Kouluvalmennus suomenhevosille 25.1.2022
INFO
KOMMENTIT (4/3)
Kiitos kaikille osallistuneille! Kirjoittajaksi voi merkitä Viixi tai VRL-13923 :)
Tiikeri – Aave Luola
Järjestämääni valmennuspäivään oli osallistunut neljä ratsukkoa, joista ensimmäisenä maneesiin asteli Anni ratsastajansa Tiikerin kanssa. Alkuverryttely sujui ratsukon omaan tahtiin seuratessani tekemistä sivusta. Anni liikkui alussa hieman kankeahkosti, mutta jo muutaman ravikierroksen jälkeen se alkoi hakeutua hyvin kuulolle. Vaikkei Anni ollut mikään kiituri, oli sillä tekemisessä kuitenkin hyvää eteenpäinpyrkimystä ja se näytti kuuntelevan hyvin ratsastajaansa käännöksissä ja taivutellessa.
Lyhyen hengähdystauon jälkeen pyysin ratsukon keskiympyrälle kävelemään. Tehtävänä oli muuttaa Annin asetusta ensin sisälle ja sitten ulos ympyrällä kulkiessa. Sisään asetus sujui hienosti, mutta ulospäin asettaessa Anni pyrki hieman karkaamaan ympyrän reitiltä. Asia korjaantui, kun Tiikeri muisti pitää ulkojalan ja sisäohjan tuen. Samaa jatkettiin myös rennosti ravissa, mitään liian ylenpalttista ei tarvinnut tehdä, vaan pienikin asetus palkittiin. Asetusten vaihdos ympyrällä jumppasi hevosta sekä ratsastajaa mainiosti. Anni pyrki tekemään töitä parhaan osaamisensa mukaan ja ravitehtävässä nähtiinkin selvää edistystä toistojen jälkeen.
Laukkaa otettiin käyntinostojen kautta. Ensin pyysimme Annia hieman kokoamaan itseään ja ohjeistin Tiikeriä ratsastamaan tamman kuulolle niin, että se tuntui siltä kuin olisi juuri ampaisemassa eteenpäin. Tämä ei ollut reippaalla hevosella hankalaa, vaan Anni hoksasi jutun heti ja käveli oikein tarmokkaasti eteenpäin. Ensimmäinen nostoyritys otti alleen yhden raviaskeleen, mutta tämä oli jo oikein hyvä suoritus ja Anni sai laukata palkinnoksi hieman vapaammassa muodossa maneesin ympäri. Seuraavalla yrittämällä homma lähti rullaamaan ilman raviaskeleita ja laukkaan saatiin mukavaa draivia ja ponnua. Valmennus lopetettiin hyvien suoritusten jälkeen ja ratsukko sai lähteä tekemään itsenäistä loppuverryttelyä.
Minja – Lumivaaran Laululintu
Toinen tämänpäiväisistä valmennettavistani oli Lilja-tamma ja sen ratsastaja Minja. Ratsukon tullessa yksin maneesiin oli Lilja hieman jännittynyt, mutta kierrettyään kaikki maneesin kulmat ja tutkiskeltuaan kukka-asetelmat alkoi meno rentoutua. Alkuverryttelyn Minja sai hoitaa omatoimisesti, kun itse tutkiskelin sivusta, mihin tänään voitaisiin pureutua. Ravi näytti olevan vähän puolikuivaa jolkottelua, eikä Lilja oikein tahtonut taipua kaarteissa. Hyvää oli kuitenkin ratsastajan ponnekas istunta ja hän osasi pitää ohjat tuntumalla, vaikka hevonen olikin vähän laiskana.
Ratsukko sai hengähtää alkuverryttelyn jälkeen tovin, ennen kuin pyysin heidät ympyrälle maneesin toiseen päätyyn. Tehtävänä oli pysähdys ja liikkeellelähtö niin, että hevonen kuuntelisi äärimmäisen pieniä apuja. Pysähdyksessä ei tarvinnut kuin tiivistää omaa istuntaa ja hieman ajatella pidättämistä, liikkeellelähdössä riitti kevyt paine pohkeesta. Lilja teki tämän tehtävän kuin vanha taituri ja meno näytti oikein kevyeltä. Seuraavaksi lähdettiin hiomaan samalla systeemillä ravi-käynti-siirtymisiä. Lilja pärski tyytyväisenä, kun hoksasi tajuavansa tehtävän tarkoituksen, eikä vaadittu kuin muutama toisto ennen kuin hevonen alkoi jo tarjota oikeaa asetustakin. Taipumiseksi sitä ei vielä voinut sanoa, mutta ainakin suunta oli oikea.
