Kouluvalmennus kasvateille 27.02.2021
INFO
KOMMENTIT (3/3)
Kiitoksia osallistuneille <3
Katariina Koivuniemi - Syyn Syyssointu
Käveltyään kartanon lähimaastoissa alkukäynnit Katariina ja Veisu saapuivat maneesiin, jossa pääsimme heti aloittamaan keventelyn. Veisu vaikutti alusta asti rennolta, eikä se kytännyt maneesin kulmia tai ihmetellyt peilejä. Ravi eteni tarpeeksi eteen ja tamma uskalsi jopa venyttää itseään vähän alaskin, mikä oli oikein toivottavaa jo alkuraveissa. Alkuverryttely hoidettiin tänään kahdeksikolla, jonka avulla molemmat suunnat saatiin haltuun ja hevonen vertymään. Suunnan vaihtuessa kahdeksikon keskellä tehtiin hyvä muutaman askeleen suoristus, jonka aikana kevennys vaihdettiin ja hevonen heräteltiin muuttuvaan asetukseen, ei suinkaan kiskaistu vain ohjista päätä haluttuun suuntaan. Veisu vaikutti sen verran hyvältä, että kahdeksikkoa jatkettiin vielä niin, että keskellä tehtiin parin askeleen käyntisiirtymä. Viime valmennuksessa esille noussut käynnin löysyys oli kitketty kotona hyvin pois ja käynti säilyi rytmikkäänä koko ajan. Siirtymiset olivat huolellisia Katariinan valmistellessa ne hyvin, eikä erimielisyyksiä askellajista tullut kertaakaan.
Ratsukon saatua hyvä alkulämpö päälle pidettiin parin kierroksen levähdystauko vapain ohjin, minkä jälkeen jatkettiin käyntiväistöjen parissa. Väistö aloitettiin pitkänsivun alusta kohti keskihalkaisijaa, keskellä tehtiin rauhallinen pysähdys, jonka jälkeen väistättävä pohje pyysi etuosakäännökseen. Huolellisen etuosakäännöksen jälkeen väistätettiin takaisin samalle uralle, josta oltiin lähdetty ja nostettiin ravi. Ravissa iso ympyrä, sitten sama vastakkaiselta pitkältäsivulta toiseen suuntaan käynnissä. Veisu lähti suorittamaan tehtävää vahvasti, pidätteet menivät hyvin läpi ja keskellä tapahtuva pysähdys oli maltillinen, minkäänlaista ryysäämistä ei ilmennyt. Etuosakäännös oli hieman tökerö ja etupää olisi kovasti halunnut lähteä liikkumaan sivulle. Ohjeistin Katariinaa pitämään oman istuntansa rauhallisena ja painoavuin kehottamaan hevosen pysymään paikallaan. Väistö takaisin uralle oli hyvä ja myös toinen suunta sujui.
Kun tehtävä oli ratsukolle selkeä, siirryttiin jokaisella kierroksella ravin sijaan laukkaan ja tehtiin laukassa kaksi ympyrää, joiden aikana laukkaa ehti säätelemään. Ensimmäinen laukannosto jäi vähän empiväksi, sillä Veisu oli ensin lähdössä tuttuun tapaan raviin. Katariina istui kuitenkin tukevasti satulaan, teki puolipidätteen ja nosti laukan sitten uudelleen. Veisun takajalat ponnahtivat pari kertaa ylös maasta ja tamma laukkasi melkoisella innokkuudella. Ympyröiden aikana laukka saatiin kuitenkin hallintaan ja hevonen rennommaksi. Toisessa kierroksessa sujui jo huomattavasti paremmin, turha intoilu oli jäänyt ja hevonen laukkasi rennossa muodossa. Lopulta, kun tehtävä oli tehty molempiin suuntiin sujuvasti ja väistöt, käännökset ja siirtymiset olivat täsmällisiä, ratsukko sai aloittaa loppuverryttelyn kevyessä ravissa.
