Kouluvalmennus suomenhevosille 24.09.2023
INFO
KOMMENTIT (3/3)
Kiitos osallistuneille, kirjoittajaksi voi mainita Viixi tai VRL-13923 :)
Minja Jaakkola - Lumivaaran Laululintu
"Tee pieni puolipidäte ulkoa ennen kun käännät, ettei se kaadu hirveesti sisälle ja on hereillä mitä tapahtuu", ohjeistin verryttelemään alkanutta ratsukkoa. "Ja sisäpohkeen tuki", jatkoin katsellen Minjan ja Lilja-tamman etenemistä ympäri kenttää. Teimme verryttelyssä kolmikaarista erilaisilla siirtymisillä ja tempon vaihdoilla, jotta saimme Liljaan vähän vauhtia ja säpäkkyyttä. Tunnin alkuun verrattuna Lilja liikkui jo huomattavasti paremmin ja väläytteli aika ajoin hienoa muotoakin polkien takasillaan alle. Minja istui satulassa tottunein ottein ja teki työtä käskettyä saaden hyvin kiinni neuvoistani. Kun kolmikaarinen sujui kumpaankin suuntaan riittävän hyvin, annoin ratsukolle luvan hengähtää hetken käynnissä. Lilja pärskähti tyytyväisenä työntäen päänsä oikein pitkälle alas venyttääkseen niskaansa. Rennon hevosen kanssa oli mukava siirtyä päivän varsinaiseen tehtävään.
Tehtävänä tänään oli simppeli raviväistö keskihalkaisijalta uralle ja sen jälkeen laukannosto. Herättelimme väistöä ensin vähän käynnissä, mutta Liljan suorittaessa alusta asti hyvin pääsimme pian siirtymään jo raviin. Muistuttelin Minjaa pitämään oman kroppansa suorassa ja katseen vain aavistuksen menosuuntaan päin, Lilja kun lähti väistöön jo melkein ajatuksen voimalla. Onnistuneen väistön jälkeen sai nostaa laukan, mikä tapahtui väistöstä erityisen vaivattomasti, kun sisempi takajalka oli valmiiksi jo kunnolla alla. Lilja innostui laukkaamaan ympyrällä hyvän tovin ja tarjosi vähän muotoakin selkeästi rentoutuen aina vain enemmän. Tehtävää jatkettiin kumpaankin suuntaan hioen hieman ratsukon rintamasuuntaa ja takajalkojen aktiivisuutta laukassa. Tunnin lopuksi kentällä työskenteli tyytyväinen hevonen ja sitäkin tyytyväisempi ratsastaja - Lilja oli selkeästi tehnyt työnsä hyvin.
Oona McFarland - Pöystilän Hippasilla
Varsin rauhallisesti löntystellen kentälle saapui omalla vuorollaan Hippa-ori ratsastajansa Oonan kanssa. Pienehköllä rautiaalla ei näyttänyt olevan minnekään kiire ja varustuksen aikana edessä roikkuneesta heinäverkosta oli repäisty suupieleen roikkumaan vielä viimeinen heinänkorsi, jota ori nyt kävellessään koitti kovasti hamuta kuolaimen välistä kunnolla suuhunsa. Oona patisteli oria alusta asti reippaaseen käyntiin ja teki jo alkukäyntien aikana pysäytyksiä ja suunnan vaihtelua. Tajusin heti pelin hengen ja päätin, ettemme tänään hinkuttaisi alkuperäisen suunnitelmani mukaan väistöjä, vaan keskittyisimme saamaan Hipan paremmin avuille ja ehkä tunnin lopuksi jopa liikkumaan täsmällisesti ratsastajansa pyyntöjen mukaan. Alkuverryttely taittui kolmikaarisen parissa ravi-käynti-ravi siirtymisiä tehden ja hevosta jo tässäkin vaiheessa herkistellen. Otimme verryttelyyn mukaan myös hieman laukkaa, jonka toivoin tuovan Hipan olemukseen vähän enemmän puhtia, mutta näin ei harmikseni käynyt.
