Sisarkateus
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-II
|
|
✾ Suomenhevoskantakirja 31.05.2021 KTK-III
18 + 16 + 16 + 15 = 65p. ✾ Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 31.07.2023 VVJ-II 7,5 + 40 + 19 + 14 + 15 = 95,5p. ✾ Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.07.2023 ERJ-I 8 + 40 + 18 + 20 + 15 = 101p. |
✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.07.2023 KRJ-I
7 + 40 + 18 + 20 + 15 = 100p. ✾ Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.09.2023 KERJ-I 7,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102,5p. |
Olin iskenyt silmäni Sisarkateuteen jo jokunen kuukausi ennen sen ostamista ja keskustellut kasvattajan kanssa tiiviisti suunnitelmistamme. "Hienosta hevosesta on vaikea luopua", sanoi kasvattaja, joka joutui myymään tämän aarteen, koska talli oli täyttymässä. Lopulta sain kasvattajan vakuutettua siitä, että Sisarkateus pääsisi hyvään kotiin ja sitä saisi tulla katsomaan milloin tahansa, joten tamma kuljettiin pitkän matkan takaa meille. Sisarkateus kotiutui hienosti ja löysi itselleen heti uusia hevosystäviä tammalaumastamme, jonka kanssa se oli ensimmäisenä päivänä päästetty tarhailemaan. Valmiiksi ratsukoulutetulla hevosella olisi edessään tehokasta treenaamista ja kisakenttien valloitusta.
Luonnekuvaus
Tara on sellainen mamman mussukka ja aina kiltti, sen kanssa ei ikinä tarvitse neuvotella ja se tottelee ihmistä parhaansa mukaan kaikissa tilanteissa. Talutettaessa kimo seuraa kuin koira, eikä edes vilkuile maisemia, mikä tekee tamman taluttamisesta jopa vähän tylsääkin, kun narusta ei edes välttämättä tarvitsisi pidellä kiinni. Tallissa Taran tavat ovat ensiluokkaa ja se on ehdottomasti tallimme helpoin hoidettava. Näpsäkän kokoista hevosta voisivat hoitaa pienet lapsetkin keskenään ilman ongelmia, sillä Tara on aina ihmisille nöyrä ja ehdottoman kiltti. Harjailun aikana Tara vain seisoskelee tai karsinassa ollessaan mutustelee heiniä, mutta nostaa päätään ja kääntyy pyydettäessä hirmuisella herkkyydellä miellyttääkseen hoitajaa parhaansa mukaan. Kuolaimet sujahtavat suuhun nopeasti ja pää laskeutuu varustajan kannalta sopivalle korkeudelle helposti.
Tästä hevosesta puuttuu kyllä ihan täysin sellainen tietynlainen kisahevosen säpäkkyys. Ratsastajalta ei vaadita tamman selässä ollessa juuri mitään, sillä Tara on täysautomaatti ja kulkee juuri sinne minne pyydetään vikuroimatta. Mikään erityisen osaava hevonen Tara ei kuitenkaan ole, askellajit ovat sellaiset perushyvät ja taipumaankin tamman saa pienellä herättelyllä, mutta yleisesti tämän kanssa ei mitään kovin ihmeellisiä kiemuroita voi tehdä koulutustason ollessa niin matala. Tara on ratsukoulutettu kasvattajallaan ja vaikka tamma varmasti oppisi etenkin koulupuolella enemmänkin, emme ole sitä lähteneet viemään eteenpäin, sillä Tara on vallan mainio juuri tällaisena. Kouluradoilta piseitä ropisee tarkkuudesta ja hevosen korkeasta yhteistyöhalusta, liikkeestä taas tulee joskus sanomista, sillä Tara jää helposti pohkeen taakse, jos ratsastaja ei vaadi riittävää etenemistä.
