Reposaaren Nippanappa
|
✾ Suomenhevoskantakirja 10.02.2015 KTK-III
16 + 17 + 16 + 17 = 66p. ✾ Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 28.02.2021 ERJ-I 7,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107,5p. ✾ Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 28.02.2021 KERJ-I 8 + 42 + 25 + 20 + 15 = 110p. |
© AK
Reposaaressa tyhjennettiin karsinoita ja markkinoille tuli läjä hienoja repolaisia kasvatteja. Koska oma tallini ei ollut niin pitkäikäinen, että olisin joskus takavuosina saanut käsiini reposaaresta hevosen, oli minun nyt tartuttava tähän tilaisuuteen. Reposaaren Nippanappa, eli Nipsu, vaaleanpunarautias tamma, herätti kiinnostukseni siltä silmäykseltä. Otin myyjään oitis yhteyttä ja koeratsastuksesta sovittiin nopealla aikataululla. Nipsu vaikutti kerrassaan mainiolta hevoselta, että minun oli otettava se kartanolle. Jo kisannut tamma kotiutui kesälaidunten parhaaseen aikaan ja pääsi heti tutustumaan tallin tammoihin laidunnuksen merkeissä.
Luonnekuvaus
Reposaaren Nippanappa on napakka, mutta samalla myös todella mukava suomenhevostamma, joka varmasti vie sydämesi mukanaan – melkeinpä pelkästään ulkonäöllään. Kaunis vaaleanpunaraudikko tamma hurmaa käyttäytymisellään, mutta Nipsu osaa olla hieman vaativakin. Tamma on yllättävän tarkka asioista ja haluaa, että asiat hoidetaan tismalleen samalla tavalla kuin aina ennenkin, mitään ei saa muuttaa äkkinäisesti, tai tamma alkaa epäröimään kaikkea, mitä siltä satutaan pyytämään. Eläinlääkärin saapuessa paikalle on tärkeää, että tämä saa antaa Nipsulle muutaman herkun – muuten mistään toimenpiteestä ei tule mitään ilman rauhoitusta. Yleisesti ottaen Nipsu on ihan helppo, kunhan sen kanssa ei ala hätiköimään missään tilanteessa. Tamma on helppo voittaa puolelleen, mutta on ihan yhtä helppoa saada luottamus katoamaan täysin.
Tarhasta haettaessa Nipsu on aina ensimmäisenä portin edessä korvat tötteröllä. Tamma toivoo tietenkin läjää herkkuja, kun on kerta jo valmiina odottelemassa, muttei onneksi pahemmin pahastu vaikka jäisi ilmankin. Tamma on helppo ottaa kiinni ja käyttäytyy muutenkin todella kiltisti taluttaessa jokaisessa tilanteessa, oli se sitten tarhasta talliin taikka mihin tahansa.
Hoitotilanteet ovat Nipsun kanssa hieman mielenkiintoisia. Välillä tammalle kelpaavat pehmeät harjat, joskus kovilla harjoilla puunaaminen on mukavampaa kuin koskaan ikinä – sitä ei oikeastaan voi arvata ennalta, pitää mennä pitkälti neidin alati muuttuvan mielipiteen mukaan. Nipsu on kuitenkin siitä helppo, että tamma ei kiukuttele turhan paljoa, vaikka se välillä tuntuu liimaavan korvansa niskaan ja välillä hampaatkin vilkkuvat. Kun karsinan ovelle tuodaan niin satula kuin suitset, tamman ilme muuttuu aina happamasta iloiseen, sen verran Nipsu kuitenkin työskentelemisestä pitää. Suojia laittaessa saa kyllä olla varuillaan, sillä jalat ovat Nipsulle pyhät. Jos niitä hiplaa ilman kunnon syytä, rupeavat takajalat viuhumaan yllättävän äkkinäisesti.
Ratsuna Nipsu on yleisesti ottaen loistava. Alkuun tamma on hieman etupainoinen ja raskas, mutta kunnon verryttelyjen jälkeen tuntuu jopa siltä, että ratsu olisi yhtäkkiä vaihdettu alta johonkin parempaan. Tamma on reipas ja se toimii pitkälti omalla moottorillaan, mutta raipasta on aina hyötyä! Joskus Nipsu testaa ratsastajiaan esittämällä pelokasta, jos kentälle on edelliseltä käyttäjältä jäänyt esimerkiksi vesimattoja tai puomeja pitkin poikin. Kun tammaa muistuttaa napauttamalla raipalla ja sisäpohkeella, unohtaa Nipsu kaiken turhan ja jatkaa työskentelyä normaalisti. Nipsu on kuitenkin siitä hyvä, että se omaa mielettömät askeleet joissa on tilanteesta huolimatta helppo istua mukana – jopa tamman ilopukit ovat sulavia! Sileällä Nipsu on toimiva, tamma on reipas ja se tykkää työskennellä, vaikka saman tehtävän loputon toistaminen käykin tamman hermoille yllättävän nopeasti.
Esteillä Nipsu toimii ihan yhtä hyvin, mitä nyt vähän pelkää erikoisesteitä. Kunhan tammaa rohkaisee tarpeeksi, se ylittää kaikki esteet ilman ongelmia, eikä tamma turhaan kieltele. Jos selässä kuitenkin vain matkustaa, niin kieltämisestä tulee loppumaton putki, eikä hyppäämisestä meinaa tulla enää mitään. Nipsu on esteillä erityisen tarkka siitä, mitä ratsastaja tekee ja niinpä sitä voi ajaa eteen melkeinpä pelkällä istunnalla ja hyppääminen onnistuu vaikka pitkin ohjin, mutta silti mukavasti koottuna. Nipsu on toimiva myös maastoesteillä, vaikka vesiesteet eivät kuulu tamman suosikkeihin – jos tammaa vaan ratsastaa eteen, se loikkaa suuresti veteen ja laukkaa läpi mielettömällä vauhdilla, pitää vain varoa, ettei itse jää kyydistä pois.
© Aino H.