Tahmaisten välikäyntien jälkeen Hippa oli ohjien taas kiristyessä onneksemme jo hieman vertyneemmän ja motivoituneemman näköinen. Ei sen vauhti kasvanut, mutta se lähti sen enempää mukisematta tasaiseen raviin, kun Oona pyysi. Aloimme tehdä napakoita siirtymisiä kahdeksikolla niin, että kahdeksikon toinen puoli laukattiin, keskellä ravin kautta käyntiin, napakasti takaisin raviin ja toinen puolisko ravissa. Ensimmäinen laukannosto oli ponnekas ja laukka lähti hyvin pyörimään. Siirtyminen hitaampaan askellajiin sujui kuin oppikirjassa, mutta takaisin raviin pääseminen kesti jälleen turhan monen askeleen verran. Hioimme tehtävän kuntoon ja päätimme valmennuksen yhteen onnistuneeseen suoritukseen. Hippa sai lähteä kävelemään loppukäynnit maastoon ja näin sen heti metsäpolun reunaan ennättäessään kahmaisevan suuhunsa koivunoksan...
Veera Riekonkoski - Tinasotamies
Sotku tuli tämänpäiväisestä kolmikosta viimeisenä kentälle motivaatiota uhkuen. Alkukäyntien jälkeen aloimme verrytellä siirtymisten ja kiemuraurien parissa. Sotku vetristyi melko nopeasti ja osoitti alusta asti taipumusta kulkea muodossa, takapääkin teki työtä lyhyen herättelyn jälkeen moitteetta. Veeralla oli hyvä ote oriinsa ja eteneminen näytti vaivattomalta, mutta ohjeistin silti pitämään sisäkättä ihan aavistuksen ylempänä kaarteissa, jotta Sotku kulkisi kaarteen läpi entistä ryhdikkäämmin, eikä kaatuisi yhtään sivulle. Kun kaarteet onnistuivat kauniisti ja siirtymiset olivat napakoita, teimme alkuverryttelyn lopuksi vielä suoristuksia ja temponmuutoksia, joilla saatiin paketti kasaan päivän tehtävää varten. Verryttelyn jälkeen ratsukko sai huilahtaa hetken pitkin ohjin ennen varsinaisiin tehtäviin siirtymistä. Sotku vaikutti tyytyväiseltä ja venytti kaulaansa pitkälle saadessaan vapaan ohjan.
Välikäyntien jälkeen kerättiin ohjat tuntumalle ja lähdettiin ratsastamaan keskihalkaisijalla suoraan käynnissä. Tavoitteena oli käännöksen huolellinen ratsastaminen niin, että keskihalkaisijalle todella tultiin suorassa ilman mutkittelua. Heti käännöksen jälkeen kunnollinen suoristus ja ulkopohkeen tuki, ettei kylki lähtenyt valumaan ulos. Kehotin Veeraa pitämään oman katseensa kaukana kentän aitojen ulkopuolella, ei aitatolpassa tai minun silmissä, vaan todellakin korkealla kaukana metsikössä. Sotku tuppasi vähän ottamaan sivuaskelta kun keskihalkaisijan loppu häämötti, mutta saimme tilanteen pelastettua. Samaa tehtävää jatkettiin suuntia vaihdelle kaikissa kolmessa askellajissa ratsukon kokonaisvaltaista suoruutta hioen. Laukassa Sotku teki erityisen hyvää työtä ja saimmekin päätettyä valmennuksen täydellisesti nappiin menneeseen keskihalkaisijan ratsastukseen.