Esteillä Tara on varma kuljetin ja oiva opetusmestari pikkuluokkiin. Hyppytekniikka on helposti istuttava ja laukkakin saa esteiden ansioista lisää pyöritystä, minkä vuoksi selässä saa istuskella kuin keinutuolissa. Tara on peloton ja kieltoja ei juuri nähdä, puomeja sen sijaan välillä tipahtelee, sillä kimo ei ole erityisen tarkka jaloistaan ja ottaa etenkin pienet esteet itsestäänselvyytenä yrittämättä panostaa. Estekorkeuksien noustessa lähemmäs tamman omaa tasoa alkaa ponnua löytyä enemmän ja radat sujuvat yleensä ilman virheitä. Tara on myös maastossa varmajalkainen ja kulkee ratsastajan ohjaamalla reitillä vikuroimatta. Maastoesteet eivät pelota ja veteenkin tamma laukkaa korvat töttöröllä. Kaiken kaikkiaan Tara on sellainen kiva harrastehevonen, jonka kanssa ei koskaan tarvitse hermostua ja vaikka arki on liiankin helpolta tuntuvan hevosen kanssa välillä vähän harmaata, on Tara korvaamattoman ihana lisä talliimme. Meiltä tamma tulee lähtemään ainoastaan taivaslaitumille tai ehdottoman hyvän kodin löytäessään opetusmestariksi sitä kaipaavalle lapselle.
Tästä hevosesta puuttuu kyllä ihan täysin sellainen tietynlainen kisahevosen säpäkkyys. Ratsastajalta ei vaadita tamman selässä ollessa juuri mitään, sillä Tara on täysautomaatti ja kulkee juuri sinne minne pyydetään vikuroimatta. Mikään erityisen osaava hevonen Tara ei kuitenkaan ole, askellajit ovat sellaiset perushyvät ja taipumaankin tamman saa pienellä herättelyllä, mutta yleisesti tämän kanssa ei mitään kovin ihmeellisiä kiemuroita voi tehdä koulutustason ollessa niin matala. Tara on ratsukoulutettu kasvattajallaan ja vaikka tamma varmasti oppisi etenkin koulupuolella enemmänkin, emme ole sitä lähteneet viemään eteenpäin, sillä Tara on vallan mainio juuri tällaisena. Kouluradoilta piseitä ropisee tarkkuudesta ja hevosen korkeasta yhteistyöhalusta, liikkeestä taas tulee joskus sanomista, sillä Tara jää helposti pohkeen taakse, jos ratsastaja ei vaadi riittävää etenemistä.
Esteillä Tara on varma kuljetin ja oiva opetusmestari pikkuluokkiin. Hyppytekniikka on helposti istuttava ja laukkakin saa esteiden ansioista lisää pyöritystä, minkä vuoksi selässä saa istuskella kuin keinutuolissa. Tara on peloton ja kieltoja ei juuri nähdä, puomeja sen sijaan välillä tipahtelee, sillä kimo ei ole erityisen tarkka jaloistaan ja ottaa etenkin pienet esteet itsestäänselvyytenä yrittämättä panostaa. Estekorkeuksien noustessa lähemmäs tamman omaa tasoa alkaa ponnua löytyä enemmän ja radat sujuvat yleensä ilman virheitä. Tara on myös maastossa varmajalkainen ja kulkee ratsastajan ohjaamalla reitillä vikuroimatta. Maastoesteet eivät pelota ja veteenkin tamma laukkaa korvat töttöröllä. Kaiken kaikkiaan Tara on sellainen kiva harrastehevonen, jonka kanssa ei koskaan tarvitse hermostua ja vaikka arki on liiankin helpolta tuntuvan hevosen kanssa välillä vähän harmaata, on Tara korvaamattoman ihana lisä talliimme. Meiltä tamma tulee lähtemään ainoastaan taivaslaitumille tai ehdottoman hyvän kodin löytäessään opetusmestariksi sitä kaipaavalle lapselle.
i. Veljesviha sh, 153cm, trtkm |
ii. Moottoritie On Kuuma sh, 149cm, trt ie. Siskokulta sh, 154cm, rtkm |
iii. Tahtoisin Jäädä sh, 150cm, trt iie. Pernilla sph, 145cm, rt iei. Aarrekartta sh, 156cm, rtkm iee. Hittavainen sh, 150cm, km |
e. Prisilla sh, 149cm, vrt |
ei. Pressa sph, 146cm, vrt ee. Resilla sh, 153cm, rt |
eii. Päämies sph, 147cm, rt eie. Kuningatar sph, 145cm, vrt eei. Resilaria Kaikille sh, 155cm, rt eee. Retkimuki sh, 151cm, m |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
|
Tara on tarjolla jalostukseen, ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 04.06.2021 sh-o. Syyn Nollatoleranssi (i. Nollakontentti) ♥ 08.06.2023 sh-t. Syyn Pehmisprobleema (i. Luminietos) |
lue Sukuselvitys
i. Veljesviha on näpsäkän kokoinen tummanrautiaankimo suomenhevosori Kajaanista. Yleispainotteinen ori on kilpaillut este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa saaden kohtalaisen hyviä tuloksia ja muutaman ihan mainitsemisen arvoisen sijoituksenkin isommista kilpailuista. Luonteeltaan Veljesviha on vähän känkkäränkkää sorttia ja arki voi toisinaan olla orin kanssa vaikeaa etenkin keväällä, kun tammat kiinnostaisivat kaikkea muuta enemmän. Ratsuna kimo keskittyy työhön vaihtelevasti, kisoissa usein jopa paremmin kuin kotona, sillä kotikenttä on Veljesvihan mielestä tylsä paikka. Orilla on hyvä rakenne, jota se ei kuitenkaan ole periyttänyt kovin paljoa jälkikasvulleen.