Tarhasta haettaessa Nipsu on aina ensimmäisenä portin edessä korvat tötteröllä. Tamma toivoo tietenkin läjää herkkuja, kun on kerta jo valmiina odottelemassa, muttei onneksi pahemmin pahastu vaikka jäisi ilmankin. Tamma on helppo ottaa kiinni ja käyttäytyy muutenkin todella kiltisti taluttaessa jokaisessa tilanteessa, oli se sitten tarhasta talliin taikka mihin tahansa.
Hoitotilanteet ovat Nipsun kanssa hieman mielenkiintoisia. Välillä tammalle kelpaavat pehmeät harjat, joskus kovilla harjoilla puunaaminen on mukavampaa kuin koskaan ikinä – sitä ei oikeastaan voi arvata ennalta, pitää mennä pitkälti neidin alati muuttuvan mielipiteen mukaan. Nipsu on kuitenkin siitä helppo, että tamma ei kiukuttele turhan paljoa, vaikka se välillä tuntuu liimaavan korvansa niskaan ja välillä hampaatkin vilkkuvat. Kun karsinan ovelle tuodaan niin satula kuin suitset, tamman ilme muuttuu aina happamasta iloiseen, sen verran Nipsu kuitenkin työskentelemisestä pitää. Suojia laittaessa saa kyllä olla varuillaan, sillä jalat ovat Nipsulle pyhät. Jos niitä hiplaa ilman kunnon syytä, rupeavat takajalat viuhumaan yllättävän äkkinäisesti.
Ratsuna Nipsu on yleisesti ottaen loistava. Alkuun tamma on hieman etupainoinen ja raskas, mutta kunnon verryttelyjen jälkeen tuntuu jopa siltä, että ratsu olisi yhtäkkiä vaihdettu alta johonkin parempaan. Tamma on reipas ja se toimii pitkälti omalla moottorillaan, mutta raipasta on aina hyötyä! Joskus Nipsu testaa ratsastajiaan esittämällä pelokasta, jos kentälle on edelliseltä käyttäjältä jäänyt esimerkiksi vesimattoja tai puomeja pitkin poikin. Kun tammaa muistuttaa napauttamalla raipalla ja sisäpohkeella, unohtaa Nipsu kaiken turhan ja jatkaa työskentelyä normaalisti. Nipsu on kuitenkin siitä hyvä, että se omaa mielettömät askeleet joissa on tilanteesta huolimatta helppo istua mukana – jopa tamman ilopukit ovat sulavia! Sileällä Nipsu on toimiva, tamma on reipas ja se tykkää työskennellä, vaikka saman tehtävän loputon toistaminen käykin tamman hermoille yllättävän nopeasti.
Esteillä Nipsu toimii ihan yhtä hyvin, mitä nyt vähän pelkää erikoisesteitä. Kunhan tammaa rohkaisee tarpeeksi, se ylittää kaikki esteet ilman ongelmia, eikä tamma turhaan kieltele. Jos selässä kuitenkin vain matkustaa, niin kieltämisestä tulee loppumaton putki, eikä hyppäämisestä meinaa tulla enää mitään. Nipsu on esteillä erityisen tarkka siitä, mitä ratsastaja tekee ja niinpä sitä voi ajaa eteen melkeinpä pelkällä istunnalla ja hyppääminen onnistuu vaikka pitkin ohjin, mutta silti mukavasti koottuna. Nipsu on toimiva myös maastoesteillä, vaikka vesiesteet eivät kuulu tamman suosikkeihin – jos tammaa vaan ratsastaa eteen, se loikkaa suuresti veteen ja laukkaa läpi mielettömällä vauhdilla, pitää vain varoa, ettei itse jää kyydistä pois.
© Aino H.
ii. Koijjari VIR MVA Ch, KTK-II, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA2 ie. Hepulin Amalia ERJ-II, SLA-II, YLA3, ERL-III |
iii. Ludwig sh, 156cm, prt iie. Elvira sh, 153cm, m iei. Virvelin Kosto sh, 157cm, rt iee. Roiston Kossuvissy sh, 154cm, rt |
|
e. Tiilikan Nasu Ch, VSN NCh, KTK-III, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I |
eii. Ryökäle sh, 158cm, prt eie. Ryhti-Tytti sh, 154cm, prt eei. Tummanne sh, 158cm, trn eee. Ruohosuon Annikki sh, 150cm, prt |
Jälkeläiset
|
Nipsu on tarjolla jalostukseen,
ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 02.03.2015 sh-o. Reposaaren Neponen (i. Nuuttipukki ILO)
♥ 13.05.2017 sh-o. Reposaaren Jonninjoutava (i. Kadotettu Joukahainen) ♥ 07.07.2020 sh-o. Syyn Tiimalleen (i. Helmiahon Talvitaituri) |
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
|
05.07.15, Twingges WB , HeA, 6/50
22.01.15, KK Holmberg, HeA, 1/50 19.01.15, KK Holmberg, HeA, 2/50 02.04.18, Vuorna, HeA, 3/30 03.04.18, Vuorna, HeA, 3/30 05.04.18, Vuorna, HeA, 2/30 07.04.18, Vuorna, HeA, 1/30 06.06.18, Villahaka, HeA, 3/50 20.06.18, Villahaka, HeA, 4/30 06.08.18, KK Bailador, HeA, 1/40 |
31.10.18, Riemunkirjava, HeA, 5/50
13.11.18, Rushock Bog, HeA, 4/30 14.11.18, Ristikallio, HeA, 6/50 15.11.18, Ristikallio, HeA, 6/50 16.11.18, Ristikallio, HeA, 7/50 17.11.18, Ristikallio, HeA, 1/50 19.11.18, Ristikallio, HeA, 5/50 26.11.18, Hiivurin SH, HeA, 5/30 03.06.19, Mörkövaara, HeA, 2/40 06.06.19, Mörkövaara, HeA, 1/40 |
09.06.19, Mörkövaara, HeA, 2/40
30.06.19, Mörkövaara, HeA, 5/40 05.07.19, Kauniston tila, HeA, 5/30 06.07.19, Kauniston tila, HeA, 2/30 08.07.19, Kauniston tila, HeA, 4/30 09.07.19, Kauniston tila, HeA, 3/30 22.07.19, Kauniston tila, HeA, 4/30 01.07.2020 Kutsu, He B - 2 / 50 03.07.2020 Kutsu, He B - 7 / 50 04.07.2020 Kutsu, He B - 7 / 50 |
