Apupoika Anteto
VH19-018-0995
† Kuollut 03.02.2025
Antero esitti tallin pihamaalla viimeiset käsistäriistäytymisensä ja nukkui ikiuneen omistajansa läsnäollessa pää kauraämpärissä. Varsin raivokkaan orin muistoa jää jatkamaan sen kolme jälkeläistä ja kavionjälki tallin betoniseinässä...
† Kuollut 03.02.2025
Antero esitti tallin pihamaalla viimeiset käsistäriistäytymisensä ja nukkui ikiuneen omistajansa läsnäollessa pää kauraämpärissä. Varsin raivokkaan orin muistoa jää jatkamaan sen kolme jälkeläistä ja kavionjälki tallin betoniseinässä...
Ch, KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, SLA-I
|
|
✾ Suomenhevoskantakirja 20.12.2019 KTK-II
18 + 18 + 18 + 18 = 72p. ✾ Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.07.2023 ERJ-I 8,5 + 40 + 18 + 20 + 15 = 101,5p. ✾ Arvonimi myönnetty 03.07.2023 Champion |
✾ Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.08.2023 KERJ-II
7 + 40 + 15 + 21 + 15 = 98p. ✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.09.2023 KRJ-I 6,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 101,5p. ✾ Suomenhevosten laatuarvostelu 20.01.2025 SLA-I 17 + 15 + 20 + 23 + 20 = 95p. |
© ransu.kuvat.fi
Aapeli Rannan kasvattamasta Anterosta oli tarkoitus tulla kovan tason kilpahevonen vaikeisiin este- ja koululuokkiin. Orin kasvatuksessa tuli kuitenkin esiin ongelmallisia tilanteita ja Anterosta kuoriutui oikea piru. Hankalasti jokaisessa tilanteessa renttelöivää Anteroa ei lopulta enää jaksettu edes kouluttaa, vaan ori jäi seisomaan 5-vuotiaana laitumen perälle. Sieltä Anteron osti itselleen haastetta kaipaava ratsuttaja, jonka käsissä Anterosta saatiin kuin saatiinkin ihan kelpo ratsu, vaikkei käsiteltävyys parantunutkaan. Antero myytiin Syyn kartanoon esittelytekstein "Kovapäinen suomenhevonen kilpailemiseen" puolivahingossa. Koeratsastuksen jälkeen en ollut ollenkaan vakuuttunut - kaikki, mikä pystyi menemään pieleen, myös meni pieleen. Lähdin pois vähin äänin, mutta illalla yksikseni totesin, että onhan minulla muitakin hankalia hevosia tallissa, kyllähän me nyt Anteron kotiin ottaisimme.
Luonnekuvaus
Olen miettinyt ja pähkäillyt pääni puhki tämän luonteen kirjoittamista, en ole saanut aikaiseksi edes aloittaa. Olen miettinyt, haluanko edes kertoa tämän suomenhevosorin luonteesta mitään muille. Olen miettinyt, haluanko muiden tietävän millaisen hermoja raastavan vastarannan kiisken olen taas talliini hommannut. Kun Apupoika Antero, tutummin pelkkä Antero, saapui Syyn Kartanoon, oli tallilaisten ensimmäinen mielipide se, ettei oria täällä voisi edes pitää. Kaikki jopa hieman pelkäsivät Antero parkaa, paitsi minä ja tallipoika Joonas. Antero on luonteeltaan juuri se tallin kauhusta kangistavin olento, jota kukaan tallilainen ei aamuisin tahdo vapaaehtoisesti taluttaa laitumelle. Kukaan ei halua viedä sen karsinaan heinää, eikä vaihtaa vettä sen tarhaan - kaikki karttavat Anteroa.
Tallissa Antero asuu peräkarsinassa, jossa se saa olla mahdollisimman rauhassa omissa oloissaan muiden hevosten häiritsemättömissä. Kun karsinaa lähestyy ihminen, saa olla aika tarkkana, ettei saa ensimmäisenä hampaasta käsivarteensa. Karsinan ovi tulee myös avata varovasti vain hieman raolleen, ettei jykevärunkoinen ja varsin jyräävää sorttia oleva Antero pääse karkaamaan. Kun Anteron karsinaan pääsee sisälle, on ori otettava mahdollisimman nopeasti ja vähin äänin riimuun. Hoitopaikalla Antero on jo huomattavasti rauhallisempi, se ei enää koita murhanhimoisesti puolustaa karsinaansa tai ruokakuppiaan. Harjaaminen kannattaa alottaa hellästi lässytellen korvan takaa ja jatkaa eteenpäin rauhallisin ottein, ettei hänen ylhäisyytensä Antero hermostu. Vatsanalunen tulee harjata pehmeällä luonnonharjaksella, eikä sukuelinten lähelle ole asiaa mennä ilman selkeää ilmoitusta. Kaviot nousevat päivä päivältä helpommin, mutta kaviokoukun lipsahtaessa väärään paikkaan, voi satoja kiloja painava jalka rysähtää varpaille. Varustus käy suhteellisen helposti, kunhan ei päästä oria vapaaksi missään vaiheessa.