ii. Moottoritie On Kuuma on kotitallillansa puskaratsun virkaa toimittanut omistajasa silmäterä, muutaman jälkeläisen se on nuoruudessaan siittänyt, mutta nykyään "Kuumis" on jo ruunattu. Pienehkö tummanrautias on luonteeltaan lunki ja tekee rennon työnsä antaumuksella. Maastoilu on orin mieleen, mutta ei se kentälläkään mikään huono ole. Helppo A/90cm ratoja suorittanut Kuumis on yritteliäs ja motivoitunut, varmajalkainen tätikuljetin. Ennen ruunausta Kuumis käväisi muutamissa näyttelyissä, joista se sai hyviä arvosteluja, rakenteellisesti tämä on siis ihan kiva.
ie. Siskokulta on kovasukuinen kilpahevonen, jolla on ansioluettelossaan muutamia kuninkuussijoituksia ja muuta mukavaa. Kenttäpainotteinen tamma on tehnyt uransa lähinnä vain kentässä, mutta kisannut pelkissä este- ja koulukisoissakin. Siskokulta on luonteeltaan tulinen ja tammamainen, välillä vähän hankala käsiteltävä poukkoilujensa vuoksi. Ratsuna kaikkensa antava ja kuuliainen varustettuna huumorintajulla ja energialla. Esteet tamma suorittaa nopeasti ja hyvällä tyylillä, kouluradalla se on sulavaliikkeinen ja maastoesteillä peloton. Siskokullalla on kaksi jälkeläistä, joille se on periyttänyt lähinnä tulista luonnettaan.
e. Prisilla on herttainen tamma, joka on tehnyt pitkän uran ensin omistajansa kilpahevosena ja sen jälkeen lasten opetusmestarina. Vaaleanrautias on luonteeltaan täyttä kultaa ja sen kanssa tulee toimeen kuka tahansa, on tamma muutamia terapiahevosenkin pestejä toimittanut. Ratsuna se on anteeksiantava ja kuuliainen, ei kuitenkaan mikään automaatti, vaan juuri sopivan opettavainen nuorelle ratsastajalle. Prisilla on kilpaillut este- ja kouluratsastuksessa 90cm ja helppo A -luokkia saaden paljon sijoituksia. Rakenteellisesti Prisilla ei ole kovin kummoinen, eivätkä omistajat ole vieneet sitä match show:ta ihmeellisempiin karkeloihin koskaan.
ei. Pressa on kenttäkilpailuista tunnettu piensuomenhevonen, joka on päihittänyt itseään paljon suuremmatkin vastukset mennen tullen. Ärhäkän luonteensa takia Pressa on ratsuna tulinen ja voitontahtoinen, räjähtävän nopea ja ehdottoman näyttävä. Vaaleanrautias tarvitsee selkäänsä ratsastajan, jolla on taitoa ratsastaa kuumakallea rauhallisin mutta varmoin ottein. Ensimmäiselle palkinnolle kantakirjattu Pressa on periyttänyt etenkin orijälkeläisilleen mahtavaa rakennetta, tammat ovat jostain syystä jääneet vähemmille osingoille siinä asiassa, mutta saaneet isältään sen sijaan kaunista väritystä.
ee. Resilla on toiminut koko elämänsä ratsastuskoulun opetusratsuna. Hienosta suvustaan huolimatta Resilla ei koskaan näyttänyt sellaista potentiaalia kuin vanhempansa, joten se myytiin kasvattajalta vaatimattomampiin töihin. Luonteensa vuoksi Resilla sopii mainiosti opetushevoseksi, sillä se on varmajalkainen ja ystävällinen. Ratsastuskoulun kisoissa oppilaiden kanssa startannut tamma on toivottu ratsu, sillä se voittaa nopeutensa vuoksi aikaluokat helposti. Oikean ratsastajan kanssa Resilla toimii myös kouluradoilla, muttei ole maailman osaavin tapaus. Resilla on synnyttänyt uransa lomassa yhden varsan, joka jää omistajan mukaan sen ainoaksi.