05.07.2020 Kutsu, He B - 7 / 50
08.07.2020 Kutsu, He B - 6 / 50 09.07.2020 Kutsu, He B - 2 / 50 13.07.2020 Kutsu, He B - 4 / 30 20.07.2020 Kutsu, He A - 5 / 30 13.07.2020 Kutsu, He A - 1 / 48 16.07.2020 Kutsu, He A - 1 / 48 18.07.2020 Kutsu, He A - 6 / 48 01.08.2020 Kutsu, He A - 2 / 50 01.08.2020 Kutsu, He A - 4 / 50 |
|
20.08.17, Turmeltaja, 110cm, 5/30
14.08.17, Turmeltaja, 110cm, 1/30 10.08.17, Turmeltaja, 110cm, 2/30 08.08.17, Turmeltaja, 110cm, 1/30 01.08.17, Turmeltaja, 110cm, 4/30 28.06.17, Huvitus, 100cm, 4/30 23.06.17, Huvitus, 100cm, 2/30 14.06.17, Huvitus, 100cm, 3/30 23.07.16, Mörkövaara, 110cm, 4/30 20.09.15, Mörkövaara, 110cm, 5/30 |
12.09.15, Mörkövaara, 110cm, 5/30
07.09.15, Huvitutti, 100cm, 1/80 14.09.15, VRT Naukaisu, 100cm, 4/40 15.09.15, Ponitalli Usvala, 110cm, 4/21 05.07.15, Rohkelikko, 100cm, 2/40 28.06.15, Rohkelikko, 100cm, 1/40 06.05.15, Moondance, 110cm, 3/21 04.05.15, Moondance, 110cm, 3/21 07.04.15, Wyrda Horses, 110cm, 1/30 04.04.15, Wyrda Horses, 110cm, 3/30 |
08.08.18, Supernatural, 100cm, 6/40
12.08.18, Supernatural, 100cm, 2/40 03.04.15, Wyrda Horses, 110cm, 3/30 03.04.15, Vennamo, 110cm, 2/40 02.04.15, Vennamo, 110cm, 3/40 14.12.14, Moondance, 110cm, 3/28 17.12.14, Aida Conn, 100cm, 2/40 16.12.14, Aida Conn, 100cm, 6/40 05.03.15, Haavelaakso, 110cm, 4/30 01.03.15, Haavelaakso, 110cm, 4/30 |
10.01.15, Huvitutti, 100cm, 2/40
09.01.15, Huvitutti, 100cm, 2/40 04.01.15, Huvitutti, 100cm, 1/40 20.07.15, Kuuralehto, 110cm, 3/30 19.07.15, Kuuralehto, 110cm, 5/30 01.01.15, Huvitutti, 100cm, 2/40 06.12.14, Mörkövaara, 110cm, 5/40 02.04.18, Brunnby, 100cm, 5/30 19.06.18, Elohiljan SH, 100cm, 6/50 06.08.18, Supernatural, 100cm, 2/40 |
|
19.08.17, Turmeltaja, CIC1, 3/30
18.08.17, Turmeltaja, CIC1, 1/30 06.07.17, Hortensia, CIC1, 2/30 05.07.17, Hortensia, CIC1, 1/30 16.07.17, Mörkövaara, CIC1, 4/30 15.07.17, Mörkövaara, CIC1, 2/30 20.06.17, Cadogan Ponies, Helppo, 3/30 14.06.17, Cadogan Ponies, Helppo, 4/30 13.06.17, Cadogan Ponies, Helppo, 4/30 12.06.17, Cadogan Ponies, Helppo, 3/30 |
20.06.17, Mörkövaara, CIC1, 4/26
15.06.17, Mörkövaara, CIC1, 5/26 10.06.17, Mörkövaara, CIC1, 2/26 03.06.17, Mörkövaara, CIC1, 1/26 01.06.17, Mörkövaara, CIC1, 2/26 09.08.16, Kärmeniemi, CIC1, 1/40 08.08.16, Kärmeniemi, CIC1, 6/40 23.07.16, Kärmeniemi, CIC1, 1/40 02.04.18, Colosseum, CIC1, 2/35 03.04.18, Colosseum, CIC1, 2/35 |
27.07.16, Metsovaara, CIC1, 3/40
22.07.16, Metsovaara, CIC1, 1/40 15.07.16, Hengenvaara, CIC1, 7/50 05.09.15, Huvitutti, CIC1, 5/50 12.09.15, Heili, CIC1, 6/38 13.07.15, Whispering Heaven, CIC1, 4/25 24.07.15, Muiston SH, CIC1, 2/30 19.07.15, Muiston SH, CIC1, 1/30 18.07.15, Muiston SH, CIC1, 4/30 23.06.15, Kivimetsän tila, CIC1, 4/24 |
17.06.15, Taikakuun Kartano, CIC1, 2/40
28.05.15, Mörkövaara, CIC1, 2/30 04.01.15, Huvitutti, CIC1, 6/40 01.01.15, Huvitutti, CIC1, 1/40 11.04.18, Turmeltaja, Helppo, 2/40 13.04.18, Turmeltaja, Helppo, 2/40 18.04.18, Turmeltaja, Helppo, 2/40 19.04.18, Turmeltaja, Helppo, 2/40 20.04.18, Turmeltaja, Helppo, 6/40 22.04.18, Turmeltaja, Helppo, 4/40 |
|
03.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19
07.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 08.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 08.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 10.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 11.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 13.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 19 16.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 19 20.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 19 25.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 |
30.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 19
09.07.2020 Kutsu, noviisi - 7 / 50 09.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50 11.07.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 50 01.08.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 50 07.08.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 50 09.08.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 50 10.08.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 50 13.08.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 50 14.08.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50 |
17.08.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50