Kun Antero on saatu valjastettua ja sille on saatu asetettua pääkoppaan tieto siitä, että tänään ratsastetaan, on herran käsittely huomattavasti helpompaa. Kentälle talutus ei tuota mitään suurempia ongelmia, kunhan pitää silmällä, ettei naistenmiehenä itseään pitävä Antero pääse turhan lähelle tammasväkeä. Selkäännousu on hoidettava nopeasti, eikä jalustinhihnoja kannata enää kentän pielessä jäädä rassailemaan - niiden säätäminen tapahtuu helpoiten alkukäyntien aikana. Antero on ehdottoman peloton ratsuna. Se ei kyttää tai karta mitään, ei stoppaile kentän kulmiin puhisemaan oudoille pressukasoille tai sinkoa aidoista läpi puskasta kuuluneen rasahduksen johdosta. Rata- ja maastoesteillä tästä pelottomasta luonteesta on merkittävän paljon hyötyä - ori ei koskaan kiellä tai epäröi.
Kouluratsastusta ei ole suunniteltu Anterolle ollenkaan. Orin mielestä sellainen tekeminen, jossa vain puurretaan samaa ympyrää ilman mitään viihdykettä on ehdottoman tylsää ja sitä ei kukaan jaksa tehdä. Kuitenkin, vaikka Anteron mielipide kouluratsastusta kohtaan on negatiivinen, on ori saatu motivoitua tekemään töitä myös sileällä. Helppo B:n asiat osaava ori voisi olla taitavampikin, mutta tällä tasolla varsin sutjakkaasti pärjäävää oria ei ole pakotettu suorittamaan vaikeampia tehtäviä. Ratsuna Antero on omalla moottorilla toimiva, eikä sitä juuri tarvitse herätellä liikkumaan. Ravi on lennokasta ja suurta, varsin näyttävää tuomaristosta katsottuna. Laukka on haavemaista keinutuolilaukkaa, jossa aloittelijankin on helppo istua. Nopeasti voisi olettaa, että Antero on kädelle painava mörssäri, joka ei taivu mihinkään suuntaan, mutta tämä käsitys on väärin. Antero on pehmeä ja herkkä ratsastettava, eikä sen ratsastus koettele kenenkään käsilihaksia.
Toisin kuin kouluratsastuksen parissa, esteillä Antero on hyvinkin innokas ratsu. Ori suorastaan rakastaa esteitä ja pelottomasta luonteestaan johtuen on kuin luotu lajiin. Rataesteillä Antero saattaa toisinaan osoittaa mieltään ratsastajan virheistä viskomalla päätään, muttei koskaan pukita tai ryöstä. Radalla Antero on enemmänkin aika- kuin tyyliluokkiin sopivaa sorttia, sillä se ylittää esteet uskomattoman nopeasti, vaikka tekniikassa onkin välillä vähän hakemista. Pehmeässä laukassa on helppo pysyä kyydissä hurjemmassakin kyydissä, mutta aloittelijoille Anteroa ei esteillä voi antaa. Maastoesteillä herkästi ja paljon kuumeneva Antero on joinain päivinä haasteellinen, sillä pidätteet eivät aina ole mennäkseen jakeluun - Anterolla on aina kova vauhti päällä. Ratsastajan kannattaakin ottaa "vauhdilla siitä selvitään" -asenne käyttöön ja roikkua kyydissä kynsin hampain Anteron näyttäessä, miten luokat voitetaan ajallisesti. Valjakkohommissa Antero on hieman jääräpäinen, toisinaan tottelematon ja kankea, mutta hyvinä päivinä se vetää valjakkokärryjä turvallisesti ja hyvällä tyylillä. Anteroa on näinä hyvinä päivinä helppo ohjastaa ja kärryissä saa istua pelkäämättä hurjia kyytejä.
Tallissa Antero asuu peräkarsinassa, jossa se saa olla mahdollisimman rauhassa omissa oloissaan muiden hevosten häiritsemättömissä. Kun karsinaa lähestyy ihminen, saa olla aika tarkkana, ettei saa ensimmäisenä hampaasta käsivarteensa. Karsinan ovi tulee myös avata varovasti vain hieman raolleen, ettei jykevärunkoinen ja varsin jyräävää sorttia oleva Antero pääse karkaamaan. Kun Anteron karsinaan pääsee sisälle, on ori otettava mahdollisimman nopeasti ja vähin äänin riimuun. Hoitopaikalla Antero on jo huomattavasti rauhallisempi, se ei enää koita murhanhimoisesti puolustaa karsinaansa tai ruokakuppiaan. Harjaaminen kannattaa alottaa hellästi lässytellen korvan takaa ja jatkaa eteenpäin rauhallisin ottein, ettei hänen ylhäisyytensä Antero hermostu. Vatsanalunen tulee harjata pehmeällä luonnonharjaksella, eikä sukuelinten lähelle ole asiaa mennä ilman selkeää ilmoitusta. Kaviot nousevat päivä päivältä helpommin, mutta kaviokoukun lipsahtaessa väärään paikkaan, voi satoja kiloja painava jalka rysähtää varpaille. Varustus käy suhteellisen helposti, kunhan ei päästä oria vapaaksi missään vaiheessa.