- Valmennus on avoinna suomenhevosille
- Valmennus järjestetään 24.09.2023 Syyn Kartanon tiloissa, viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.09.2023
- Yksi ihminen voi osallistua yhden hevosen kanssa, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan
- Mukaan otetaan kolme ratsukkoa, jokainen pääsee treenaamaan omalla tasollaan
- Valmennuskommentit (valmentaja kirjoittaa, n. 200 sanaa) julkaistaan tälle sivulle viimeistään valmennuspäivänä
- Ilmoittautuminen Keskustan aloituksen kautta tai yksityisviestillä
- Muodossa: Ratsastaja - Ratsu (linkki hevosen sivulle)
KOMMENTIT (3/3)
Kiitos osallistuneille, kirjoittajaksi voi mainita Viixi tai VRL-13923 :)
Minja Jaakkola - Lumivaaran Laululintu
"Tee pieni puolipidäte ulkoa ennen kun käännät, ettei se kaadu hirveesti sisälle ja on hereillä mitä tapahtuu", ohjeistin verryttelemään alkanutta ratsukkoa. "Ja sisäpohkeen tuki", jatkoin katsellen Minjan ja Lilja-tamman etenemistä ympäri kenttää. Teimme verryttelyssä kolmikaarista erilaisilla siirtymisillä ja tempon vaihdoilla, jotta saimme Liljaan vähän vauhtia ja säpäkkyyttä. Tunnin alkuun verrattuna Lilja liikkui jo huomattavasti paremmin ja väläytteli aika ajoin hienoa muotoakin polkien takasillaan alle. Minja istui satulassa tottunein ottein ja teki työtä käskettyä saaden hyvin kiinni neuvoistani. Kun kolmikaarinen sujui kumpaankin suuntaan riittävän hyvin, annoin ratsukolle luvan hengähtää hetken käynnissä. Lilja pärskähti tyytyväisenä työntäen päänsä oikein pitkälle alas venyttääkseen niskaansa. Rennon hevosen kanssa oli mukava siirtyä päivän varsinaiseen tehtävään.
Tehtävänä tänään oli simppeli raviväistö keskihalkaisijalta uralle ja sen jälkeen laukannosto. Herättelimme väistöä ensin vähän käynnissä, mutta Liljan suorittaessa alusta asti hyvin pääsimme pian siirtymään jo raviin. Muistuttelin Minjaa pitämään oman kroppansa suorassa ja katseen vain aavistuksen menosuuntaan päin, Lilja kun lähti väistöön jo melkein ajatuksen voimalla. Onnistuneen väistön jälkeen sai nostaa laukan, mikä tapahtui väistöstä erityisen vaivattomasti, kun sisempi takajalka oli valmiiksi jo kunnolla alla. Lilja innostui laukkaamaan ympyrällä hyvän tovin ja tarjosi vähän muotoakin selkeästi rentoutuen aina vain enemmän. Tehtävää jatkettiin kumpaankin suuntaan hioen hieman ratsukon rintamasuuntaa ja takajalkojen aktiivisuutta laukassa. Tunnin lopuksi kentällä työskenteli tyytyväinen hevonen ja sitäkin tyytyväisempi ratsastaja - Lilja oli selkeästi tehnyt työnsä hyvin.
Oona McFarland - Pöystilän Hippasilla
Varsin rauhallisesti löntystellen kentälle saapui omalla vuorollaan Hippa-ori ratsastajansa Oonan kanssa. Pienehköllä rautiaalla ei näyttänyt olevan minnekään kiire ja varustuksen aikana edessä roikkuneesta heinäverkosta oli repäisty suupieleen roikkumaan vielä viimeinen heinänkorsi, jota ori nyt kävellessään koitti kovasti hamuta kuolaimen välistä kunnolla suuhunsa. Oona patisteli oria alusta asti reippaaseen käyntiin ja teki jo alkukäyntien aikana pysäytyksiä ja suunnan vaihtelua. Tajusin heti pelin hengen ja päätin, ettemme tänään hinkuttaisi alkuperäisen suunnitelmani mukaan väistöjä, vaan keskittyisimme saamaan Hipan paremmin avuille ja ehkä tunnin lopuksi jopa liikkumaan täsmällisesti ratsastajansa pyyntöjen mukaan. Alkuverryttely taittui kolmikaarisen parissa ravi-käynti-ravi siirtymisiä tehden ja hevosta jo tässäkin vaiheessa herkistellen. Otimme verryttelyyn mukaan myös hieman laukkaa, jonka toivoin tuovan Hipan olemukseen vähän enemmän puhtia, mutta näin ei harmikseni käynyt.