ii. Moottoritie On Kuuma on kotitallillansa puskaratsun virkaa toimittanut omistajasa silmäterä, muutaman jälkeläisen se on nuoruudessaan siittänyt, mutta nykyään "Kuumis" on jo ruunattu. Pienehkö tummanrautias on luonteeltaan lunki ja tekee rennon työnsä antaumuksella. Maastoilu on orin mieleen, mutta ei se kentälläkään mikään huono ole. Helppo A/90cm ratoja suorittanut Kuumis on yritteliäs ja motivoitunut, varmajalkainen tätikuljetin. Ennen ruunausta Kuumis käväisi muutamissa näyttelyissä, joista se sai hyviä arvosteluja, rakenteellisesti tämä on siis ihan kiva.
ie. Siskokulta on kovasukuinen kilpahevonen, jolla on ansioluettelossaan muutamia kuninkuussijoituksia ja muuta mukavaa. Kenttäpainotteinen tamma on tehnyt uransa lähinnä vain kentässä, mutta kisannut pelkissä este- ja koulukisoissakin. Siskokulta on luonteeltaan tulinen ja tammamainen, välillä vähän hankala käsiteltävä poukkoilujensa vuoksi. Ratsuna kaikkensa antava ja kuuliainen varustettuna huumorintajulla ja energialla. Esteet tamma suorittaa nopeasti ja hyvällä tyylillä, kouluradalla se on sulavaliikkeinen ja maastoesteillä peloton. Siskokullalla on kaksi jälkeläistä, joille se on periyttänyt lähinnä tulista luonnettaan.
e. Prisilla on herttainen tamma, joka on tehnyt pitkän uran ensin omistajansa kilpahevosena ja sen jälkeen lasten opetusmestarina. Vaaleanrautias on luonteeltaan täyttä kultaa ja sen kanssa tulee toimeen kuka tahansa, on tamma muutamia terapiahevosenkin pestejä toimittanut. Ratsuna se on anteeksiantava ja kuuliainen, ei kuitenkaan mikään automaatti, vaan juuri sopivan opettavainen nuorelle ratsastajalle. Prisilla on kilpaillut este- ja kouluratsastuksessa 90cm ja helppo A -luokkia saaden paljon sijoituksia. Rakenteellisesti Prisilla ei ole kovin kummoinen, eivätkä omistajat ole vieneet sitä match show:ta ihmeellisempiin karkeloihin koskaan.
ei. Pressa on kenttäkilpailuista tunnettu piensuomenhevonen, joka on päihittänyt itseään paljon suuremmatkin vastukset mennen tullen. Ärhäkän luonteensa takia Pressa on ratsuna tulinen ja voitontahtoinen, räjähtävän nopea ja ehdottoman näyttävä. Vaaleanrautias tarvitsee selkäänsä ratsastajan, jolla on taitoa ratsastaa kuumakallea rauhallisin mutta varmoin ottein. Ensimmäiselle palkinnolle kantakirjattu Pressa on periyttänyt etenkin orijälkeläisilleen mahtavaa rakennetta, tammat ovat jostain syystä jääneet vähemmille osingoille siinä asiassa, mutta saaneet isältään sen sijaan kaunista väritystä.
ee. Resilla on toiminut koko elämänsä ratsastuskoulun opetusratsuna. Hienosta suvustaan huolimatta Resilla ei koskaan näyttänyt sellaista potentiaalia kuin vanhempansa, joten se myytiin kasvattajalta vaatimattomampiin töihin. Luonteensa vuoksi Resilla sopii mainiosti opetushevoseksi, sillä se on varmajalkainen ja ystävällinen. Ratsastuskoulun kisoissa oppilaiden kanssa startannut tamma on toivottu ratsu, sillä se voittaa nopeutensa vuoksi aikaluokat helposti. Oikean ratsastajan kanssa Resilla toimii myös kouluradoilla, muttei ole maailman osaavin tapaus. Resilla on synnyttänyt uransa lomassa yhden varsan, joka jää omistajan mukaan sen ainoaksi.