Kun Antero on saatu valjastettua ja sille on saatu asetettua pääkoppaan tieto siitä, että tänään ratsastetaan, on herran käsittely huomattavasti helpompaa. Kentälle talutus ei tuota mitään suurempia ongelmia, kunhan pitää silmällä, ettei naistenmiehenä itseään pitävä Antero pääse turhan lähelle tammasväkeä. Selkäännousu on hoidettava nopeasti, eikä jalustinhihnoja kannata enää kentän pielessä jäädä rassailemaan - niiden säätäminen tapahtuu helpoiten alkukäyntien aikana. Antero on ehdottoman peloton ratsuna. Se ei kyttää tai karta mitään, ei stoppaile kentän kulmiin puhisemaan oudoille pressukasoille tai sinkoa aidoista läpi puskasta kuuluneen rasahduksen johdosta. Rata- ja maastoesteillä tästä pelottomasta luonteesta on merkittävän paljon hyötyä - ori ei koskaan kiellä tai epäröi.
Kouluratsastusta ei ole suunniteltu Anterolle ollenkaan. Orin mielestä sellainen tekeminen, jossa vain puurretaan samaa ympyrää ilman mitään viihdykettä on ehdottoman tylsää ja sitä ei kukaan jaksa tehdä. Kuitenkin, vaikka Anteron mielipide kouluratsastusta kohtaan on negatiivinen, on ori saatu motivoitua tekemään töitä myös sileällä. Helppo B:n asiat osaava ori voisi olla taitavampikin, mutta tällä tasolla varsin sutjakkaasti pärjäävää oria ei ole pakotettu suorittamaan vaikeampia tehtäviä. Ratsuna Antero on omalla moottorilla toimiva, eikä sitä juuri tarvitse herätellä liikkumaan. Ravi on lennokasta ja suurta, varsin näyttävää tuomaristosta katsottuna. Laukka on haavemaista keinutuolilaukkaa, jossa aloittelijankin on helppo istua. Nopeasti voisi olettaa, että Antero on kädelle painava mörssäri, joka ei taivu mihinkään suuntaan, mutta tämä käsitys on väärin. Antero on pehmeä ja herkkä ratsastettava, eikä sen ratsastus koettele kenenkään käsilihaksia.
Toisin kuin kouluratsastuksen parissa, esteillä Antero on hyvinkin innokas ratsu. Ori suorastaan rakastaa esteitä ja pelottomasta luonteestaan johtuen on kuin luotu lajiin. Rataesteillä Antero saattaa toisinaan osoittaa mieltään ratsastajan virheistä viskomalla päätään, muttei koskaan pukita tai ryöstä. Radalla Antero on enemmänkin aika- kuin tyyliluokkiin sopivaa sorttia, sillä se ylittää esteet uskomattoman nopeasti, vaikka tekniikassa onkin välillä vähän hakemista. Pehmeässä laukassa on helppo pysyä kyydissä hurjemmassakin kyydissä, mutta aloittelijoille Anteroa ei esteillä voi antaa. Maastoesteillä herkästi ja paljon kuumeneva Antero on joinain päivinä haasteellinen, sillä pidätteet eivät aina ole mennäkseen jakeluun - Anterolla on aina kova vauhti päällä. Ratsastajan kannattaakin ottaa "vauhdilla siitä selvitään" -asenne käyttöön ja roikkua kyydissä kynsin hampain Anteron näyttäessä, miten luokat voitetaan ajallisesti. Valjakkohommissa Antero on hieman jääräpäinen, toisinaan tottelematon ja kankea, mutta hyvinä päivinä se vetää valjakkokärryjä turvallisesti ja hyvällä tyylillä. Anteroa on näinä hyvinä päivinä helppo ohjastaa ja kärryissä saa istua pelkäämättä hurjia kyytejä.
i. Apupapin Papupata sh, trt, 171cm |
ii. Patu sh, m, 170cm ie. Hilpeä Hilma sh, rt, 167cm |
iii. Vappupallo sh, m, 172cm iie. Mannasuurimo sh, m, 165cm iei. Aatelinen sh, trt, 169cm iee. Hippasilla sh, vrt, 163cm |
e. Liisihiisi sh, rt, 165cm |
ei. Lettermöinen sh, rt, 169cm ee. Hissukseen sh, rt, 162cm |
eii. Sumusalo sh, trn, 169cm eie. Pikkulintu sh, vrt, 167cm eei. Hessu sh, rt, 165cm eee. Hedelmäpommi sh, rt, 159cm |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
|
Antero on tarjolla jalostukseen, ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 22.05.2020 sh-t. Syyn Seitikki (e. Selma-Sylvia)
♥ 03.01.2022 sh-t. Syyn Tyyli-Lyyli (e. Aallonharja) ♥ 07.04.2022 sh-o. Syyn Raivo-Rauno (e. Kuolinnaamio) |
lue Sukuselvitys
Anteron isä Apupapin Papupata on rankoista oloista nykyiselle omistajalleen tullut erittäin suurikokoinen ori. Nuorempana Papupataa kaltoinkohdeltiin ja luottamus ihmiseen on alkanut muodostua uudelleen vasta ihan hiljan. Papupata on luonteeltaan nykyään nöyrä, mutta saattaa välillä testata ihmistä varsinkin ratsastuksen aikana. Isokokoinen ori on joissain tilanteissa, kuten kengittäessä haastava. Kilpailuissa Papupataa ei ole paljon nähty, mutta niissä harvoissa este- ja koulukilpailuissaan se on pärjännyt hyvin tuloksin. Papupadalla on yksi jälkeläinen.