Oona - Syyn Repolainen
Laine oli kävellyt tallin pihapiirissä jo hyvän tovin, joten aloitimme heti Oonan päästyä ratsaille työstön käynnissä. Ratsukko sai aluksi tulla keskihalkaisijalle, jonka keskellä tehtiin pysähdys niin, että hevonen pysyi koko matkan mahdollisimman suorana. Liikkelle sai lähteä heti, kun oli seissyt muutaman sekunnin nätisti. Päädyssä ratsastaja sai päättää kumpaan suuntaan kääntyy niin, ettei hevonen hirveästi alkanut ennakoimaan. Laineessa oli huomattavissa pientä haahuilua ja pysähdykset olivat melko malttamattomia orin yrittäessä kääntää päätään joka suuntaan pysähtyessään. Ohjeistin Oonaa ensin pidättämään napakasti niin, että hevonen pysähtyi kokonaan ja sen jälkeen antamaan myöden, jottei veto jäisi päälle pysähdyksessä. Kun Laine seisoi paikallaan ohjastuntuman keventyessäkin, sai palkaksi lähteä liikeelle. Suoruuskin alkoi muutaman toiston jälkeen löytyä, kun maneesin laidat oli koluttu läpi eikä sivuille tarvinnut enää kuikuilla. Pääsimme jatkamaan kevyessä ravissa samaa tehtävää, keskellä tehtiin pysähdyksen sijaan napakka kolmen askeleen käyntisiirtymä. Tämä sujui hyvin ja hevonen alkoi rentoutua päästessään vauhtiin.
Ratsukon kävellessä välikäyntejä selitin jo seuraavaa tehtävää, jota tultaisiin tekemään ensin käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Tehtävä alkoi pitkänsivun päädystä, jossa tehtiin suurehko voltti taivuttaen sisälle. Voltin jälkeen ratsastettiin pätkä uralla suoristellen, minkä jälkeen tehtiin iso keskiympyrä niin, että hevosen asetusta ja taivutusta haettiinkin enemmän ulospäin. Ympyrän jälkeen taas suoristus, voltti oikeinpäin taipuneena ja sama alusta. Laine lähti suorittamaan tehtävää hyvin käynnissä, voltti oli täsmällinen ja hevonen taipui rennosti. Myöskään ulospäin asetus ei tuottanut ongelmaa, mutta ympyrän kaari tuppasi olemaan vähän epäsymmetrinen. Kehotin Oonaa pitämään oman kropan menosuuntaan päin kohdistettuna, lantio sai taipua vähän liioitellustikkin ympyrän suuntaisesti. Sisäpohje sai myös olla lähellä, jottei hevonen kääntynyt liikaa sisälle. Kun homma alkoi sujua käynnissä, tehtiin samaa ravissa. Tässä ongelmaksi koitui tuhan suuri vauhti, jota kitkettiin tekemällä ympyrä kahteen kertaan, jotta saatiin rauhallistakin pätkää. Laine taipui lopulta hyvin tajutessaan tehtävän idean paremmin.
Jatkoimme samalla kaavalla niin, että voltit tehtiin laukassa, keskiympyrän taivutukset ravissa. Ensimmäisen laukan noustessa Laine huiskaisi innostuneena hännällään ja paineli aikamoista kyytiä voltilla. Raviin siirtyminen oli vähän juokseva, mutta Oona sai ratsun takaisin hallintaan ennen ympyrää. Taivutus ulos sujui kuin vettä vaan ja seuraava laukkakin oli jo rauhallisempi, kun Oona muisti pitää takapuolen satulassa ja huolehtia puolipidätteistä. Kun kaikki siirtymiset kummassakin suunnassa alkoivat näyttää rauhallisilta ja täsmällisiltä, sai ratsukko jäädä tekemään loppuverryttelyä ravissa.