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta
|
01.05.2021 Kutsu, He B - 1 / 40
04.05.2021 Kutsu, He B - 3 / 40 10.05.2021 Kutsu, He B - 6 / 40 11.05.2021 Kutsu, He B - 2 / 40 14.05.2021 Kutsu, He B - 4 / 40 15.05.2021 Kutsu, He B - 2 / 40 20.05.2021 Kutsu, He B - 3 / 40 01.05.2021 Kutsu, He C - 5 / 25 02.05.2021 Kutsu, He C - 5 / 25 02.05.2021 Kutsu, He C - 4 / 25 |
05.05.2021 Kutsu, He C - 3 / 25
05.05.2021 Kutsu, He C - 4 / 25 07.05.2021 Kutsu, He C - 5 / 25 14.06.2021 Kutsu, He B - 3 / 40 17.06.2021 Kutsu, He B - 5 / 40 21.06.2021 Kutsu, He B - 3 / 40 24.06.2021 Kutsu, He B - 2 / 40 24.06.2021 Kutsu, He B - 5 / 40 11.06.2021 Kutsu, He B - 2 / 40 19.06.2021 Kutsu, He B - 1 / 40 |
19.06.2021 Kutsu, He B - 3 / 40
11.06.2021 Kutsu, He B - 1 / 38 15.06.2021 Kutsu, He B - 5 / 38 17.06.2021 Kutsu, He B - 2 / 38 19.06.2021 Kutsu, He B - 3 / 38 20.06.2021 Kutsu, He B - 2 / 38 25.06.2021 Kutsu, He B - 6 / 38 28.06.2021 Kutsu, He B - 3 / 38 28.06.2021 Kutsu, He B - 2 / 38 02.07.2021 Kutsu, He B - 6 / 50 |
03.07.2021 Kutsu, He B - 5 / 50
10.07.2021 Kutsu, He B - 6 / 50 10.07.2021 Kutsu, He B - 5 / 50 14.07.2021 Kutsu, He B - 3 / 50 19.07.2021 Kutsu, He B - 5 / 50 23.07.2021 Kutsu, He B - 1 / 50 25.07.2021 Kutsu, He B - 6 / 50 25.07.2021 Kutsu, He B - 3 / 50 27.07.2021 Kutsu, He B - 3 / 50 29.07.2021 Kutsu, He B - 5 / 50 |
|
01.04.2021 Kutsu, 80cm - 2 / 50
04.04.2021 Kutsu, 90cm - 2 / 48 09.04.2021 Kutsu, 80cm - 1 / 50 21.04.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 48 24.04.2021 Kutsu, 90cm - 3 / 48 25.04.2021 Kutsu, 80cm - 7 / 50 21.04.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 30 24.04.2021 Kutsu, 90cm - 2 / 30 26.04.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 30 29.04.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 30 |
04.05.2021 Kutsu, 90cm - 5 / 34
15.05.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 34 05.06.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 38 08.06.2021 Kutsu, 90cm - 6 / 38 09.06.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 38 10.06.2021 Kutsu, 90cm - 6 / 38 13.06.2021 Kutsu, 80cm - 5 / 40 15.06.2021 Kutsu, 80cm - 6 / 40 22.06.2021 Kutsu, 80cm - 4 / 40 24.06.2021 Kutsu, 80cm - 2 / 40 |
24.06.2021 Kutsu, 80cm - 3 / 40
27.06.2021 Kutsu, 80cm - 3 / 40 02.10.2021 Kutsu, 90cm - 6 / 60 03.10.2021 Kutsu, 90cm - 6 / 60 04.10.2021 Kutsu, 90cm - 7 / 60 07.10.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 60 09.10.2021 Kutsu, 90cm - 2 / 60 10.10.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 60 21.10.2021 Kutsu, 90cm - 7 / 60 23.10.2021 Kutsu, 90cm - 3 / 60 |
01.11.2021 Kutsu, 90cm - 5 / 40
01.11.2021 Kutsu, 90cm - 6 / 40 05.11.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 40 07.11.2021 Kutsu, 90cm - 4 / 40 14.11.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 40 18.11.2021 Kutsu, 90cm - 5 / 40 02.12.2021 Kutsu, 90cm - 1 / 60 04.12.2021 Kutsu, 80cm - 7 / 60 05.12.2021 Kutsu, 90cm - 5 / 60 06.12.2021 Kutsu, 90cm - 3 / 60 |
|
12.04.2021 Kutsu, tutustumis - 2 / 20
18.04.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 20 19.04.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 20 20.04.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 20 23.04.2021 Kutsu, tutustumis - 2 / 20 29.04.2021 Kutsu, tutustumis - 2 / 20 30.04.2021 Kutsu, tutustumis - 2 / 20 08.06.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 35 10.06.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 35 11.06.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 35 |
17.06.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 35
