Lohtulause
|
✾ Suomenhevoskantakirja 20.11.2019 KTK-II
17 + 17 + 18 + 18 = 70p. ✾ Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 31.03.2021 VVJ-I 7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p. ✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.05.2021 KRJ-I 7,5 + 40 + 18 + 20 + 15 = 100,5p. |
✾
|
rakennekuva © Narien vapaat, ratsastuskuvat © VRL-04373
Selasin joulukuisena päivänä kömpelösti puhelimellani hevosten myyntisivustoja, kun silmiini osui Turun Bogårdin hevosmyyjäiset. Myyntisivun otsikko "ihanat suomimiehet" herätti kiinnostukseni ja avasin linkin tietäen, että meillä olisi Syyn Kartanossa pian karsinapaikat ihan täynnä. Katsastin myytävät läpi ja tulin löytäneeksi hurmaavan suomimiehen Lohtulauseen, kansallisella tasolla kouluratsastusta kilpailleen mukavaluonteisen oriin. Lohtulauseita siinä todella kaivattiin, kun tein päätöksen täyttää tallin viimeisen vapaana olevan karsinapaikan ihanalla tummanpunarautiaalla suomenhevosorilla.
Luonnekuvaus
Kotona tuttavallisesti Lateksi kutsuttu tummanpunarautias suomenhevosori on yksi tallin miellyttävimmistä hevosista käsitellä. Ori osaa kunnioittaa hoitajansa omaa tilaa niin tallissa kuin ulkosallakin. Late on nöyrä hevonen, jolle ei tarvitse joka päivä opettaa uudelleen, miten hoitopaikalla käyttäydytään tai miten tammaväen tarhaukset ohitetaan ilman hötkyilyä. Punajouhinen on yleisölle hieman ujoa kaliiperia, eikä arvosta hoitajan turhia hipelöintejä, jos paikalla on vieraita ihmisiä tai hevosia. Kotioloissa jämäkästä miehestä kuoriutuu kuitenkin lempeä nallekarhu, joka nauttii pitkistä hoito- ja rapsuttelutuokioista omien ihmistensä läsnäollessa.
Late on alkujämäkkyydestään päästyään varsin kevyt ratsastettava. Sille on muodostunut normaaliksi rutiiniksi kulkea aktiivisesti takaosansa päällä, minkä myötä se kantaa itsensä hyvässä ryhdissä. Late on herkkä eteenpäinkulkija, eikä sitä tarvitse ratsastuksen aikana hoputtaa pohkeilla eteenpäin. Toisaalta oria ei tarvitse myöskään kädet puutuneina pidätellä, sillä Late kuuntelee kuuliaisesti ratsastajansa apuja ja hidastaa menohaluistaan huolimatta pyydettäessä. Laten kanssa on mukavaa ja rentoa treenata vaikeampiakin kouluratsastuksen juttuja, joiden parissa muiden hevosten kanssa ratsastajalle kasvaisi helposti turhautumisesta patti otsaan. Sulkuväistöt, laukanvaihdot ja kokoamiset ovat Latelle sen liikkeiden tahdista ja tasapainosta johtuen peruskauraa ja orin saa näyttämään oikein korealta koulukentällä.
Kouluratsastuksen parissa vahvimmillaan oleva Late on ihan näppärä peli myös esteiden hyppäämiseen. Orin hyppytekniikka ei ole mikään järin mahtava, mutta esteradan ollessa suotuisa hyppää Late kivasti jopa metrin korkuiset esteet. Late on äärettömän energinen esteiden parissa, eikä se malttaisi jäädä kävelemään välikäyntejä ja esteväleihin ori on välillä haastava saada mahtumaan. Ratsastajan täytyykin pitää pää kylmänä ja ratsastaa ajoittain jopa vahvaksi tulevaa Latea rauhallisesti istunnan avulla. Maastoesteisiin Late suhtautuu pelottomasti ja samankaltaisella energialla, kuin rataesteisiinkin. Ori on varma ratsastataa veteen tai hurjan näköisten estekyhäelmien yli, se ei lähes koskaan kiellä tai kyttää.