Kida - Syyn Syysryökäle
Viimeisenä tämänpäiväiseen valmennukseen saapuivat Kida ja Rusko, joita en ennen tätä vielä ollutkaan valmentanut, toisin kuin kahta edellistä ratsukkoa. Kisapaikoilla olin kuitenkin nähnyt kulomustaa Ruskoa ahkeraankin etenkin nyt vuoden alussa, sillä olimme muutamasti sattuneet samoihin karkeloihin. Tumma hevonen asteli nyt maneesissa vähän hitaanpuoleisesti, eikä selkeästi ollut yhtä virittynyt kuin kisapaikalla nähty versio. Tahmeiden alkukäyntien jälkeen pääsimme aloittamaan valmennuksen. Siirryimme oitis kolmikaariselle kiemurauralle keventelemään ja lähdimme heti keskittymään siihen, että hevonen ei jäänyt hitaaksi. Kolmikaarisen suorilla osuuksilla ratsastettiin lisäyksen kaltaisesti eteen ja kaarteissa hidastettiin lähinnä taivutuksen avulla, vauhdin ei tarvinnut hiipua ihan olemattomiin. Sisäpohjetta oli hyvä herätellä jo ennen kaarretta, jotta se oli kunnolla läpi kaarteen aikana ja hevonen pääsi taipumaan. Aluksi lisäykset jäivät vähän pliisuiksi, mutta päästessään vauhtiin alkoi Ruskon askeleesta löytyä enemmän ponnua. Ori taipui nätisti ja alkoi rentoutua, alkuverryttelyn jälkeen hevonen oli kivasti pohkeen edessä jatkoa ajatellen.
Lyhyiden välikäyntien jälkeen jatkettiin pohkeenväistöjen parissa. Tehtävä alkoi pitkän sivun alusta, jossa ratsastettiin ensin muutama askel suoraan, valmisteltiin huolella ja väistettiin keskihalkaisijan tuntumaan. Keskellä suoristettiin huolellisesti ja väistätettiin takaisin uralle. Näin saimme molemmat pohkeet läpi. Neuvoin Kidaa pitämään oman katseen kaukana maneesin toisella seinällä ja painon menosuuntaa kohti. Ulkoa sai tehdä pieniä puolipidätteitä ja sisäohjalla hitusen myödätä, jottei Ruskon kaula lähtenyt taipumaan liikaa. Käynnissä tehtävä sujui heti hienosti, joten jatkoimme harjoitusravissa, väistöt olivat Ruskolle selvästi peruskauraa. Ravissakin homma sujui, kunhan Kida muisti pitää oman kroppansa menosuuntaa kohti ja ikään kuin vain ottaa hevosen mukanaan väistöön. Rusko teki töitä ahkerasti ja väläytteli muutamia oikein hienojakin pätkiä.
Kun molempiin suuntiin saatiin sujuvat ja tasaiset väistöt, alettiin tehtävään lisäämään laukkaa. Kun ensimmäisen väistön jälkeen päästiin keskihalkaisijalle, nostettiin väistäneen pohkeen puoleinen laukka ja tehtiin keskihalkaisijan ja uran väliin isohko voltti. Ensimmäisellä kerralla nosto tuli vähän myöhässä, sillä Rusko tarjosi vain reippaampaa ravia, mutta puolipidätteiden ja uusien laukka-apujen jälkeen laukkakin löytyi. Laukka pyöri heti hyvin ja takapää teki töitä ahkerasti. voltin jälkeen suoristettiin rauhalliseen raviin ja suoritettiin väistötehtävä loppuun. Toisella yrittämällä laukka nousi napakasti juuri viimeisen väistöaskeleen jälkeen ja Rusko näytti kaikin puolin hyvältä laukatessaan. Kun tehtävä sujui jouhevasti kumpaankin kierrokseen, sai ratsukko jäädä ravailemaan loppuraveja. Rusko miellytti kasvattajan silmää oikein kovasti ja sai vielä suuret kehut hyvän työn tehtyään.