19.06.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 35 21.06.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 35 30.06.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 35 06.08.2021 Kutsu, tutustumis - 2 / 35 10.08.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 35 21.08.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 35 28.08.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 35 29.08.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 35 02.10.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 48 |
13.10.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 48
13.11.2021 Kutsu, harraste - 1 / 36 20.11.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 33 21.11.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 33 17.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 60 19.12.2021 Kutsu, tutustumis - 7 / 60 05.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 40 15.12.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 40 16.12.2021 Kutsu, tutustumis - 6 / 40 21.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 40 |
22.12.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 40
23.12.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 40 1.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 30 3.12.2021 Kutsu, tutustumis - 4 / 30 4.12.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 30 5.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 30 16.12.2021 Kutsu, tutustumis - 1 / 30 23.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 30 27.12.2021 Kutsu, tutustumis - 5 / 30 29.12.2021 Kutsu, tutustumis - 3 / 30 |
|
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
|
Ei sijoituksia
|
Päiväkirja ja valmennukset
07.04.2021 Rento ratsastus, kirjoittanut Minni
Keväisestä säästä ei ollut tietoakaan, harmaan taivaan paiskoessa vanulapon kokoisia räntähiutaleita vasten kasvojani kävellessäni tallista kohti Syyn kartanon tallirakennusta. Talliin päästessäni tapasinkin Viixen joka kertoi minulle tarkemmin Tarasta ja lopulta saavuimmekin kimon suomenhevosen karsinalle. Karsinassaan odotellut kimo näytti siltä että se oli vain vähää aikaisemmin käyty pelastamassa räntäsateesta ja rapsuttelinkin tammaa kaltereiden välistä jutellessamme vielä pienen hetken verran ennen kuin Viixi lähti jatkamaan matkaansa ja itse suuntasin hakemaan Taran varusteita.
Palatessani karsinalle annoin Taran hieman nuuhkia kättäni, ennen kuin rapsutin tammaa hieman siirtyessäni paremmin sen vierelle. Tara ei hievahtanutkaan harjatessani sekä varustaessani kimon tamman ja se odotti jopa todella nätisti paikoillaan sen ajan että sain oman kypäräni päähän sekä hanskat käsiini, ennen kuin lähdin taluttamaan kimoa kohti maneesia. Taran nätti odottaminen jatkui myös maneesissa, eikä se tainnut hievahtaakkaan, ennen kuin painoin pohkeeni sen kylkiin ja pyysin Taran liikkeelle.
Tara tuntui peruskivalta hevoselta ratsastaa ja jos sen antoi liikkua oman mielen mukaansa, ei sen liikkeet tuntuneet olevan kovinkaan ihmeelliset ja tammasta ei oikein saanut minkäänlaista mielipidettä. Kuitenkin kun aloin kokeilemaan Taran rajoja tammasta löytyi myös liikettä ja se vaikutti lopulta tosi kivalta ratsulta ja tammassa olisi varmasti ollut potentiaalia myös pidemmälle. Kuitenkin Tänään pidettiin hommat Taran kanssa kevyenä koska kyseessä oli kuitenkin uusi ratsu minulle ja muutenkaan tamman ei ollut tarkoitus liikkua kovinkaan raskaasti tänään.
Laskeuduttuani alas Taran satulasta rapsutin tammaa kiitokseksi lavalta, ennen kuin vedin ohjat tamman kaulan ja pään ylitse sekä palasimme takaisin talliin, jossa riisuin kimon varusteet käännettyäni sen karsinaan. Harjattuani Taran huolellisesti lävi, se sai ulkoloimensa päälleen ja palautin tamman takaisin räntäsateen armoille.