© Viixi, kirjoitettu edellisen omistajan (VRL-14355) kirjoittamaa luonnetta hyödyntäen
Late on alkujämäkkyydestään päästyään varsin kevyt ratsastettava. Sille on muodostunut normaaliksi rutiiniksi kulkea aktiivisesti takaosansa päällä, minkä myötä se kantaa itsensä hyvässä ryhdissä. Late on herkkä eteenpäinkulkija, eikä sitä tarvitse ratsastuksen aikana hoputtaa pohkeilla eteenpäin. Toisaalta oria ei tarvitse myöskään kädet puutuneina pidätellä, sillä Late kuuntelee kuuliaisesti ratsastajansa apuja ja hidastaa menohaluistaan huolimatta pyydettäessä. Laten kanssa on mukavaa ja rentoa treenata vaikeampiakin kouluratsastuksen juttuja, joiden parissa muiden hevosten kanssa ratsastajalle kasvaisi helposti turhautumisesta patti otsaan. Sulkuväistöt, laukanvaihdot ja kokoamiset ovat Latelle sen liikkeiden tahdista ja tasapainosta johtuen peruskauraa ja orin saa näyttämään oikein korealta koulukentällä.
Kouluratsastuksen parissa vahvimmillaan oleva Late on ihan näppärä peli myös esteiden hyppäämiseen. Orin hyppytekniikka ei ole mikään järin mahtava, mutta esteradan ollessa suotuisa hyppää Late kivasti jopa metrin korkuiset esteet. Late on äärettömän energinen esteiden parissa, eikä se malttaisi jäädä kävelemään välikäyntejä ja esteväleihin ori on välillä haastava saada mahtumaan. Ratsastajan täytyykin pitää pää kylmänä ja ratsastaa ajoittain jopa vahvaksi tulevaa Latea rauhallisesti istunnan avulla. Maastoesteisiin Late suhtautuu pelottomasti ja samankaltaisella energialla, kuin rataesteisiinkin. Ori on varma ratsastataa veteen tai hurjan näköisten estekyhäelmien yli, se ei lähes koskaan kiellä tai kyttää.
© Viixi, kirjoitettu edellisen omistajan (VRL-14355) kirjoittamaa luonnetta hyödyntäen
i. Lohtumuisto sh, trt, 160cm |
ii. Pikku-Muisto sh, prt, 160cm ie. Uovilan Helytin sh, trt, 156cm |
iii. Pikku-Kalle sh, prt, 161cm iie. Muusa sh, rt, 155cm iei. Hellyyttelijä sh, trt, 157cm iee. Torttukauhu sh, m, 154cm |
e. Loppusointu sh, vprt, 154cm |
ei. Loijari sh, tprt, 156cm ee. Töysälän Sointuva sh, vprt, 152cm |
eii. Koikkari sh, tprt, 159cm eie. Sumu-Lotta sh, rt, 155cm eei. Sävelkorva sh, prt, 153cm eee. Töysälän Riitanuotti sh, vprt, 152cm |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
|
Late on tarjolla jalostukseen,
ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 14.05.2020 sh-t. Syyn Syyssointu (e. Syysheila)
♥ 11.07.2021 sh-o. GLA Kaaharin Viimoinenlause (e. Suklaahippu) |
lue Sukuselvitys
Laten isä Lohtumuisto on tummanrautias kohtuullisen näppärän kokoinen suomenhevosori, jolla on vallattoman suuri ego. Kisapaikoilla Lohtumuisto varmasti ajattelee olevansa ainut hevonen koko pitäjällä hirnahdellessaan kimeästi jokaiselle vastaan tulijalle. Oreille uhotaan käsihevosena etuset ilmaa halkoen ja tammojen kohdalla poukkoillaan taluttajan nilkoille pää viidentenä jalkana. Ratsuna Lohtumuisto on kuitenkin paremmin käyttäyvä, kun se saa tekemistä. Orilla on matkaavoittavat liikkeet ja se tekee usein vaikutuksen koulutuomaristoon. Esteradoilla Lohtumuisto ei ole paljon käynyt kilpailemassa, mutta kotitreenissä este kuin este ylittyy puhtaasti metrin tasolle asti.