- Valmennus on avoinna Syyn Kartanon kasvateille
- Valmennus järjestetään 27.02.2021 Syyn Kartanon tiloissa, viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.02.2021
- Yksi ihminen voi osallistua vain yhden hevosen kanssa, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan
- Mukaan otetaan kolme ratsukkoa, jokainen pääsee treenaamaan omalla tasollaan
- Valmennuskommentit (kasvattaja kirjoittaa, n. 200 sanaa) julkaistaan tälle sivulle viimeistään valmennuspäivänä
- Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostiin [email protected], otsikolla Kasvattivalmennus4
- Muodossa: Ratsastaja - <a href="http:// -alkuinen osoite">hevonen</a> +tiivistelmä luonteesta, jos sivuilla ei ole kuvausta
KOMMENTIT (3/3)
Kiitoksia osallistuneille <3
Katariina Koivuniemi - Syyn Syyssointu
Käveltyään kartanon lähimaastoissa alkukäynnit Katariina ja Veisu saapuivat maneesiin, jossa pääsimme heti aloittamaan keventelyn. Veisu vaikutti alusta asti rennolta, eikä se kytännyt maneesin kulmia tai ihmetellyt peilejä. Ravi eteni tarpeeksi eteen ja tamma uskalsi jopa venyttää itseään vähän alaskin, mikä oli oikein toivottavaa jo alkuraveissa. Alkuverryttely hoidettiin tänään kahdeksikolla, jonka avulla molemmat suunnat saatiin haltuun ja hevonen vertymään. Suunnan vaihtuessa kahdeksikon keskellä tehtiin hyvä muutaman askeleen suoristus, jonka aikana kevennys vaihdettiin ja hevonen heräteltiin muuttuvaan asetukseen, ei suinkaan kiskaistu vain ohjista päätä haluttuun suuntaan. Veisu vaikutti sen verran hyvältä, että kahdeksikkoa jatkettiin vielä niin, että keskellä tehtiin parin askeleen käyntisiirtymä. Viime valmennuksessa esille noussut käynnin löysyys oli kitketty kotona hyvin pois ja käynti säilyi rytmikkäänä koko ajan. Siirtymiset olivat huolellisia Katariinan valmistellessa ne hyvin, eikä erimielisyyksiä askellajista tullut kertaakaan.
Ratsukon saatua hyvä alkulämpö päälle pidettiin parin kierroksen levähdystauko vapain ohjin, minkä jälkeen jatkettiin käyntiväistöjen parissa. Väistö aloitettiin pitkänsivun alusta kohti keskihalkaisijaa, keskellä tehtiin rauhallinen pysähdys, jonka jälkeen väistättävä pohje pyysi etuosakäännökseen. Huolellisen etuosakäännöksen jälkeen väistätettiin takaisin samalle uralle, josta oltiin lähdetty ja nostettiin ravi. Ravissa iso ympyrä, sitten sama vastakkaiselta pitkältäsivulta toiseen suuntaan käynnissä. Veisu lähti suorittamaan tehtävää vahvasti, pidätteet menivät hyvin läpi ja keskellä tapahtuva pysähdys oli maltillinen, minkäänlaista ryysäämistä ei ilmennyt. Etuosakäännös oli hieman tökerö ja etupää olisi kovasti halunnut lähteä liikkumaan sivulle. Ohjeistin Katariinaa pitämään oman istuntansa rauhallisena ja painoavuin kehottamaan hevosen pysymään paikallaan. Väistö takaisin uralle oli hyvä ja myös toinen suunta sujui.
Kun tehtävä oli ratsukolle selkeä, siirryttiin jokaisella kierroksella ravin sijaan laukkaan ja tehtiin laukassa kaksi ympyrää, joiden aikana laukkaa ehti säätelemään. Ensimmäinen laukannosto jäi vähän empiväksi, sillä Veisu oli ensin lähdössä tuttuun tapaan raviin. Katariina istui kuitenkin tukevasti satulaan, teki puolipidätteen ja nosti laukan sitten uudelleen. Veisun takajalat ponnahtivat pari kertaa ylös maasta ja tamma laukkasi melkoisella innokkuudella. Ympyröiden aikana laukka saatiin kuitenkin hallintaan ja hevonen rennommaksi. Toisessa kierroksessa sujui jo huomattavasti paremmin, turha intoilu oli jäänyt ja hevonen laukkasi rennossa muodossa. Lopulta, kun tehtävä oli tehty molempiin suuntiin sujuvasti ja väistöt, käännökset ja siirtymiset olivat täsmällisiä, ratsukko sai aloittaa loppuverryttelyn kevyessä ravissa.