29.11.2022 Kohmeisilla metsäteillä, kirjoittanut omistaja
Marraskuussa päivä alkoi hämärtyä jo ennen kello kolmea. Siinä sai aina hetken mietieskellä itsekseen mikä vuorokaudenaika milloinkin oli, kun ikkunasta näkyi pelkkä oma heijastus. Hevoset oli kuitenkin myös pimeällä liikutettava ja vaikka tallipihan ulkopuoliset pimeät maastot eivät kovin houkutelleet, oli hevosten välillä päästävä myös luontoon, sillä kuka nyt kentällä jaksaisi kuukausi tolkulla pakertaa? Olin valinnut tarhasta mukaani Taran, joka nyt löntysti vierelläni kohti tuttua hoitopaikkaa. Riisuin loimen hevosen yltä ja vietyäni sen kuivaushuoneen telineeseen aloin harjaamaan kimoa reippain vedoin. Tunnustelin edetessäni kädellä jalat ja kainalot, ettei niissä ollut hiekkaa tai muuta epämääräistä. Kuten normaalia suomenhevonen oli kunnossa kaikin puolin, joten jouhet selviteltyäni ryhdyin pukemaan tammalle varusteita. Kiinnitin kypärääni otsalampun ja lähdimme kohti selkäännousujakkaraa tallin pihaan. Kiristin vielä satulavyötä yhdellä reiällä, minkä jälkeen napsautin otsalampun päälle ja pian katosimme pihapiiristä pimeyteen.
Käveltyämme hyvän aikaa keräilin puolipitkinä olleet ohjat käsiini ja otsalampun valolla tarkistin vielä rannekellosta paljonko kello oli. Puoli neljä ja niin pimeää, että taivaskin oli jo kokonaan musta. Ei muu auttanut kuin kerätä kaikki jaksaminen näitä pimeinä aikoina ja kannustaa Tara raviin. Olisi varmasti ollut hetkellinen järkytys vastaantulijoille, jos heiluvalla otsalampun valolla varustettu valkoinen aavemainen hevonen jolkottelisi vastaan kapealla kohmeisella tiellä. Onneksi meidän metsissä harvoin vastaantulijoita nähtiin. Kesäisin miellyttävän pehmeäpohjainen pururatamainen tiemme oli nyt sen verran kohmeessa, että ilman hokkeja ei olisi uskaltanut mennä kovempaa, mutta koska hevosemme oli laitettu talvikenkään jo kuukausi takaperin, pyysin Taran pian laukkaan. Tamma ampaisi vauhtiin mukavan innokkaasti ja nousin itsekin jalustimille antaen hevosen itse päättää vauhdistaan. Tara laukkasi pitkän pätkän korvat tötteröllä, kunnes pyysin sen ravin kautta takaisin käyntiin. Sieraimista pulppuava höyry näytti tunnelmalliselta pimeässä metsässä, vaikka perimmäisenä tuntemuksenani olikin aavemainen fiilis, sillä kaikki muu, paitsi Ledlenserini valokiila, oli ympärillämme pikimustaa tyhjyyttä. Pian pääsimme risteykseen, josta reittimme palasi kotiin. Neljänkymmenen minuutin hyvän mielen metsäretki oli viimein ohi ja saavuimme valaistuksen pariin. Saatoimme molemmat huokaista helpotuksesta.
Keväisestä säästä ei ollut tietoakaan, harmaan taivaan paiskoessa vanulapon kokoisia räntähiutaleita vasten kasvojani kävellessäni tallista kohti Syyn kartanon tallirakennusta. Talliin päästessäni tapasinkin Viixen joka kertoi minulle tarkemmin Tarasta ja lopulta saavuimmekin kimon suomenhevosen karsinalle. Karsinassaan odotellut kimo näytti siltä että se oli vain vähää aikaisemmin käyty pelastamassa räntäsateesta ja rapsuttelinkin tammaa kaltereiden välistä jutellessamme vielä pienen hetken verran ennen kuin Viixi lähti jatkamaan matkaansa ja itse suuntasin hakemaan Taran varusteita.
Palatessani karsinalle annoin Taran hieman nuuhkia kättäni, ennen kuin rapsutin tammaa hieman siirtyessäni paremmin sen vierelle. Tara ei hievahtanutkaan harjatessani sekä varustaessani kimon tamman ja se odotti jopa todella nätisti paikoillaan sen ajan että sain oman kypäräni päähän sekä hanskat käsiini, ennen kuin lähdin taluttamaan kimoa kohti maneesia. Taran nätti odottaminen jatkui myös maneesissa, eikä se tainnut hievahtaakkaan, ennen kuin painoin pohkeeni sen kylkiin ja pyysin Taran liikkeelle.