Kun Lilja oli saatu herkisteltyä avuille, oli aika aloittaa laukkatehtävä. Ratsukko sai jäädä maneesin keskelle kahdeksikolle, jonka toinen ympyrä ravattiin, keskellä suoristettiin ja nostettiin toiselle ympyrälle laukka. Tehtävä lähti rullaamaan hienosti ja Lilja nautti päästessään laukkaamaan. Tunnin alussa nähty hitaus alkoi pikkuhiljaa kadota ja meno näytti entistä vaivattomammalta. Kun laukat sujuivat kumpaankin suuntaan, vaikeutettiin tehtävää niin, että molemmat ympyrät laukattiin, mutta keskellä tehtiin suoristus laukan vaihto ravin kautta. Kehotin Minjaa pitämään suoristuksen aikana hieman nostamaan seuraavaksi tulevan suunnan kättä, ettei Lilja alkaisi oikomaan. Hyvän suorituksen jälkeen valmennus päästiin lopettamaan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
Alva Ainio – Mantarelli
Päivän kolmantena ratsukkona maneesiin saapui kaunis liinakko Manta ja ratsastajansa Alva. Manta oli varsin rennon näköinen astellessaan muutaman kierroksen maneesia ympäri ennen verryttelyn aloitusta. Omatoimisen alkuverryttelyn aikana seurasin ratsukon menoa sivusta ja pohdiskelin mitä tänään tultaisiin tekemään. Tamman meno näytti mukavan eteenpäinvievältä, mutta taipuminen oli työn takana ainakin paikoitellen. Alva ratsasti liinakkoa ponnekkaasti eikä antanut periksi, vaikka meno ei alkuun sujunutkaan kaikista kauneimmin. Pikkuhiljaa Manta alkoi asettua muotoon ja meno alkoi vaikuttaa yhteistyökyvykkäältä.
Verryttelyn jälkeen siirryttiin kahdeksikolle, jossa molemmat ympyrät ravattiin ja keskellä tehtiin suoristettuna käyntisiirtymä. Käyntiaskeleita sai tulla tarkat neljä ja siirtymiset pyrittiin pitämään pontevina. Suoristuksen aikana oli tärkeää valmistella sekä uusi ravisiirtyminen että uusi asetus ja taivutus. Ympyrän kaarella Mantalta vaadittiin takaosan työtä ja rentoa taivutusastetta, takajalkojen tuli polkea liikettä eteenpäin. Tehtävä sujui hienosti paria käyntisiirtymän pitkittymistä lukuun ottamatta ja Manta alkoi näyttää jo ihan tasoiseltaan hevoselta liidellessään ravissa ympyröiden halki. Tehtävän sujuessa ratsukko sai levähtää käynnissä.
Lepotauon jälkeen ratsukko siirtyi takaisin samaiselle kahdeksikolle ja tehtävään alettiin lisätä laukkaa. Molemmilla ympyröillä laukattiin, keskellä suoristettiin ja tehtiin muutaman askeleen ravisiirtyminen. Jotta uusi laukka nousi oikein, oli hevonen tärkeää saada suoristumaan ja asettumaan uuteen menosuuntaan ennen laukka-apuja. Mantalla tämä tehtävä nosti hieman kierroksia, mutta Alva sai sen hienosti pidettyä paketissa. Lisäsimme lopuksi keskelle käyntisiirtymän, jonka avulla tehtävää saatiin rauhoitettua. Hyvän kahdeksikon jälkeen Manta pääsi ravailemaan kevyemmällä tuntumalla loppuraveja.
Hanna Marttinen – Laula Lujempaa
Viimeinen päivän neljän tamman koplasta oli Lalla ratsastajanaan Hanna. Lalla asteli maneesiin oikein verkkaisesti ja moikkasi ohi mennessään vaimealla hörähdyksellä maneesista poistuvaa edellistä ratsua. Ratsukon tutkittua maneesin kulmat alkuverryttely saatettiin aloittaa. Lalla liikkui mukavan eteenpäinpyrkivästi, mutta pidätteissäkään ei ollut havaittavissa minkäänlaista hitautta, päinvastoin tamma kulki kauniisti kuulolla alusta alkaen. Hanna ratsasti kimoa hienolla otteella ja hänen istuntansa oli hyvin rento, tunnelma oli kaikin puolin mukava koko alkuverryttelyn ajan.