18.08.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50 23.08.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50 24.08.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 50 29.08.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50 01.10.2020 Kutsu, noviisi - 7 / 60 03.10.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 60 05.10.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 60 06.10.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 60 13.10.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 60 |
13.10.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 60
19.10.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 60 28.10.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 60 30.10.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 60 02.11.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 44 03.11.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 44 03.11.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 44 04.11.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 44 06.11.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 44 17.11.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 44 |
|
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
|
Ei tuloksia
|
30.06.17, KK Bailador, CIC1, KERJ Cup, 6/71
06.12.14, KK Bailador, CIC1, KERJ Cup, 2/78 |
Päiväkirja ja valmennukset
24.07.2020 Valmennusviikonloppu Hiivurissa - kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Hiivurissa oli ollut valmennustoimintaa jo jonkin verran, mutta harmikseni en ollut saanut omaa aikatauluani sopimaan osallistuakseni ennan valmennuksiin. Tällä kertaa onni kuitenkin suosi minuakin ja pääsin kuin pääsinkin osallistumaan valmennusviikonloppuun Nipsun kanssa. Viikonlopusta oli tulossa hevoselle hieman raskas, sillä luvassa oli valmentautumista kolmena päivänä peräkkäin. Tiesin reippaan Nipsun kuitenkin suoriutuvan tästä kunnialla, siksi se ehkä olikin ratsuvalintani. Matka Hiivuriin sujui meidän osaltamme ongelmitta ja perjantain kouluvalmennus alkoi heti majoittumisen jälkeen. Valmennuksen aiheena olivat väistöt ja laukkasiirtymiset. Nipsu tuntui alkuverryttelyssä aluksi vähän jäykältä, mutta sain sen siirtymisten ja kiemuraurien avulla nopeasti vertymään ja homma alkoi sujua. Tamma tuppasi hieman katselemaan Hiivurin outoja maisemia, mutta huomautuksesta siirsi keskittymisensä jälleen minuun ja valmennuksen tehtäviin.
Pienen levähdystauon jälkeen aloitettiin pohkeenväistötehtävä. E-kirjaimesta lähdettiin väistättämään kohti I:tä, jossa tapahtui suoristus ja keskihalkaisijan loppu tehtiin avotaivutusta. Nipsu oli tästä aluksi vähän pihalla, mutta valmentajan neuvoilla saimme tehtävästä nopeasti sujuvan. Nipsu käytti itseään ihan kivasti ja saimme muutaman todella hyvän pätkän, joista ennakin meitä kehui. Väistötehtävää tehtiin ensin käynnissä niin kauan, että kaikilla alkoi sujua, minkä jälkeen samaa tehtiin myös ravissa. Nipsu oli paikoitellen haasteellinen suoristaa, mutta muuten tehtävä sujui vallan mainiosti myös ravissa.
Valmennuksen loppupuolella alettiin ottaa myös laukkaa. Nipsu oli laukkaamisesta innoissaan ja kulki eteenpäinpyrkivästi ympäri uraa. Tehtävänä oli keskihalkaisijalla tapahtuva laukka-käynti-laukka -siirtyminen, jonka jälkeen käännyttiin jompaan kumpaan suuntaan ja sen mukaisesti päätettiin kumpi laukka nostettiin. Nipsu teki työnsä hyvin ja keskittyi harjoitukseen ihan täysillä. Saimme paljon kehuja valmentajalta ja olin itsekin tyytyväinen Nipsun suoritukseen. Kun laukkatehtävää oli hiottu kaikkien osalta tarpeeksi, saimme kevennellä itsenäisesti loppuravit. Nipsu venytti itseään rentona, kun annoin sille tilaa kulkea vapaammin. Ensimmäinen valmennus sujui ihan nappiin, enkä olisi parempaa voinut kuvitellakaan. Seuraavaksi hevoset pääsisivät ruokailemaan ja odottamaan seuraavan päivän valmennusta.
25.07.2020 Valmennusviikonloppu Hiivurissa - maastoestevalmennus, kirjoittanut enna
Valmennusviikonlopussa oli päästy jo puoliväliin, tänään vuorossa olivat maastoesteet. Eilinen kouluvalmennus oli mennyt tältä ratsukolta oikein sujuvasti, pääsimme hyvin hiomaan pohkeenväistöä tasaisemmaksi ja laukkasiirtymisissä tamma oli ollut oikein mainio. Tämän päivän valmennus aloitettiin kävelemällä yhdessä maastoestemetsään, jossa ratsukot verryttelivät lämmittelylenkillä yksi kerrallaan. Tarkoituksena oli hakea tasaista, hyvin etenevää tahtia. Viixi ja Nipsu lähtivät viimeisenä verryttelykierrokselle, ravi sujui hyvin mutkattomasti, mutta laukassa ratsu keräsi vähän kierroksia ja kiirehti takaisin muiden luo. Verryttelyyn otettiin mukaan myös pieniä hyppyjä. Ensin ratsukot ylittivät pientä tukkia yksi kerrallaan, minkä jälkeen tukin jälkeen jatkettiin pitkä linja tynnyriesteelle. Tukilla Nipsu hyppäsi varmoin ottein, tynnyriä se ihmetteli pari ensimmäistä kertaa, mutta ylitti sen kuitenkin nätisti.