Isänisä Patu on isokokoinen musta ori, josta ei tiedetä kovin paljoa. Patun epäillään olleen yksityiskäytössä koko elämänsä, eikä sitä ole juuri muutamia varsanäyttelyitä enempää julkisuudessa nähty. Varsanäyttelyiden perusteella Patu on luonteensa puolesta varsin orimaista kaliiperia, eikä se ole tallin helpoin käsiteltävä päättäväisestä luonteestaan johtuen. Jääräpäinen hevonen jyrää helposti pikkuruisen taluttajansa ja vaatii käsittelijältään taitoa sekä rohkeutta. Patulla tiedetään olevan kolme jälkeläistä, joille se on periyttänyt isoa kokoa.
Isänemä Hilpeä Hilma on luonteeltaan rauhallinen ja kaikkia rakastava tamma. Suuri rautias ei ole rakenteensa puolesta mikään kovin kaunis näky, mutta pärjännyt hyvin kenttäkilpailuissa. Nopea ja ketterä varmajalkainen Hilpeä Hilma on tehnyt mainittavan uran kenttäratsastuksen parissa, sekä vetänyt nuorempana valjakkokärryjäkin vaativan tason luokissa. Hilma on omistajansa rakkain silmäterä, eikä sen hoidossa tingitä ajallisesti saatika rahallisesti. Hilmalla on tehty yksi jälkeläinen, jolle tamma ei tiettävästi periyttänyt luonteenpiirteitään.
Emä Liisihiisi on rautias 165-senttinen suomenhevostamma. Luonteeltaan tulinen ja helposti kaikesta nokkiinsa ottava Liisihiisi ei ole mikään helppo käsiteltävä. Oikein tammamaisina päivinään Liisihiisi kannattaa suosiolla jättää omiin oloihinsa, sillä käsiteltävyys muuttuu äkkiä turhan hurjaksi. Ratsastettaessa Liisihiisi on huomattavasti mukavampi kuin maastakäsin ja tuttujen ratsastajiensa kanssa se tuleekin toimeen varsin hyvin. Tamma on startannut kenttä- ja valjakkokilpailuissa moneen otteeseen, mutta tulokset eivät ole olleet päätähuimaavia. Liisihiisillä on yksi varsa, jolle se on periyttänyt kivaa rakennettaan.
Isänemä Lettermöinen on Anteron suvussa se päätähti, kaikkein menestynein hevonen. 169-senttinen rautias pellavajouhi Lettermöinen on kilpaillut niin kenttä- kuin valjakkokilpailuissa. Vaikean valjakon koulukokeissa Lettermöinen on pärjännyt huomattavan hyvin ja voittanut monet valjakkoajon SM-kilpailut. Ratsastaessa Lettermöinen on nöyrä ja oikean työmotiivin omaava yksilö, se ei pukittele tai ryöstä, saatika kyttää mitään. Ori on pelottava vastus kenttäkilpailuissa ja voittaa ajallisesti yleensä kaikki.
Emänemä Hissukseen on kenttäratsastusta nuoruudessaan kilpaillut, nyt jo eläkepäiviä viettelevä tammamamma. 162 senttiä korkea rautias on ulkomuodoltaan kaunis ja pärjännyt hyvin tammanäyttelyissä. Hissukseen periyttää puhdasta tukevaa rakennetta myös jälkeläisilleen ja tämän vuoksi sillä onkin peräti neljä varsaa. Hissukseen on luonteeltaan hiljainen ja nöyrä, mutta ratsastaessa hieman kuumuvahko. Kilpailuissa se antaa aina parhaansa ja on päätähuimaavan nopea esteradalla. Kouluradoille sillä riittää liikettä, eikä tuomaristo ole paljon noottia antanut.
Isänisä Patu on isokokoinen musta ori, josta ei tiedetä kovin paljoa. Patun epäillään olleen yksityiskäytössä koko elämänsä, eikä sitä ole juuri muutamia varsanäyttelyitä enempää julkisuudessa nähty. Varsanäyttelyiden perusteella Patu on luonteensa puolesta varsin orimaista kaliiperia, eikä se ole tallin helpoin käsiteltävä päättäväisestä luonteestaan johtuen. Jääräpäinen hevonen jyrää helposti pikkuruisen taluttajansa ja vaatii käsittelijältään taitoa sekä rohkeutta. Patulla tiedetään olevan kolme jälkeläistä, joille se on periyttänyt isoa kokoa.
Isänemä Hilpeä Hilma on luonteeltaan rauhallinen ja kaikkia rakastava tamma. Suuri rautias ei ole rakenteensa puolesta mikään kovin kaunis näky, mutta pärjännyt hyvin kenttäkilpailuissa. Nopea ja ketterä varmajalkainen Hilpeä Hilma on tehnyt mainittavan uran kenttäratsastuksen parissa, sekä vetänyt nuorempana valjakkokärryjäkin vaativan tason luokissa. Hilma on omistajansa rakkain silmäterä, eikä sen hoidossa tingitä ajallisesti saatika rahallisesti. Hilmalla on tehty yksi jälkeläinen, jolle tamma ei tiettävästi periyttänyt luonteenpiirteitään.