Oona - Syyn Repolainen
Laine oli kävellyt tallin pihapiirissä jo hyvän tovin, joten aloitimme heti Oonan päästyä ratsaille työstön käynnissä. Ratsukko sai aluksi tulla keskihalkaisijalle, jonka keskellä tehtiin pysähdys niin, että hevonen pysyi koko matkan mahdollisimman suorana. Liikkelle sai lähteä heti, kun oli seissyt muutaman sekunnin nätisti. Päädyssä ratsastaja sai päättää kumpaan suuntaan kääntyy niin, ettei hevonen hirveästi alkanut ennakoimaan. Laineessa oli huomattavissa pientä haahuilua ja pysähdykset olivat melko malttamattomia orin yrittäessä kääntää päätään joka suuntaan pysähtyessään. Ohjeistin Oonaa ensin pidättämään napakasti niin, että hevonen pysähtyi kokonaan ja sen jälkeen antamaan myöden, jottei veto jäisi päälle pysähdyksessä. Kun Laine seisoi paikallaan ohjastuntuman keventyessäkin, sai palkaksi lähteä liikeelle. Suoruuskin alkoi muutaman toiston jälkeen löytyä, kun maneesin laidat oli koluttu läpi eikä sivuille tarvinnut enää kuikuilla. Pääsimme jatkamaan kevyessä ravissa samaa tehtävää, keskellä tehtiin pysähdyksen sijaan napakka kolmen askeleen käyntisiirtymä. Tämä sujui hyvin ja hevonen alkoi rentoutua päästessään vauhtiin.
Ratsukon kävellessä välikäyntejä selitin jo seuraavaa tehtävää, jota tultaisiin tekemään ensin käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Tehtävä alkoi pitkänsivun päädystä, jossa tehtiin suurehko voltti taivuttaen sisälle. Voltin jälkeen ratsastettiin pätkä uralla suoristellen, minkä jälkeen tehtiin iso keskiympyrä niin, että hevosen asetusta ja taivutusta haettiinkin enemmän ulospäin. Ympyrän jälkeen taas suoristus, voltti oikeinpäin taipuneena ja sama alusta. Laine lähti suorittamaan tehtävää hyvin käynnissä, voltti oli täsmällinen ja hevonen taipui rennosti. Myöskään ulospäin asetus ei tuottanut ongelmaa, mutta ympyrän kaari tuppasi olemaan vähän epäsymmetrinen. Kehotin Oonaa pitämään oman kropan menosuuntaan päin kohdistettuna, lantio sai taipua vähän liioitellustikkin ympyrän suuntaisesti. Sisäpohje sai myös olla lähellä, jottei hevonen kääntynyt liikaa sisälle. Kun homma alkoi sujua käynnissä, tehtiin samaa ravissa. Tässä ongelmaksi koitui tuhan suuri vauhti, jota kitkettiin tekemällä ympyrä kahteen kertaan, jotta saatiin rauhallistakin pätkää. Laine taipui lopulta hyvin tajutessaan tehtävän idean paremmin.
Jatkoimme samalla kaavalla niin, että voltit tehtiin laukassa, keskiympyrän taivutukset ravissa. Ensimmäisen laukan noustessa Laine huiskaisi innostuneena hännällään ja paineli aikamoista kyytiä voltilla. Raviin siirtyminen oli vähän juokseva, mutta Oona sai ratsun takaisin hallintaan ennen ympyrää. Taivutus ulos sujui kuin vettä vaan ja seuraava laukkakin oli jo rauhallisempi, kun Oona muisti pitää takapuolen satulassa ja huolehtia puolipidätteistä. Kun kaikki siirtymiset kummassakin suunnassa alkoivat näyttää rauhallisilta ja täsmällisiltä, sai ratsukko jäädä tekemään loppuverryttelyä ravissa.