Verryteltyään ratsukko pääsi hiomaan käynnissä pohkeenväistöjä, sillä olin alussa huomannut, että Lalla pyrki pikkuriikkisen nojailemaan sisäjalkaa vasten. Väistöä tehtiin ensin ihan niin sanottuun perinteiseen tyyliin keskihalkaisijalta pitkälle sivulle. Tämä alkoi ensimmäisen jokseenkin huteran suorituksen jälkeen sujua yhteisymmärryksessä. Seuraavaksi väistöä alettiin tekemään ympyrän kaarella niin, että takaosa väisti ulos etuosan pysyessä reitillä. Tämä tuotti jo vähän mietittävää niin hevoselle kuin ratsastajallekin - ensin oltiinkin ihan poikittain keskellä maneesia. Ohjeistin Hannaa tekemään selkeät puolipidätteet ja tukemaan Lallaa hieman sisäohjalla pyytäessään väistöä. Kun ratsukko sai jutun juuresta kiinni, alkoi tehtävä sujua kiitettävästi ja hevonen väistää myös ravissa sisäpohjetta mukisematta.
Laukkatehtävä pidettiin hyvin maltillisena aivotyötä vaatineen väistättelyn jälkeen. Pyysin ratsukon ympyrälle, jossa tehtiin laukannostoja kumpaankin suuntaan ravista ja käynnistä. Lalla laukkasi mielellään ja vauhtia ei ainakaan puuttunut, vielä kun tamman sai rentoutumaan niin tässä olisi jo oikein hieno laukka. Lopulta rentouskin saavutettiin ja yhden vapaamman laukkapätkän jälkeen ratsukko sai hiljennellä loppuravien pariin. Vielä olisikin edessä se kauan jännitetty Lallan lastaus, johon minut oli pyydetty mukaan apukäsiksi.
- Valmennus on avoinna kaikille suomenhevosille
- Valmennus järjestetään 25.1.2022 Syyn Kartanon tiloissa, viimeinen ilmoittautumispäivä on 25.1.2022
- Yksi ihminen voi osallistua yhden hevosen kanssa, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan
- Mukaan otetaan kolme ratsukkoa, jokainen pääsee treenaamaan omalla tasollaan
- Valmennuskommentit (valmentaja kirjoittaa, n. 200 sanaa) julkaistaan tälle sivulle viimeistään valmennuspäivänä
- Ilmoittautuminen Keskustan aloituksen kautta
- Muodossa: Ratsastaja - Ratsu (linkki hevosen sivulle)
KOMMENTIT (4/3)
Kiitos kaikille osallistuneille! Kirjoittajaksi voi merkitä Viixi tai VRL-13923 :)
Tiikeri – Aave Luola
Järjestämääni valmennuspäivään oli osallistunut neljä ratsukkoa, joista ensimmäisenä maneesiin asteli Anni ratsastajansa Tiikerin kanssa. Alkuverryttely sujui ratsukon omaan tahtiin seuratessani tekemistä sivusta. Anni liikkui alussa hieman kankeahkosti, mutta jo muutaman ravikierroksen jälkeen se alkoi hakeutua hyvin kuulolle. Vaikkei Anni ollut mikään kiituri, oli sillä tekemisessä kuitenkin hyvää eteenpäinpyrkimystä ja se näytti kuuntelevan hyvin ratsastajaansa käännöksissä ja taivutellessa.
Lyhyen hengähdystauon jälkeen pyysin ratsukon keskiympyrälle kävelemään. Tehtävänä oli muuttaa Annin asetusta ensin sisälle ja sitten ulos ympyrällä kulkiessa. Sisään asetus sujui hienosti, mutta ulospäin asettaessa Anni pyrki hieman karkaamaan ympyrän reitiltä. Asia korjaantui, kun Tiikeri muisti pitää ulkojalan ja sisäohjan tuen. Samaa jatkettiin myös rennosti ravissa, mitään liian ylenpalttista ei tarvinnut tehdä, vaan pienikin asetus palkittiin. Asetusten vaihdos ympyrällä jumppasi hevosta sekä ratsastajaa mainiosti. Anni pyrki tekemään töitä parhaan osaamisensa mukaan ja ravitehtävässä nähtiinkin selvää edistystä toistojen jälkeen.