Emä Liisihiisi on rautias 165-senttinen suomenhevostamma. Luonteeltaan tulinen ja helposti kaikesta nokkiinsa ottava Liisihiisi ei ole mikään helppo käsiteltävä. Oikein tammamaisina päivinään Liisihiisi kannattaa suosiolla jättää omiin oloihinsa, sillä käsiteltävyys muuttuu äkkiä turhan hurjaksi. Ratsastettaessa Liisihiisi on huomattavasti mukavampi kuin maastakäsin ja tuttujen ratsastajiensa kanssa se tuleekin toimeen varsin hyvin. Tamma on startannut kenttä- ja valjakkokilpailuissa moneen otteeseen, mutta tulokset eivät ole olleet päätähuimaavia. Liisihiisillä on yksi varsa, jolle se on periyttänyt kivaa rakennettaan.
Isänemä Lettermöinen on Anteron suvussa se päätähti, kaikkein menestynein hevonen. 169-senttinen rautias pellavajouhi Lettermöinen on kilpaillut niin kenttä- kuin valjakkokilpailuissa. Vaikean valjakon koulukokeissa Lettermöinen on pärjännyt huomattavan hyvin ja voittanut monet valjakkoajon SM-kilpailut. Ratsastaessa Lettermöinen on nöyrä ja oikean työmotiivin omaava yksilö, se ei pukittele tai ryöstä, saatika kyttää mitään. Ori on pelottava vastus kenttäkilpailuissa ja voittaa ajallisesti yleensä kaikki.
Emänemä Hissukseen on kenttäratsastusta nuoruudessaan kilpaillut, nyt jo eläkepäiviä viettelevä tammamamma. 162 senttiä korkea rautias on ulkomuodoltaan kaunis ja pärjännyt hyvin tammanäyttelyissä. Hissukseen periyttää puhdasta tukevaa rakennetta myös jälkeläisilleen ja tämän vuoksi sillä onkin peräti neljä varsaa. Hissukseen on luonteeltaan hiljainen ja nöyrä, mutta ratsastaessa hieman kuumuvahko. Kilpailuissa se antaa aina parhaansa ja on päätähuimaavan nopea esteradalla. Kouluradoille sillä riittää liikettä, eikä tuomaristo ole paljon noottia antanut.
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 3 VSR-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 3 VSR-sijoitusta
|
11.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 30
15.12.2019 Kutsu, He B - 3 / 30 15.12.2019 Kutsu, He B - 2 / 30 17.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 30 22.12.2019 Kutsu, He B - 2 / 30 24.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 30 25.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 30 30.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 30 13.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 14.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 |
17.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27
19.11.2019 Kutsu, He B - 5 / 27 24.11.2019 Kutsu, He B - 3 / 27 25.11.2019 Kutsu, He B - 1 / 27 30.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 01.12.2019 Kutsu, He B - 4 / 27 13.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 14.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 17.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 19.11.2019 Kutsu, He B - 5 / 27 |
24.11.2019 Kutsu, He B - 3 / 27
25.11.2019 Kutsu, He B - 1 / 27 30.11.2019 Kutsu, He B - 2 / 27 01.12.2019 Kutsu, He B - 4 / 27 05.12.2019 Kutsu, He B - 2 / 28 12.12.2019 Kutsu, He B - 4 / 28 13.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 28 20.12.2019 Kutsu, He B - 5 / 25 25.12.2019 Kutsu, He B - 6 / 40 27.12.2019 Kutsu, He B - 3 / 40 |
03.01.2020 Kutsu, He B - 4 / 50
07.01.2020 Kutsu, He B - 1 / 50 20.01.2020 Kutsu, He B - 4 / 50 26.01.2020 Kutsu, He B - 3 / 50 28.01.2020 Kutsu, He B - 6 / 50 31.01.2020 Kutsu, He B - 7 / 50 03.02.2020 Kutsu, He B - 2 / 40 06.02.2020 Kutsu, He B - 3 / 40 10.02.2020 Kutsu, He B - 3 / 40 13.02.2020 Kutsu, He B - 1 / 40 |
|
22.11.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 40
23.11.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 25.11.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 13.01.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 70 12.02.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 14.02.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 19.02.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30 06.03.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 70 11.03.2020 Kutsu, 100cm - 8 / 70 26.03.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 |
27.03.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30
27.03.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 45 28.03.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 45 03.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 04.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 05.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 30 11.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30 11.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30 15.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30 16.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 |
19.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 30
21.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 23.04.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 30 23.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 15.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 16.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 47 18.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 47 19.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 47 24.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 47 12.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 50 |
19.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 50
05.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 14.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 40 14.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 15.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 02.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 04.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 16.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 30.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 |
|
19.11.2019 Kutsu, helppo - 6 / 39
23.12.2019 Kutsu, helppo - 1 / 39 24.12.2019 Kutsu, helppo - 3 / 40 15.01.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 25 16.01.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 25 21.01.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 33 25.01.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 33 29.01.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 33 01.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 33 05.02.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 33 |