Hyvin sujuneen alkuverryttelyn jälkeen siirryimme päivän ensimmäisen tehtävän, coffinin, pariin. ”Lähestytte hyvässä, hieman hitaammassa laukassa ensimmäiselle tukille. Siitä jatkatte alamäkeä pitkin kolme askelta notkelmaan, jossa on hauta. Hyppäätte haudan yli ja jatkatte ylämäkeen tukille, tähän myös etäisyys on kolme askelta. Jatkatte mäen päälle ja vasta sitten hidastatte”, selitin tehtävää. Kaikki tulivat taas yksi kerrallaan, antaen reilusti tilaa kieltojen varalta. Viixi ja Nipsu tulivat toisena. Nipsu lähti tehtävään hyvässä tahdissa, varmoin ottein. Tukki ylitettiin sujuvasti, haudalla tuli pieni jännitys ja kielto. ”Tulkaa uudestaan, aloita alusta!” sanoin Viixille, joka tuli alkuun ja lähti uudestaan. ”Pohkeet kiinni, rohkaise sitä hyppäämään”, huikkasin vielä perään. Taas tukki ylittyi hienosti, mutta heti sen jälkeen Nipsu jännittyi. VIixi reagoi tähän välittömästi, iski pohkeet kiinni kylkiin ja maiskutti rohkaisevasti. Nipsu ylitti esteen jäätävällä loikalla ja ylpeänä suorituksestaan heitti vielä pukinkin päälle. ”Hyvin! Kehu sitä!” huudahdin, kun ratsukko oli hypännyt viimeisenkin esteen yli. Tämän jälkeen Nipsu ei enää jännittänyt hautaa, vaan hyppäsi hienosti ja tasaisesti kerta toisensa jälkeen tehtävän kaikki esteet.
Coffinin jälkeen ratsukot saivat pienen hengähdystauon, kun kävelimme viimeiselle tehtävälle, banketille. ”Tulkaa ensin vasenta reunaa, niin kuin huomaatte, siinä alastulo on matalampi kuin oikeassa reunassa. Jos vasen reuna sujuu hyvin, saatte halutessanne kokeilla myös isompaa alashyppyä”, selitin ratsukoille ja luettelin, missä järjestyksessä kukin tulee. Banketti oli Viixille ja Nipsulle helppo tehtävä ja yhdessä he suorittivat sen oikein sujuvasti joka kerta. Hyvin tasapainoinen ratsukko teki tasaista työtä, eikä minun oikeastaan tarvinnut kuin ihailla vieressä heidän menoaan. Annoin heille luvan siirtyä oikeaan reunaan, joka sekin sujui erinomaisesti. Ensimmäisellä kerralla Nipsu vähän stoppasi ennen alashyppyä, mutta ei kovin montaa sekuntia ehtinyt miettiä, kun jo laskeutui oikein siististi alas. ”Okei, mennääs sitten loppuverryttelemään”, totesin ja kehuin jokaista ratsukkoa. Loppuverryttelyksi palasimme samalle lenkille missä alkuverryttely oli tehty, ja kaikki ratsukot yhdessä kävivät ravaamassa sen kerran ympäri.
30.10.2020 Perjantaimaasto, kirjoittanut omistaja
Nipsu odotti minua jo korvat hörössä portilla, kun kävelin kohti tarhoja. Herkkusuu alkoi oitis hamuamaan käsiäni saadessani portin sähkölangan auki, mutta pettyi karvaasti huomatessaan, ettei minulla ollut mukanani perinteisiä porkkananpaloja. Nipsu lähti mukaani ihan kiltisti, vaikka se aluksi näyttikin murjottavaa naamaa jäätyään ilman herkkuja. Pääsimme tallin lämpöön jokseenkin koleasta tuulisesta säästä ja laitoin Nipsun hoitopaikan köysiin kiinni. Riisuin ohuehkon kuoriloimen, joka tammalla oli ollut ulkona päällä ja vein sen kuivaushuoneeseen odottamaan seuraavaa aamua. Otin varustehuoneesta Nipsun harjakassin ja valikoin sieltä pari erilaista harjaa, joilla aloin käydä tamman hipiää läpi rennoin ottein. Likainenhan hevonen ei ollut lainkaan, sillä hiekkatarhoissamme harvoin saa itseään kovin pahasti sotkettua. Pieniä hiekanmurusia löytyi tamman vatsan alta ja takajalkojen sisäsyrjästä, mutta suurempaa likaa ei ollut. Harjasin pehmeällä pölärillä myös Nipsun pään, minkä jälkeen kävin jouhien kimppuun. Etenkin hännän jouhet olivat hieman takussa ja tuumailin, että koko häntä pitäisi joskus lähipäivinä pesaista kunnolla. Saatuani hännän ja harjan selväksi hain varustehuoneesta Nipsun varusteet ja varustin tamman.
Tallin pihassa nousin ratsaille ja ohjasin Nipsun heti kohti läheisen järven kiertävää rauhallista hiekkatietä, jossa harvoin kulki autoja. Kävelimme hyvän tovin ihan rauhassa, ennen kuin aloin keräämään ohjia ja pyysin Nipsun rauhalliseen raviin. Tammalla oli takana vähän raskaampi treeniviikko, joten maastossa se käyttäytyi nyt ihan asiallisesti. Ravasimme hiekkatien pehmeää reunaa pitkin aina tien päässä olevaan risteykseen asti, josta käännyimme pienelle kinttupolulle käynnissä. Polku johtaisi meidät järven ympäri ja koska reitillä oli paljon mäkiä, pääsisi Nipsu vähän kiipeilemään. Polun rosoinen pinta juurineen ja kivikkoineen ei hätkäyttänyt varmajalkaista suomenhevosta, vaan eteneminen oli tasaisen varmaa myös ryteikössä. Mäkiä tuli ja meni, niistäkin Nipsu suoriutui hienosti. Maisemat olivat mitä mahtavimmat kohti järveä ja kaikki sujui hyvin. Pian olimme kiertäneet järven ja kotimatka jatkui saman hiekkatien reunassa, kuin tänne päin tullessakin.
Tallilla hyppäsin alas satulasta, hölläsin satulavyötä reiällä ja nostin jalustimet. Tallissa Nipsulla oli jo iltaruoka mielessä, mutta ensin oli maltettava seistä hetki hoitopaikalla. Otin tamman varusteet pois ja huuhtaisin hieman varusteiden kohtia kostealla sienellä, vaikkei Nipsu varsinaisesti hikeentynyt ollutkaan. Yöksi laitoin punaisen fleeceloimen tammalle ja vein sen karsinaan, jossa iltaheinät odottelivat jo nälkäistä hevosta. Punarautias jäi tyytyväisenä syömään heinää, kun hain sen iltaruokaämpärin rehuhuoneesta ja kannoin karsinalle. Mössöt Nipsu soi antaumuksella ja sotki perinteisesti karsinansa seinät suupielistä roiskuvalla puurolla. Nipsu olikin päiväni viimeinen ratsu, joten poistuin tallista omiin puuhiini.