Isänisä Pikku-Muisto on hyvin poikansa kaltainen. Säkäkorkeudeltaan 160-senttinen punarautias on näyttelyissä menestynyt rakennekukkanen, jolla on jo useita jälkeläisiä Suomen joka kolkassa. Luonteeltaan poikaansa muistuttava kipakka Pikku-Muisto on suoraan sanoen hoitajan painajainen, varsinkin kisapaikoilla käsihevosena. Ratsastettavuudeltaan tämäkin yksilö hieman heltyy, mutta kipakkuus näkyy edelleen pieninä mieltä osoittavina pukkeina kesken ratsastuksen. Pikku-Muisto on menestynyt kenttä- sekä valjakkokilpailuissa hyvin tuloksin ja sillä on hyvän rakenteensa vuoksi sulavat liikkeet, jotka miellyttävät yleisöä.
Isänemä Uovilan Helytin syntyi kesäkuussa Etelä-Suomeen kasvattajansa tallille. Helytin osoittautui erittäin kyvykkääksi tammaksi jo nuoressa iässä ja se myytiin eteenpäin kilpailevaan kotiin. Tamma menestyi koulu- ja valjakkokilpailuissa sijoittuen lähes poikkeuksetta. Kisauran ohella Helytin toi maailmaan kaksi jälkeläistä, joille se periytti nöyrää, mutta rohkeaa luonnettaan. Kun tamma oli kilpaillut kilpailunsa, se myytiin ratsastuskouluun, jossa se sai viettää loppu elämänsä hoitajiensa hellässä huomassa. Lopulta Helytin kuoli luonnollisista syistä läheisimpien ihmistensä ympäröimänä syyskuisena iltana.
Laten emä Loppusointu on sisukasluonteinen vaaleanpunarautias kenttähevonen. Luonteeltaan hurjapäinen suorittaja on nuoresta asti ollut intohimoinen kenttäkilpailuiden kauhu. Esteosuuksilla mahdottoman ketterä ja nopea Loppusointu oli lähes voittamaton vastus kanssakilpailijoille ja yhdessä ratsastajansa kanssa se karttoi itselleen mainetta ympäri Suomen. Myöskään kouluosuus ei ollut kaunisrakenteiselle tammalle mikään kompastuskivi, vaan tuomaristo jakeli sille hyviä prosentteja suorituksista. Rankka kenttäkilpurin ura kostautui kuitenkin lopulta harmillisten polvivaivojen alkaessa haittaamaan Loppusoinnun terveyttä. Viimeisinä vuosinaan tamma sai kaksi jälkeläistä.
Emänisä Loijari kilpaili niin kenttä- kuin valjakkokilpailuissakin. CIC1-tason kenttäkone oli räjähtävää energiaa ulospäin pursuava raketti, joka vaati selkäänsä aina tutun osaavan ratsastajan. Loijari teki hyviä suorituksia myös noviisi-tason koulukokeissa, joihin sillä riitti hienosti liikettä. Räjähtävästä luonteestaan huolimatta Loijari oli omistajansa silmäterä ja oria annettiin jalostukseen suuresta suosiosta huolimatta vain rajoitetusti. Loijari eli koko pitkän elämänsä samalla omistajalla, nukkuen lopulta pois 27-vuoden iässä vanhuuden vaivojen alkaessa painaa orin askelta. Loppujen lopuksi Loijari jätti jälkeensä kymmenkunta varsaa, joista kaikki ovat menestyneet kenttä- ja koulukilpailuissa.
Emänemä Töysälän Sointuva on 152-senttinen vaaleanpunarautias kenttätamma. Nuoruudessaan se kilpaili kenttäratsastuksessa helpoissa luokissa seura- ja aluetasolla ihan kelvollisin tuloksin. Sointuva asui koko elämänsä rakastavan omistajansa luona Suomen Heinäjoella. Tamma oli luonteeltaan seurallinen ja lempeä, se oli aina valmiina hoidettavaksi ja innokas työmyyrä. Sointuva sai kaksi jälkeläistä, joista toinen on menestyksekäs kenttähevonen ja toinen ratsastuskoulun peruspolle. Lopulta, miltein kolmenkymmenen vuoden iässä, Sointuva jouduttiin päästämään taivaslaitumille hampaiden heikon kunnon vuoksi.