12.02.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 33
15.02.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 17.02.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 18.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 19.02.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 30 20.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 22.02.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 26 08.04.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 50 13.04.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 38 14.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 38 |
16.04.2020 Kutsu, Helppo - 6 / 38
25.04.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 38 28.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 38 30.04.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 38 14.04.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 39 17.04.2020 Kutsu, Helppo - 6 / 39 06.05.2020 Kutsu, Helppo - 6 / 40 02.05.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 40 04.05.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 40 08.05.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 40 |
14.05.2020 Kutsu, helppo - 1 / 50
16.05.2020 Kutsu, helppo - 4 / 34 29.05.2020 Kutsu, helppo - 3 / 34 22.05.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 25.05.2020 Kutsu, helppo - 1 / 50 25.05.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 12.05.2020 Kutsu, helppo - 2 / 50 21.06.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 24.06.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 26.06.2020 Kutsu, helppo - 6 / 50 |
|
26.12.2019 Kutsu, noviisi - 5 / 50
22.01.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 50 28.01.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 50 04.03.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 40 17.03.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 40 23.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 40 01.03.2020 Kutsu, Noviisi - 6 / 45 06.03.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 45 12.03.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 45 14.03.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 40 |
15.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 45
16.03.2020 Kutsu, Noviisi - 5 / 40 23.03.2020 Kutsu, Noviisi - 6 / 40 28.03.2020 Kutsu, Noviisi - 6 / 40 02.03.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50 07.03.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50 03.04.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 30 08.04.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 30 09.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 30 14.04.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 30 |
03.05.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 40
07.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 40 09.05.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 40 24.05.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 40 26.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 40 05.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50 08.05.2020 Kutsu, noviisi - 7 / 50 10.05.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 50 13.05.2020 Kutsu, noviisi - 7 / 50 16.05.2020 Kutsu, noviisi - 7 / 50 |
17.05.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 50
26.04.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 38 28.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 38 29.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 38 29.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 38 03.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23 04.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 06.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23 09.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 11.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 |
|
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
|
02.12.2019 NJ Susiraja - irtoSERT (pt: Jannica)
04.12.2019 NJ Hornanhovi - irtoSERT (pt: Sorel) 18.04.2020 NJ Haltiasalo - irtoSERT (pt: alaera) |
Päiväkirja ja valmennukset
09.10.2019 Antero painaa kavionjälkensä tallin historiaan
"Antero per***!!" huuto kantautui Syyn kartanon pihamaalta varmasti lähimpään kylään asti. Minun ei kauaa tarvinnut miettiä, kuka sieltä oli tulossa. Taas yksi hunsvottiori lisää hevostilani jo valmiiksi niin raskaiden hevosten joukkoon. Tämä ori oli sitä paitsi ostettu vieläpä täysin tietoisena luonteen 'pienistä' hankaluuksista. Olihan hevosta kerran käyty katsomassa ja ratsastetukin - traumatisoivin tuloksin. Hienon ulkomuodon omaavaa oria ei kaikista miinuspuolista huolimatta voinut jättää kuitenkaan ostamatta, varsinkaan kun myynti-ilmoituksen loppupuolella mainittiin jotakin teuraaksi menemisestä. Myyjän kanssa oltiin sovittu, että Antero toimitettaisiin paikan päälle uuteen kotiin ja hinta oltiin tingattu hävyttömän pieneen summaan.
Syksy oli viilentänyt Suomen säätä jo paljon, eikä ulos tohtinut ilman toppatakkia tai pipoa - ainakaan, jos oli tälläinen vilukissa kuin minä. Tarrasin tottunein ottein eteisessä olevaan mustaan toppatakkiin ja sujautin sen taskusta päähäni pipon. Marssin ulos katsomaan uusinta ostostani. Anteroksi kutsuttu ori poukkoili tallin edustalla tuojan roikkuessa vääntynyt ilme kasvoillaan ketjunarun toisessa päässä. Tallipoikani Joonas oli paikalla jo ennen minua koettaen rauhoitella vauhkoa oria, jonka rettelöinti vain hurjistui tallin tammojen alkaessa hermoilla läheisissä tarhoissa.
Saimme kuin saimmekin jokaiseen ilmansuuntaan rimpuilevan orin talliin, jonne päästyä se hieman malttoi huokaista ja rauhoittua. "Onko se aina tälläinen?" Joonas kysyi myyjältä, jonka posket punoittivat ja hikipisarat valuivat otsalta. "On se aina ollut niin kauan kuin se minulla on ollut", myyjä puuskutti pyyhkien hikeä ohimoltaan. Joonas on yksi taitavimmista hevosenkäsittelijöistä jonka tiedän ja tulisinkin antamaan Anteron hänen projektikseen alkuhurmion laantuessa. Jospa orista saataisiinkin kaulittua hieman tasaisempi kilpakone. Riisuin Anterolta sen päällä olevan fleeceloimen ja klippaamaton karvaotus paljastui loimen alta. Korvat hörössä se puhisi ja katseli tallia - aivan kuin ei koskaan olisi sisälle päässyt.