Laukkaa otettiin käyntinostojen kautta. Ensin pyysimme Annia hieman kokoamaan itseään ja ohjeistin Tiikeriä ratsastamaan tamman kuulolle niin, että se tuntui siltä kuin olisi juuri ampaisemassa eteenpäin. Tämä ei ollut reippaalla hevosella hankalaa, vaan Anni hoksasi jutun heti ja käveli oikein tarmokkaasti eteenpäin. Ensimmäinen nostoyritys otti alleen yhden raviaskeleen, mutta tämä oli jo oikein hyvä suoritus ja Anni sai laukata palkinnoksi hieman vapaammassa muodossa maneesin ympäri. Seuraavalla yrittämällä homma lähti rullaamaan ilman raviaskeleita ja laukkaan saatiin mukavaa draivia ja ponnua. Valmennus lopetettiin hyvien suoritusten jälkeen ja ratsukko sai lähteä tekemään itsenäistä loppuverryttelyä.
Minja – Lumivaaran Laululintu
Toinen tämänpäiväisistä valmennettavistani oli Lilja-tamma ja sen ratsastaja Minja. Ratsukon tullessa yksin maneesiin oli Lilja hieman jännittynyt, mutta kierrettyään kaikki maneesin kulmat ja tutkiskeltuaan kukka-asetelmat alkoi meno rentoutua. Alkuverryttelyn Minja sai hoitaa omatoimisesti, kun itse tutkiskelin sivusta, mihin tänään voitaisiin pureutua. Ravi näytti olevan vähän puolikuivaa jolkottelua, eikä Lilja oikein tahtonut taipua kaarteissa. Hyvää oli kuitenkin ratsastajan ponnekas istunta ja hän osasi pitää ohjat tuntumalla, vaikka hevonen olikin vähän laiskana.
Ratsukko sai hengähtää alkuverryttelyn jälkeen tovin, ennen kuin pyysin heidät ympyrälle maneesin toiseen päätyyn. Tehtävänä oli pysähdys ja liikkeellelähtö niin, että hevonen kuuntelisi äärimmäisen pieniä apuja. Pysähdyksessä ei tarvinnut kuin tiivistää omaa istuntaa ja hieman ajatella pidättämistä, liikkeellelähdössä riitti kevyt paine pohkeesta. Lilja teki tämän tehtävän kuin vanha taituri ja meno näytti oikein kevyeltä. Seuraavaksi lähdettiin hiomaan samalla systeemillä ravi-käynti-siirtymisiä. Lilja pärski tyytyväisenä, kun hoksasi tajuavansa tehtävän tarkoituksen, eikä vaadittu kuin muutama toisto ennen kuin hevonen alkoi jo tarjota oikeaa asetustakin. Taipumiseksi sitä ei vielä voinut sanoa, mutta ainakin suunta oli oikea.
Kun Lilja oli saatu herkisteltyä avuille, oli aika aloittaa laukkatehtävä. Ratsukko sai jäädä maneesin keskelle kahdeksikolle, jonka toinen ympyrä ravattiin, keskellä suoristettiin ja nostettiin toiselle ympyrälle laukka. Tehtävä lähti rullaamaan hienosti ja Lilja nautti päästessään laukkaamaan. Tunnin alussa nähty hitaus alkoi pikkuhiljaa kadota ja meno näytti entistä vaivattomammalta. Kun laukat sujuivat kumpaankin suuntaan, vaikeutettiin tehtävää niin, että molemmat ympyrät laukattiin, mutta keskellä tehtiin suoristus laukan vaihto ravin kautta. Kehotin Minjaa pitämään suoristuksen aikana hieman nostamaan seuraavaksi tulevan suunnan kättä, ettei Lilja alkaisi oikomaan. Hyvän suorituksen jälkeen valmennus päästiin lopettamaan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
Alva Ainio – Mantarelli
Päivän kolmantena ratsukkona maneesiin saapui kaunis liinakko Manta ja ratsastajansa Alva. Manta oli varsin rennon näköinen astellessaan muutaman kierroksen maneesia ympäri ennen verryttelyn aloitusta. Omatoimisen alkuverryttelyn aikana seurasin ratsukon menoa sivusta ja pohdiskelin mitä tänään tultaisiin tekemään. Tamman meno näytti mukavan eteenpäinvievältä, mutta taipuminen oli työn takana ainakin paikoitellen. Alva ratsasti liinakkoa ponnekkaasti eikä antanut periksi, vaikka meno ei alkuun sujunutkaan kaikista kauneimmin. Pikkuhiljaa Manta alkoi asettua muotoon ja meno alkoi vaikuttaa yhteistyökyvykkäältä.