28.01.2021 Vapaan jälkeen, kirjoittanut omistaja
Katselin keittiön ikkunasta ulkona lumisateessa kököttäviä hevosia. Toiset söivät, toiset torkkuivat ja jotkut vaeltelivat levottomina pitkin tarhaa. Yksi levottomista oli Nipsu, jolla oli eilen ollut vapaapäivä ja joka selvästikin kaipasi rutiininsa mukaista liikuntaa. Niinpä hörppäsin päiväkahvini loppuun, puin päälleni vähintäänkin kolme pilkkihaalaria, isot lapaset ja vuoratut talvikengät. Suuntasin kartanolta suoraan Nipsun tarhalle ja nappasin portilta riimunnarun, jonka klipsautin kiinni portilla töhöttävän tamman riimuun. Nipsun tarhakaverit olisivat tulleet mielellään myös mukaan, mutta ne saivat toistaiseksi jäädä vielä ulkoilemaan. Talutin Nipsun talliin, jossa kiinnitin sen hoitopaikalle ja riisuin loimet. Klipattu hevonen oli kiedottu niin sisä- kuin ulkotoppaloimeen, sillä vaikka pakkasta ei tällä hetkellä ollut ihan hirveästi, tämä vilukissa ei kauaa ulkona tarjennut ilman paksua talvikarvaansa. Harjailin vaaleanrautiaan karvapeitteen nopeahkosti ja laitoin varusteet. Viimeisenä heitin Nipsun pepun päälle vielä ratsastusloimen.
Maneesissa nousin selkään ja lyhensin jalustimia reippaasti, ne olivat varmaankin Joonaksen jäljiltä, poika kun oli minua varmaan parikymmentä senttiä pidempi. Alkukäynnit taittuivat rennosti uran sisäpuolta seuraillen. Aloitin työskentelyn käynnissä tehden väistöjä keskihalkaisijalta kohti uraa. Nipsu väisti hyvin ja etupää johti liikettä kuin luonnostaan. Kaulan suoruutta sai paikoin muistaa tarkkailla enemmänkin, jotta hevonen pysyi suorana. Ravissa tehtiin reippaat keventelyt isojen kaarien siivittämänä, minkä jälkeen istuin satulaan ja pyysin pohkeenväistöjä myös ravissa, tällä kertaa kuitenkin niin, että väistöt tehtiin maneesin seinän vierustalla. Nipsu keskittyi työntekoon hyvin ja saikin lyhyet välikäynnit ennen laukkatyöskentelyn aloittamista. Laukalle Nipsu lähti kuin ohjus ja sain aluksi vain rauhoitella sitä isolla ympyrällä, ennen kuin pääsin aloittamaan minkäänlaista tehtävää. Kun tamma oli päästellyt suurimmat höyrynsä, teimme kahdeksikkoa, jonka keskellä vaihdettiin laukka ravin kautta. Nopeat siirtymiset ja suunnanmuutokset saivat Nipsun entistä paremman tuntuiseksi ja loppuraveissa tamma venytti itseään hienosti eteen alas ja ravasi muutenkin erittäin mukavasti. Kiva ratsastuskerta näin vapaan jäljiltä, huomenna meitä odottaisi varmaankin estetreeni.
Hiivurissa oli ollut valmennustoimintaa jo jonkin verran, mutta harmikseni en ollut saanut omaa aikatauluani sopimaan osallistuakseni ennan valmennuksiin. Tällä kertaa onni kuitenkin suosi minuakin ja pääsin kuin pääsinkin osallistumaan valmennusviikonloppuun Nipsun kanssa. Viikonlopusta oli tulossa hevoselle hieman raskas, sillä luvassa oli valmentautumista kolmena päivänä peräkkäin. Tiesin reippaan Nipsun kuitenkin suoriutuvan tästä kunnialla, siksi se ehkä olikin ratsuvalintani. Matka Hiivuriin sujui meidän osaltamme ongelmitta ja perjantain kouluvalmennus alkoi heti majoittumisen jälkeen. Valmennuksen aiheena olivat väistöt ja laukkasiirtymiset. Nipsu tuntui alkuverryttelyssä aluksi vähän jäykältä, mutta sain sen siirtymisten ja kiemuraurien avulla nopeasti vertymään ja homma alkoi sujua. Tamma tuppasi hieman katselemaan Hiivurin outoja maisemia, mutta huomautuksesta siirsi keskittymisensä jälleen minuun ja valmennuksen tehtäviin.
Pienen levähdystauon jälkeen aloitettiin pohkeenväistötehtävä. E-kirjaimesta lähdettiin väistättämään kohti I:tä, jossa tapahtui suoristus ja keskihalkaisijan loppu tehtiin avotaivutusta. Nipsu oli tästä aluksi vähän pihalla, mutta valmentajan neuvoilla saimme tehtävästä nopeasti sujuvan. Nipsu käytti itseään ihan kivasti ja saimme muutaman todella hyvän pätkän, joista ennakin meitä kehui. Väistötehtävää tehtiin ensin käynnissä niin kauan, että kaikilla alkoi sujua, minkä jälkeen samaa tehtiin myös ravissa. Nipsu oli paikoitellen haasteellinen suoristaa, mutta muuten tehtävä sujui vallan mainiosti myös ravissa.
Valmennuksen loppupuolella alettiin ottaa myös laukkaa. Nipsu oli laukkaamisesta innoissaan ja kulki eteenpäinpyrkivästi ympäri uraa. Tehtävänä oli keskihalkaisijalla tapahtuva laukka-käynti-laukka -siirtyminen, jonka jälkeen käännyttiin jompaan kumpaan suuntaan ja sen mukaisesti päätettiin kumpi laukka nostettiin. Nipsu teki työnsä hyvin ja keskittyi harjoitukseen ihan täysillä. Saimme paljon kehuja valmentajalta ja olin itsekin tyytyväinen Nipsun suoritukseen. Kun laukkatehtävää oli hiottu kaikkien osalta tarpeeksi, saimme kevennellä itsenäisesti loppuravit. Nipsu venytti itseään rentona, kun annoin sille tilaa kulkea vapaammin. Ensimmäinen valmennus sujui ihan nappiin, enkä olisi parempaa voinut kuvitellakaan. Seuraavaksi hevoset pääsisivät ruokailemaan ja odottamaan seuraavan päivän valmennusta.