Tara tuntui peruskivalta hevoselta ratsastaa ja jos sen antoi liikkua oman mielen mukaansa, ei sen liikkeet tuntuneet olevan kovinkaan ihmeelliset ja tammasta ei oikein saanut minkäänlaista mielipidettä. Kuitenkin kun aloin kokeilemaan Taran rajoja tammasta löytyi myös liikettä ja se vaikutti lopulta tosi kivalta ratsulta ja tammassa olisi varmasti ollut potentiaalia myös pidemmälle. Kuitenkin Tänään pidettiin hommat Taran kanssa kevyenä koska kyseessä oli kuitenkin uusi ratsu minulle ja muutenkaan tamman ei ollut tarkoitus liikkua kovinkaan raskaasti tänään.
Laskeuduttuani alas Taran satulasta rapsutin tammaa kiitokseksi lavalta, ennen kuin vedin ohjat tamman kaulan ja pään ylitse sekä palasimme takaisin talliin, jossa riisuin kimon varusteet käännettyäni sen karsinaan. Harjattuani Taran huolellisesti lävi, se sai ulkoloimensa päälleen ja palautin tamman takaisin räntäsateen armoille.
29.11.2022 Kohmeisilla metsäteillä, kirjoittanut omistaja
Marraskuussa päivä alkoi hämärtyä jo ennen kello kolmea. Siinä sai aina hetken mietieskellä itsekseen mikä vuorokaudenaika milloinkin oli, kun ikkunasta näkyi pelkkä oma heijastus. Hevoset oli kuitenkin myös pimeällä liikutettava ja vaikka tallipihan ulkopuoliset pimeät maastot eivät kovin houkutelleet, oli hevosten välillä päästävä myös luontoon, sillä kuka nyt kentällä jaksaisi kuukausi tolkulla pakertaa? Olin valinnut tarhasta mukaani Taran, joka nyt löntysti vierelläni kohti tuttua hoitopaikkaa. Riisuin loimen hevosen yltä ja vietyäni sen kuivaushuoneen telineeseen aloin harjaamaan kimoa reippain vedoin. Tunnustelin edetessäni kädellä jalat ja kainalot, ettei niissä ollut hiekkaa tai muuta epämääräistä. Kuten normaalia suomenhevonen oli kunnossa kaikin puolin, joten jouhet selviteltyäni ryhdyin pukemaan tammalle varusteita. Kiinnitin kypärääni otsalampun ja lähdimme kohti selkäännousujakkaraa tallin pihaan. Kiristin vielä satulavyötä yhdellä reiällä, minkä jälkeen napsautin otsalampun päälle ja pian katosimme pihapiiristä pimeyteen.
Käveltyämme hyvän aikaa keräilin puolipitkinä olleet ohjat käsiini ja otsalampun valolla tarkistin vielä rannekellosta paljonko kello oli. Puoli neljä ja niin pimeää, että taivaskin oli jo kokonaan musta. Ei muu auttanut kuin kerätä kaikki jaksaminen näitä pimeinä aikoina ja kannustaa Tara raviin. Olisi varmasti ollut hetkellinen järkytys vastaantulijoille, jos heiluvalla otsalampun valolla varustettu valkoinen aavemainen hevonen jolkottelisi vastaan kapealla kohmeisella tiellä. Onneksi meidän metsissä harvoin vastaantulijoita nähtiin. Kesäisin miellyttävän pehmeäpohjainen pururatamainen tiemme oli nyt sen verran kohmeessa, että ilman hokkeja ei olisi uskaltanut mennä kovempaa, mutta koska hevosemme oli laitettu talvikenkään jo kuukausi takaperin, pyysin Taran pian laukkaan. Tamma ampaisi vauhtiin mukavan innokkaasti ja nousin itsekin jalustimille antaen hevosen itse päättää vauhdistaan. Tara laukkasi pitkän pätkän korvat tötteröllä, kunnes pyysin sen ravin kautta takaisin käyntiin. Sieraimista pulppuava höyry näytti tunnelmalliselta pimeässä metsässä, vaikka perimmäisenä tuntemuksenani olikin aavemainen fiilis, sillä kaikki muu, paitsi Ledlenserini valokiila, oli ympärillämme pikimustaa tyhjyyttä. Pian pääsimme risteykseen, josta reittimme palasi kotiin. Neljänkymmenen minuutin hyvän mielen metsäretki oli viimein ohi ja saavuimme valaistuksen pariin. Saatoimme molemmat huokaista helpotuksesta.
Rakenne- ja pääkuva © Cherie (CC BY-NC 2.0), liikekuvat © VRL-10444
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