"On varmaan viisainta antaa sen hetki rauhoittua karsinassa", tuumasin ja talutin orin karsinakäytävän perälle, jossa se saisi lymyillä kaikessa rauhassa hetken. Ennnen karsinaan päästämistä koitin pysäyttää suurikokoisen orin käytävälle, jotta saisin karsinan oven auki. Jyräävä hevonen kuitenkin vetikin tästä herneen sieraimeensa ja potkaisi mojovasti tallin seinää, johon jäi komea kavionjälki. Tilanteesta itsekin hieman hämmentynyt Antero jähmettyi potkun jälkeen paikoilleen. Päästin hevosen karsinaansa ja seinää hetken tutkiskeltuani totesin, ettei kavionjälki tulisi betoniseinästä hetkeen lähtemään.
06.05.2023 Irtohypytystä Storywoodsin tiloissa
Olimme juuri lähdössä kotiin valmennusreissulta Keski-Pohjanmaalta, kun huomasin netistä Minnin järjestävän Storywoodsin tiloissa kaikille avoimen irtohypytystapahtuman. Ehdotin kuskina olleelle Joonakselle, että kääntäisimmekin trailerin kohti Storywoodsia ja kävisimme irtohypyttämässä Anteroa, joka todella kaipaisi hieman rallatusta ja hyppäämistä hikisen kouluvalmennuksen jälkeen. Eikä vieraissa tiloissa käymisestä ikinä haittaakaan ollut, vaikka kokenut konkari Antero ei enää nykyisin uusista paikoista stressannutkaan. Saavuimme Storywoodsin asfaltoidulle pihamaalle juuri ennen oman tasomme hyppyjen alkua ja rupesimme Joonaksen kanssa purkamaan hirnumaan innostunutta Anteroa trailerista. Joonas sai pidellä Anteroa sen verran paikoillaan, että pystyin sujauttamaan jännesuojat tummanrautiaan jalkoihin. Ominaiseen tapaansa streppaileva ja silmävalkuaiset kiiluen ympärilleen tuijotteleva Antero käveli alkukäynnit Storywoodsin hyväpohjaisella maastoreitillä, sillä tammatarhojen vieressä sijainneelle kentälle ei orilla ollut mitään asiaa. Saavuimme takaisin maneesin edustalle juuri, kun Minni oli tullut päästämään meitä sisään maneesiin oman vuoromme alettua.
Anteroa ei oitis päästetty irti, vaan se sai ensin kävellä Joonaksen kanssa kierroksen maneesia ympäri nähdäkseen muutaman pienen esteen koristaman estekujan ja tajutakseen homman nimen. Esteet nähtyään jo aiemmin hieman rauhoittunut Antero kiihtyi uudelleen, joten päätimme päästää sen irti. Antero ampaisi ilman sen suurempia kannustuksia suoraan kujalle ja loikki noiden pienten verryttelyesteiden yli hirvittävällä vauhdilla saaden jotenkin sarjojen väliin mahdutettua yhden pukinkin. "On teillä tässä kyllä tulinen tapaus", Minni tokaisi minulle katsomossa, jonne olimme menneet piiloon pois Anteron jaloista. Joonas kävi korottamassa esteitä Anteron häärätessä toisella puolen maneesia ja pojan juuri korottaessa viimeistä estettä huomasin Anteron ampaisevan laukalle kohti kujaa. "VARO SE TULEE", huusin minkä kurkusta lähti ja nousin seisomaan katsomossa hätääntyneenä. Antero tuntui vain kiihdyttävän vauhtiaan nähdessään poloisen Joonaksen edelleen olevan kujalla, aivan kuin teilatakseen tämän tarkoituksella kumoon. Nopealiikkeinen Joonas oli onneksemme kuitenkin oria askeleen edellä ja ehti kuin ehtikin loikata maneesin seinän liepeen päälle turvaan. Huokaisimme helpotuksesta ja loppu hypytyksen ajan kävin itse korottamassa esteet sillä välin, kun Joonas piteli Anteroa kaikkien turvallisuuden nimissä.
"Antero per***!!" huuto kantautui Syyn kartanon pihamaalta varmasti lähimpään kylään asti. Minun ei kauaa tarvinnut miettiä, kuka sieltä oli tulossa. Taas yksi hunsvottiori lisää hevostilani jo valmiiksi niin raskaiden hevosten joukkoon. Tämä ori oli sitä paitsi ostettu vieläpä täysin tietoisena luonteen 'pienistä' hankaluuksista. Olihan hevosta kerran käyty katsomassa ja ratsastetukin - traumatisoivin tuloksin. Hienon ulkomuodon omaavaa oria ei kaikista miinuspuolista huolimatta voinut jättää kuitenkaan ostamatta, varsinkaan kun myynti-ilmoituksen loppupuolella mainittiin jotakin teuraaksi menemisestä. Myyjän kanssa oltiin sovittu, että Antero toimitettaisiin paikan päälle uuteen kotiin ja hinta oltiin tingattu hävyttömän pieneen summaan.
Syksy oli viilentänyt Suomen säätä jo paljon, eikä ulos tohtinut ilman toppatakkia tai pipoa - ainakaan, jos oli tälläinen vilukissa kuin minä. Tarrasin tottunein ottein eteisessä olevaan mustaan toppatakkiin ja sujautin sen taskusta päähäni pipon. Marssin ulos katsomaan uusinta ostostani. Anteroksi kutsuttu ori poukkoili tallin edustalla tuojan roikkuessa vääntynyt ilme kasvoillaan ketjunarun toisessa päässä. Tallipoikani Joonas oli paikalla jo ennen minua koettaen rauhoitella vauhkoa oria, jonka rettelöinti vain hurjistui tallin tammojen alkaessa hermoilla läheisissä tarhoissa.
