä muotoa sai vähän etsiskellä, mutta pääpiirteittäin meno näytti kuitenkin ihan hyvältä ottaen huomioon hevosen iän ja kokemuksen. Kuiskeen kanssa tekisimme tänään yksinkertaisia ympyräharjoituksia puomein ja pienin kavaletein, jotta tamma saisi rutiinia hyppäämiseen. Ensimmäinen tehtävä oli pääty-ympyrällä, johon oli asetettu maapuomi. Puomi ylitettiin ensin ravissa ja hevonen pyrittiin pitämään koko ympyrän ajan hyvässä tasapainossa ja vauhti tasaisena. Neuvoin Alvaa siirtämään katseensa puomiin jo ympyrän toiselta kaarelta, jotta ratsastaja pystyi itse hahmottamaan lähestymisen mahdollisimman hyvin ja näin ollen tuomaan hevosen puomille hyvästä paikasta. Ravipuomitehtävä ei tuottanut Kuiskeelle minkäänlaisia ongelmia ja tällaistä oltiin harjoiteltu kuulemma kotonakin muutamaan otteeseen.
Tehtävää vaikeutettiin siten, että alettiin ratsastaa kahdesta ympyrästä koostunutta kahdeksikkoa, eli suunta alkoi vaihdella ja ohjaamisen kanssa sai olla jo tarkempi. Kahdeksikon kummankin osan kaarteella oli maapuomit, jotka tuli ylittää tasaisessa ravissa mahdollisimman keskeltä puomia. Alva ratsasti Kuisketta tasaisen varmasti ja Kuiske kuunteli ratsastajaansa hyvin taipuen kummallakin ympyrällä kauniisti. Tamma sai paljon kehuja, sillä meno oli rauhallista ja tätä katsellessa ei olisi heti arvannut, kuinka nuori tamma olikaan. Ravitehtävien alkaessa sujua näinkin mallikkaasti siirryimme jälleen vain toiselle ympyrälle tarkoituksena tulla puomi laukassakin. Kuiskeen laukka oli vielä vähän raa'an omaista ja vauhtia löytyi turhankin paljon, minkä vuoksi Alvalla oli täysi työ pitää tammansa kurissa. Emme alkaneet heti ylittää puomia, vaan Kuiske sai aluksi purkaa isoimmat menohalunsa sileällä ennen maapuomille siirtymistä. Kun meno näytti tasaisemmalta ja Kuiske oli Alvan avuilla, annoin ratsukolle luvan tulla puomiympyrälle. Puomi ylittyi isoin ilmavaroin, mutta sakottaneeko tästä nuorta nyt turhaan, ainakin intoa riitti.
Laukkaympyrää oltiin harjoiteltu kummassakin suunnassa ja tehtävä oli jälleen aika laajentaa kahdeksikolle. Samalla maapuomit nostettiin kavaleteiksi, mikä omalta osaltaankin toi tehtävään vaikeutta ja vaati enemmän hallintaa. En suinkaan vaatinut kahdeksikon keskellä laukanvaihtoa, oli ihan selvää, ettei näin nuori hevonen sellaista vielä osannut. Laukka vaihtui muutaman raviaskeleen kautta ilman paineita. Ensimmäinen kavaletti ylittyi innokkaasti ja vauhtia kertyi paljon, mutta Alva ratsasti Kuisketta taitavasti ja sai sen rauhoitettua ennen seuraavaa kavalettia. Seurasin ratsukon etenemistä tyytyväisenä. Kuiskeen hyppy näytti pyöreältä ja takapää teki hyvää työtä ponnistusvaiheessa. Olipas ilo nähdä, että omassa kasvatissa näkyi jo nyt niin paljon potentiaalia.