Verryttelyn jälkeen siirryttiin kahdeksikolle, jossa molemmat ympyrät ravattiin ja keskellä tehtiin suoristettuna käyntisiirtymä. Käyntiaskeleita sai tulla tarkat neljä ja siirtymiset pyrittiin pitämään pontevina. Suoristuksen aikana oli tärkeää valmistella sekä uusi ravisiirtyminen että uusi asetus ja taivutus. Ympyrän kaarella Mantalta vaadittiin takaosan työtä ja rentoa taivutusastetta, takajalkojen tuli polkea liikettä eteenpäin. Tehtävä sujui hienosti paria käyntisiirtymän pitkittymistä lukuun ottamatta ja Manta alkoi näyttää jo ihan tasoiseltaan hevoselta liidellessään ravissa ympyröiden halki. Tehtävän sujuessa ratsukko sai levähtää käynnissä.
Lepotauon jälkeen ratsukko siirtyi takaisin samaiselle kahdeksikolle ja tehtävään alettiin lisätä laukkaa. Molemmilla ympyröillä laukattiin, keskellä suoristettiin ja tehtiin muutaman askeleen ravisiirtyminen. Jotta uusi laukka nousi oikein, oli hevonen tärkeää saada suoristumaan ja asettumaan uuteen menosuuntaan ennen laukka-apuja. Mantalla tämä tehtävä nosti hieman kierroksia, mutta Alva sai sen hienosti pidettyä paketissa. Lisäsimme lopuksi keskelle käyntisiirtymän, jonka avulla tehtävää saatiin rauhoitettua. Hyvän kahdeksikon jälkeen Manta pääsi ravailemaan kevyemmällä tuntumalla loppuraveja.
Hanna Marttinen – Laula Lujempaa
Viimeinen päivän neljän tamman koplasta oli Lalla ratsastajanaan Hanna. Lalla asteli maneesiin oikein verkkaisesti ja moikkasi ohi mennessään vaimealla hörähdyksellä maneesista poistuvaa edellistä ratsua. Ratsukon tutkittua maneesin kulmat alkuverryttely saatettiin aloittaa. Lalla liikkui mukavan eteenpäinpyrkivästi, mutta pidätteissäkään ei ollut havaittavissa minkäänlaista hitautta, päinvastoin tamma kulki kauniisti kuulolla alusta alkaen. Hanna ratsasti kimoa hienolla otteella ja hänen istuntansa oli hyvin rento, tunnelma oli kaikin puolin mukava koko alkuverryttelyn ajan.
Verryteltyään ratsukko pääsi hiomaan käynnissä pohkeenväistöjä, sillä olin alussa huomannut, että Lalla pyrki pikkuriikkisen nojailemaan sisäjalkaa vasten. Väistöä tehtiin ensin ihan niin sanottuun perinteiseen tyyliin keskihalkaisijalta pitkälle sivulle. Tämä alkoi ensimmäisen jokseenkin huteran suorituksen jälkeen sujua yhteisymmärryksessä. Seuraavaksi väistöä alettiin tekemään ympyrän kaarella niin, että takaosa väisti ulos etuosan pysyessä reitillä. Tämä tuotti jo vähän mietittävää niin hevoselle kuin ratsastajallekin - ensin oltiinkin ihan poikittain keskellä maneesia. Ohjeistin Hannaa tekemään selkeät puolipidätteet ja tukemaan Lallaa hieman sisäohjalla pyytäessään väistöä. Kun ratsukko sai jutun juuresta kiinni, alkoi tehtävä sujua kiitettävästi ja hevonen väistää myös ravissa sisäpohjetta mukisematta.
Laukkatehtävä pidettiin hyvin maltillisena aivotyötä vaatineen väistättelyn jälkeen. Pyysin ratsukon ympyrälle, jossa tehtiin laukannostoja kumpaankin suuntaan ravista ja käynnistä. Lalla laukkasi mielellään ja vauhtia ei ainakaan puuttunut, vielä kun tamman sai rentoutumaan niin tässä olisi jo oikein hieno laukka. Lopulta rentouskin saavutettiin ja yhden vapaamman laukkapätkän jälkeen ratsukko sai hiljennellä loppuravien pariin. Vielä olisikin edessä se kauan jännitetty Lallan lastaus, johon minut oli pyydetty mukaan apukäsiksi.