Saimme kuin saimmekin jokaiseen ilmansuuntaan rimpuilevan orin talliin, jonne päästyä se hieman malttoi huokaista ja rauhoittua. "Onko se aina tälläinen?" Joonas kysyi myyjältä, jonka posket punoittivat ja hikipisarat valuivat otsalta. "On se aina ollut niin kauan kuin se minulla on ollut", myyjä puuskutti pyyhkien hikeä ohimoltaan. Joonas on yksi taitavimmista hevosenkäsittelijöistä jonka tiedän ja tulisinkin antamaan Anteron hänen projektikseen alkuhurmion laantuessa. Jospa orista saataisiinkin kaulittua hieman tasaisempi kilpakone. Riisuin Anterolta sen päällä olevan fleeceloimen ja klippaamaton karvaotus paljastui loimen alta. Korvat hörössä se puhisi ja katseli tallia - aivan kuin ei koskaan olisi sisälle päässyt.
"On varmaan viisainta antaa sen hetki rauhoittua karsinassa", tuumasin ja talutin orin karsinakäytävän perälle, jossa se saisi lymyillä kaikessa rauhassa hetken. Ennnen karsinaan päästämistä koitin pysäyttää suurikokoisen orin käytävälle, jotta saisin karsinan oven auki. Jyräävä hevonen kuitenkin vetikin tästä herneen sieraimeensa ja potkaisi mojovasti tallin seinää, johon jäi komea kavionjälki. Tilanteesta itsekin hieman hämmentynyt Antero jähmettyi potkun jälkeen paikoilleen. Päästin hevosen karsinaansa ja seinää hetken tutkiskeltuani totesin, ettei kavionjälki tulisi betoniseinästä hetkeen lähtemään.
06.05.2023 Irtohypytystä Storywoodsin tiloissa
Olimme juuri lähdössä kotiin valmennusreissulta Keski-Pohjanmaalta, kun huomasin netistä Minnin järjestävän Storywoodsin tiloissa kaikille avoimen irtohypytystapahtuman. Ehdotin kuskina olleelle Joonakselle, että kääntäisimmekin trailerin kohti Storywoodsia ja kävisimme irtohypyttämässä Anteroa, joka todella kaipaisi hieman rallatusta ja hyppäämistä hikisen kouluvalmennuksen jälkeen. Eikä vieraissa tiloissa käymisestä ikinä haittaakaan ollut, vaikka kokenut konkari Antero ei enää nykyisin uusista paikoista stressannutkaan. Saavuimme Storywoodsin asfaltoidulle pihamaalle juuri ennen oman tasomme hyppyjen alkua ja rupesimme Joonaksen kanssa purkamaan hirnumaan innostunutta Anteroa trailerista. Joonas sai pidellä Anteroa sen verran paikoillaan, että pystyin sujauttamaan jännesuojat tummanrautiaan jalkoihin. Ominaiseen tapaansa streppaileva ja silmävalkuaiset kiiluen ympärilleen tuijotteleva Antero käveli alkukäynnit Storywoodsin hyväpohjaisella maastoreitillä, sillä tammatarhojen vieressä sijainneelle kentälle ei orilla ollut mitään asiaa. Saavuimme takaisin maneesin edustalle juuri, kun Minni oli tullut päästämään meitä sisään maneesiin oman vuoromme alettua.
Anteroa ei oitis päästetty irti, vaan se sai ensin kävellä Joonaksen kanssa kierroksen maneesia ympäri nähdäkseen muutaman pienen esteen koristaman estekujan ja tajutakseen homman nimen. Esteet nähtyään jo aiemmin hieman rauhoittunut Antero kiihtyi uudelleen, joten päätimme päästää sen irti. Antero ampaisi ilman sen suurempia kannustuksia suoraan kujalle ja loikki noiden pienten verryttelyesteiden yli hirvittävällä vauhdilla saaden jotenkin sarjojen väliin mahdutettua yhden pukinkin. "On teillä tässä kyllä tulinen tapaus", Minni tokaisi minulle katsomossa, jonne olimme menneet piiloon pois Anteron jaloista. Joonas kävi korottamassa esteitä Anteron häärätessä toisella puolen maneesia ja pojan juuri korottaessa viimeistä estettä huomasin Anteron ampaisevan laukalle kohti kujaa. "VARO SE TULEE", huusin minkä kurkusta lähti ja nousin seisomaan katsomossa hätääntyneenä. Antero tuntui vain kiihdyttävän vauhtiaan nähdessään poloisen Joonaksen edelleen olevan kujalla, aivan kuin teilatakseen tämän tarkoituksella kumoon. Nopealiikkeinen Joonas oli onneksemme kuitenkin oria askeleen edellä ja ehti kuin ehtikin loikata maneesin seinän liepeen päälle turvaan. Huokaisimme helpotuksesta ja loppu hypytyksen ajan kävin itse korottamassa esteet sillä välin, kun Joonas piteli Anteroa kaikkien turvallisuuden nimissä.
Kuvat © ransu.kuvat.fi
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