Tahmaisten välikäyntien jälkeen Hippa oli ohjien taas kiristyessä onneksemme jo hieman vertyneemmän ja motivoituneemman näköinen. Ei sen vauhti kasvanut, mutta se lähti sen enempää mukisematta tasaiseen raviin, kun Oona pyysi. Aloimme tehdä napakoita siirtymisiä kahdeksikolla niin, että kahdeksikon toinen puoli laukattiin, keskellä ravin kautta käyntiin, napakasti takaisin raviin ja toinen puolisko ravissa. Ensimmäinen laukannosto oli ponnekas ja laukka lähti hyvin pyörimään. Siirtyminen hitaampaan askellajiin sujui kuin oppikirjassa, mutta takaisin raviin pääseminen kesti jälleen turhan monen askeleen verran. Hioimme tehtävän kuntoon ja päätimme valmennuksen yhteen onnistuneeseen suoritukseen. Hippa sai lähteä kävelemään loppukäynnit maastoon ja näin sen heti metsäpolun reunaan ennättäessään kahmaisevan suuhunsa koivunoksan...
Veera Riekonkoski - Tinasotamies
Sotku tuli tämänpäiväisestä kolmikosta viimeisenä kentälle motivaatiota uhkuen. Alkukäyntien jälkeen aloimme verrytellä siirtymisten ja kiemuraurien parissa. Sotku vetristyi melko nopeasti ja osoitti alusta asti taipumusta kulkea muodossa, takapääkin teki työtä lyhyen herättelyn jälkeen moitteetta. Veeralla oli hyvä ote oriinsa ja eteneminen näytti vaivattomalta, mutta ohjeistin silti pitämään sisäkättä ihan aavistuksen ylempänä kaarteissa, jotta Sotku kulkisi kaarteen läpi entistä ryhdikkäämmin, eikä kaatuisi yhtään sivulle. Kun kaarteet onnistuivat kauniisti ja siirtymiset olivat napakoita, teimme alkuverryttelyn lopuksi vielä suoristuksia ja temponmuutoksia, joilla saatiin paketti kasaan päivän tehtävää varten. Verryttelyn jälkeen ratsukko sai huilahtaa hetken pitkin ohjin ennen varsinaisiin tehtäviin siirtymistä. Sotku vaikutti tyytyväiseltä ja venytti kaulaansa pitkälle saadessaan vapaan ohjan.
Välikäyntien jälkeen kerättiin ohjat tuntumalle ja lähdettiin ratsastamaan keskihalkaisijalla suoraan käynnissä. Tavoitteena oli käännöksen huolellinen ratsastaminen niin, että keskihalkaisijalle todella tultiin suorassa ilman mutkittelua. Heti käännöksen jälkeen kunnollinen suoristus ja ulkopohkeen tuki, ettei kylki lähtenyt valumaan ulos. Kehotin Veeraa pitämään oman katseensa kaukana kentän aitojen ulkopuolella, ei aitatolpassa tai minun silmissä, vaan todellakin korkealla kaukana metsikössä. Sotku tuppasi vähän ottamaan sivuaskelta kun keskihalkaisijan loppu häämötti, mutta saimme tilanteen pelastettua. Samaa tehtävää jatkettiin suuntia vaihdelle kaikissa kolmessa askellajissa ratsukon kokonaisvaltaista suoruutta hioen. Laukassa Sotku teki erityisen hyvää työtä ja saimmekin päätettyä valmennuksen täydellisesti nappiin menneeseen keskihalkaisijan ratsastukseen.