25.07.2020 Valmennusviikonloppu Hiivurissa - maastoestevalmennus, kirjoittanut enna
Valmennusviikonlopussa oli päästy jo puoliväliin, tänään vuorossa olivat maastoesteet. Eilinen kouluvalmennus oli mennyt tältä ratsukolta oikein sujuvasti, pääsimme hyvin hiomaan pohkeenväistöä tasaisemmaksi ja laukkasiirtymisissä tamma oli ollut oikein mainio. Tämän päivän valmennus aloitettiin kävelemällä yhdessä maastoestemetsään, jossa ratsukot verryttelivät lämmittelylenkillä yksi kerrallaan. Tarkoituksena oli hakea tasaista, hyvin etenevää tahtia. Viixi ja Nipsu lähtivät viimeisenä verryttelykierrokselle, ravi sujui hyvin mutkattomasti, mutta laukassa ratsu keräsi vähän kierroksia ja kiirehti takaisin muiden luo. Verryttelyyn otettiin mukaan myös pieniä hyppyjä. Ensin ratsukot ylittivät pientä tukkia yksi kerrallaan, minkä jälkeen tukin jälkeen jatkettiin pitkä linja tynnyriesteelle. Tukilla Nipsu hyppäsi varmoin ottein, tynnyriä se ihmetteli pari ensimmäistä kertaa, mutta ylitti sen kuitenkin nätisti.
Hyvin sujuneen alkuverryttelyn jälkeen siirryimme päivän ensimmäisen tehtävän, coffinin, pariin. ”Lähestytte hyvässä, hieman hitaammassa laukassa ensimmäiselle tukille. Siitä jatkatte alamäkeä pitkin kolme askelta notkelmaan, jossa on hauta. Hyppäätte haudan yli ja jatkatte ylämäkeen tukille, tähän myös etäisyys on kolme askelta. Jatkatte mäen päälle ja vasta sitten hidastatte”, selitin tehtävää. Kaikki tulivat taas yksi kerrallaan, antaen reilusti tilaa kieltojen varalta. Viixi ja Nipsu tulivat toisena. Nipsu lähti tehtävään hyvässä tahdissa, varmoin ottein. Tukki ylitettiin sujuvasti, haudalla tuli pieni jännitys ja kielto. ”Tulkaa uudestaan, aloita alusta!” sanoin Viixille, joka tuli alkuun ja lähti uudestaan. ”Pohkeet kiinni, rohkaise sitä hyppäämään”, huikkasin vielä perään. Taas tukki ylittyi hienosti, mutta heti sen jälkeen Nipsu jännittyi. VIixi reagoi tähän välittömästi, iski pohkeet kiinni kylkiin ja maiskutti rohkaisevasti. Nipsu ylitti esteen jäätävällä loikalla ja ylpeänä suorituksestaan heitti vielä pukinkin päälle. ”Hyvin! Kehu sitä!” huudahdin, kun ratsukko oli hypännyt viimeisenkin esteen yli. Tämän jälkeen Nipsu ei enää jännittänyt hautaa, vaan hyppäsi hienosti ja tasaisesti kerta toisensa jälkeen tehtävän kaikki esteet.
Coffinin jälkeen ratsukot saivat pienen hengähdystauon, kun kävelimme viimeiselle tehtävälle, banketille. ”Tulkaa ensin vasenta reunaa, niin kuin huomaatte, siinä alastulo on matalampi kuin oikeassa reunassa. Jos vasen reuna sujuu hyvin, saatte halutessanne kokeilla myös isompaa alashyppyä”, selitin ratsukoille ja luettelin, missä järjestyksessä kukin tulee. Banketti oli Viixille ja Nipsulle helppo tehtävä ja yhdessä he suorittivat sen oikein sujuvasti joka kerta. Hyvin tasapainoinen ratsukko teki tasaista työtä, eikä minun oikeastaan tarvinnut kuin ihailla vieressä heidän menoaan. Annoin heille luvan siirtyä oikeaan reunaan, joka sekin sujui erinomaisesti. Ensimmäisellä kerralla Nipsu vähän stoppasi ennen alashyppyä, mutta ei kovin montaa sekuntia ehtinyt miettiä, kun jo laskeutui oikein siististi alas. ”Okei, mennääs sitten loppuverryttelemään”, totesin ja kehuin jokaista ratsukkoa. Loppuverryttelyksi palasimme samalle lenkille missä alkuverryttely oli tehty, ja kaikki ratsukot yhdessä kävivät ravaamassa sen kerran ympäri.
30.10.2020 Perjantaimaasto, kirjoittanut omistaja
Nipsu odotti minua jo korvat hörössä portilla, kun kävelin kohti tarhoja. Herkkusuu alkoi oitis hamuamaan käsiäni saadessani portin sähkölangan auki, mutta pettyi karvaasti huomatessaan, ettei minulla ollut mukanani perinteisiä porkkananpaloja. Nipsu lähti mukaani ihan kiltisti, vaikka se aluksi näyttikin murjottavaa naamaa jäätyään ilman herkkuja. Pääsimme tallin lämpöön jokseenkin koleasta tuulisesta säästä ja laitoin Nipsun hoitopaikan köysiin kiinni. Riisuin ohuehkon kuoriloimen, joka tammalla oli ollut ulkona päällä ja vein sen kuivaushuoneeseen odottamaan seuraavaa aamua. Otin varustehuoneesta Nipsun harjakassin ja valikoin sieltä pari erilaista harjaa, joilla aloin käydä tamman hipiää läpi rennoin ottein. Likainenhan hevonen ei ollut lainkaan, sillä hiekkatarhoissamme harvoin saa itseään kovin pahasti sotkettua. Pieniä hiekanmurusia löytyi tamman vatsan alta ja takajalkojen sisäsyrjästä, mutta suurempaa likaa ei ollut. Harjasin pehmeällä pölärillä myös Nipsun pään, minkä jälkeen kävin jouhien kimppuun. Etenkin hännän jouhet olivat hieman takussa ja tuumailin, että koko häntä pitäisi joskus lähipäivinä pesaista kunnolla. Saatuani hännän ja harjan selväksi hain varustehuoneesta Nipsun varusteet ja varustin tamman.