Kida - Syyn Syysryökäle
Viimeisenä tämänpäiväiseen valmennukseen saapuivat Kida ja Rusko, joita en ennen tätä vielä ollutkaan valmentanut, toisin kuin kahta edellistä ratsukkoa. Kisapaikoilla olin kuitenkin nähnyt kulomustaa Ruskoa ahkeraankin etenkin nyt vuoden alussa, sillä olimme muutamasti sattuneet samoihin karkeloihin. Tumma hevonen asteli nyt maneesissa vähän hitaanpuoleisesti, eikä selkeästi ollut yhtä virittynyt kuin kisapaikalla nähty versio. Tahmeiden alkukäyntien jälkeen pääsimme aloittamaan valmennuksen. Siirryimme oitis kolmikaariselle kiemurauralle keventelemään ja lähdimme heti keskittymään siihen, että hevonen ei jäänyt hitaaksi. Kolmikaarisen suorilla osuuksilla ratsastettiin lisäyksen kaltaisesti eteen ja kaarteissa hidastettiin lähinnä taivutuksen avulla, vauhdin ei tarvinnut hiipua ihan olemattomiin. Sisäpohjetta oli hyvä herätellä jo ennen kaarretta, jotta se oli kunnolla läpi kaarteen aikana ja hevonen pääsi taipumaan. Aluksi lisäykset jäivät vähän pliisuiksi, mutta päästessään vauhtiin alkoi Ruskon askeleesta löytyä enemmän ponnua. Ori taipui nätisti ja alkoi rentoutua, alkuverryttelyn jälkeen hevonen oli kivasti pohkeen edessä jatkoa ajatellen.
Lyhyiden välikäyntien jälkeen jatkettiin pohkeenväistöjen parissa. Tehtävä alkoi pitkän sivun alusta, jossa ratsastettiin ensin muutama askel suoraan, valmisteltiin huolella ja väistettiin keskihalkaisijan tuntumaan. Keskellä suoristettiin huolellisesti ja väistätettiin takaisin uralle. Näin saimme molemmat pohkeet läpi. Neuvoin Kidaa pitämään oman katseen kaukana maneesin toisella seinällä ja painon menosuuntaa kohti. Ulkoa sai tehdä pieniä puolipidätteitä ja sisäohjalla hitusen myödätä, jottei Ruskon kaula lähtenyt taipumaan liikaa. Käynnissä tehtävä sujui heti hienosti, joten jatkoimme harjoitusravissa, väistöt olivat Ruskolle selvästi peruskauraa. Ravissakin homma sujui, kunhan Kida muisti pitää oman kroppansa menosuuntaa kohti ja ikään kuin vain ottaa hevosen mukanaan väistöön. Rusko teki töitä ahkerasti ja väläytteli muutamia oikein hienojakin pätkiä.
Kun molempiin suuntiin saatiin sujuvat ja tasaiset väistöt, alettiin tehtävään lisäämään laukkaa. Kun ensimmäisen väistön jälkeen päästiin keskihalkaisijalle, nostettiin väistäneen pohkeen puoleinen laukka ja tehtiin keskihalkaisijan ja uran väliin isohko voltti. Ensimmäisellä kerralla nosto tuli vähän myöhässä, sillä Rusko tarjosi vain reippaampaa ravia, mutta puolipidätteiden ja uusien laukka-apujen jälkeen laukkakin löytyi. Laukka pyöri heti hyvin ja takapää teki töitä ahkerasti. voltin jälkeen suoristettiin rauhalliseen raviin ja suoritettiin väistötehtävä loppuun. Toisella yrittämällä laukka nousi napakasti juuri viimeisen väistöaskeleen jälkeen ja Rusko näytti kaikin puolin hyvältä laukatessaan. Kun tehtävä sujui jouhevasti kumpaankin kierrokseen, sai ratsukko jäädä ravailemaan loppuraveja. Rusko miellytti kasvattajan silmää oikein kovasti ja sai vielä suuret kehut hyvän työn tehtyään.