Tallin pihassa nousin ratsaille ja ohjasin Nipsun heti kohti läheisen järven kiertävää rauhallista hiekkatietä, jossa harvoin kulki autoja. Kävelimme hyvän tovin ihan rauhassa, ennen kuin aloin keräämään ohjia ja pyysin Nipsun rauhalliseen raviin. Tammalla oli takana vähän raskaampi treeniviikko, joten maastossa se käyttäytyi nyt ihan asiallisesti. Ravasimme hiekkatien pehmeää reunaa pitkin aina tien päässä olevaan risteykseen asti, josta käännyimme pienelle kinttupolulle käynnissä. Polku johtaisi meidät järven ympäri ja koska reitillä oli paljon mäkiä, pääsisi Nipsu vähän kiipeilemään. Polun rosoinen pinta juurineen ja kivikkoineen ei hätkäyttänyt varmajalkaista suomenhevosta, vaan eteneminen oli tasaisen varmaa myös ryteikössä. Mäkiä tuli ja meni, niistäkin Nipsu suoriutui hienosti. Maisemat olivat mitä mahtavimmat kohti järveä ja kaikki sujui hyvin. Pian olimme kiertäneet järven ja kotimatka jatkui saman hiekkatien reunassa, kuin tänne päin tullessakin.
Tallilla hyppäsin alas satulasta, hölläsin satulavyötä reiällä ja nostin jalustimet. Tallissa Nipsulla oli jo iltaruoka mielessä, mutta ensin oli maltettava seistä hetki hoitopaikalla. Otin tamman varusteet pois ja huuhtaisin hieman varusteiden kohtia kostealla sienellä, vaikkei Nipsu varsinaisesti hikeentynyt ollutkaan. Yöksi laitoin punaisen fleeceloimen tammalle ja vein sen karsinaan, jossa iltaheinät odottelivat jo nälkäistä hevosta. Punarautias jäi tyytyväisenä syömään heinää, kun hain sen iltaruokaämpärin rehuhuoneesta ja kannoin karsinalle. Mössöt Nipsu soi antaumuksella ja sotki perinteisesti karsinansa seinät suupielistä roiskuvalla puurolla. Nipsu olikin päiväni viimeinen ratsu, joten poistuin tallista omiin puuhiini.
28.01.2021 Vapaan jälkeen, kirjoittanut omistaja
Katselin keittiön ikkunasta ulkona lumisateessa kököttäviä hevosia. Toiset söivät, toiset torkkuivat ja jotkut vaeltelivat levottomina pitkin tarhaa. Yksi levottomista oli Nipsu, jolla oli eilen ollut vapaapäivä ja joka selvästikin kaipasi rutiininsa mukaista liikuntaa. Niinpä hörppäsin päiväkahvini loppuun, puin päälleni vähintäänkin kolme pilkkihaalaria, isot lapaset ja vuoratut talvikengät. Suuntasin kartanolta suoraan Nipsun tarhalle ja nappasin portilta riimunnarun, jonka klipsautin kiinni portilla töhöttävän tamman riimuun. Nipsun tarhakaverit olisivat tulleet mielellään myös mukaan, mutta ne saivat toistaiseksi jäädä vielä ulkoilemaan. Talutin Nipsun talliin, jossa kiinnitin sen hoitopaikalle ja riisuin loimet. Klipattu hevonen oli kiedottu niin sisä- kuin ulkotoppaloimeen, sillä vaikka pakkasta ei tällä hetkellä ollut ihan hirveästi, tämä vilukissa ei kauaa ulkona tarjennut ilman paksua talvikarvaansa. Harjailin vaaleanrautiaan karvapeitteen nopeahkosti ja laitoin varusteet. Viimeisenä heitin Nipsun pepun päälle vielä ratsastusloimen.
Maneesissa nousin selkään ja lyhensin jalustimia reippaasti, ne olivat varmaankin Joonaksen jäljiltä, poika kun oli minua varmaan parikymmentä senttiä pidempi. Alkukäynnit taittuivat rennosti uran sisäpuolta seuraillen. Aloitin työskentelyn käynnissä tehden väistöjä keskihalkaisijalta kohti uraa. Nipsu väisti hyvin ja etupää johti liikettä kuin luonnostaan. Kaulan suoruutta sai paikoin muistaa tarkkailla enemmänkin, jotta hevonen pysyi suorana. Ravissa tehtiin reippaat keventelyt isojen kaarien siivittämänä, minkä jälkeen istuin satulaan ja pyysin pohkeenväistöjä myös ravissa, tällä kertaa kuitenkin niin, että väistöt tehtiin maneesin seinän vierustalla. Nipsu keskittyi työntekoon hyvin ja saikin lyhyet välikäynnit ennen laukkatyöskentelyn aloittamista. Laukalle Nipsu lähti kuin ohjus ja sain aluksi vain rauhoitella sitä isolla ympyrällä, ennen kuin pääsin aloittamaan minkäänlaista tehtävää. Kun tamma oli päästellyt suurimmat höyrynsä, teimme kahdeksikkoa, jonka keskellä vaihdettiin laukka ravin kautta. Nopeat siirtymiset ja suunnanmuutokset saivat Nipsun entistä paremman tuntuiseksi ja loppuraveissa tamma venytti itseään hienosti eteen alas ja ravasi muutenkin erittäin mukavasti. Kiva ratsastuskerta näin vapaan jäljiltä, huomenna meitä odottaisi varmaankin estetreeni.
Kuvat © AK, luonne © Aino H.
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