Isänisä Pikku-Muisto on hyvin poikansa kaltainen. Säkäkorkeudeltaan 160-senttinen punarautias on näyttelyissä menestynyt rakennekukkanen, jolla on jo useita jälkeläisiä Suomen joka kolkassa. Luonteeltaan poikaansa muistuttava kipakka Pikku-Muisto on suoraan sanoen hoitajan painajainen, varsinkin kisapaikoilla käsihevosena. Ratsastettavuudeltaan tämäkin yksilö hieman heltyy, mutta kipakkuus näkyy edelleen pieninä mieltä osoittavina pukkeina kesken ratsastuksen. Pikku-Muisto on menestynyt kenttä- sekä valjakkokilpailuissa hyvin tuloksin ja sillä on hyvän rakenteensa vuoksi sulavat liikkeet, jotka miellyttävät yleisöä.
Isänemä Uovilan Helytin syntyi kesäkuussa Etelä-Suomeen kasvattajansa tallille. Helytin osoittautui erittäin kyvykkääksi tammaksi jo nuoressa iässä ja se myytiin eteenpäin kilpailevaan kotiin. Tamma menestyi koulu- ja valjakkokilpailuissa sijoittuen lähes poikkeuksetta. Kisauran ohella Helytin toi maailmaan kaksi jälkeläistä, joille se periytti nöyrää, mutta rohkeaa luonnettaan. Kun tamma oli kilpaillut kilpailunsa, se myytiin ratsastuskouluun, jossa se sai viettää loppu elämänsä hoitajiensa hellässä huomassa. Lopulta Helytin kuoli luonnollisista syistä läheisimpien ihmistensä ympäröimänä syyskuisena iltana.
Laten emä Loppusointu on sisukasluonteinen vaaleanpunarautias kenttähevonen. Luonteeltaan hurjapäinen suorittaja on nuoresta asti ollut intohimoinen kenttäkilpailuiden kauhu. Esteosuuksilla mahdottoman ketterä ja nopea Loppusointu oli lähes voittamaton vastus kanssakilpailijoille ja yhdessä ratsastajansa kanssa se karttoi itselleen mainetta ympäri Suomen. Myöskään kouluosuus ei ollut kaunisrakenteiselle tammalle mikään kompastuskivi, vaan tuomaristo jakeli sille hyviä prosentteja suorituksista. Rankka kenttäkilpurin ura kostautui kuitenkin lopulta harmillisten polvivaivojen alkaessa haittaamaan Loppusoinnun terveyttä. Viimeisinä vuosinaan tamma sai kaksi jälkeläistä.
Emänisä Loijari kilpaili niin kenttä- kuin valjakkokilpailuissakin. CIC1-tason kenttäkone oli räjähtävää energiaa ulospäin pursuava raketti, joka vaati selkäänsä aina tutun osaavan ratsastajan. Loijari teki hyviä suorituksia myös noviisi-tason koulukokeissa, joihin sillä riitti hienosti liikettä. Räjähtävästä luonteestaan huolimatta Loijari oli omistajansa silmäterä ja oria annettiin jalostukseen suuresta suosiosta huolimatta vain rajoitetusti. Loijari eli koko pitkän elämänsä samalla omistajalla, nukkuen lopulta pois 27-vuoden iässä vanhuuden vaivojen alkaessa painaa orin askelta. Loppujen lopuksi Loijari jätti jälkeensä kymmenkunta varsaa, joista kaikki ovat menestyneet kenttä- ja koulukilpailuissa.
Emänemä Töysälän Sointuva on 152-senttinen vaaleanpunarautias kenttätamma. Nuoruudessaan se kilpaili kenttäratsastuksessa helpoissa luokissa seura- ja aluetasolla ihan kelvollisin tuloksin. Sointuva asui koko elämänsä rakastavan omistajansa luona Suomen Heinäjoella. Tamma oli luonteeltaan seurallinen ja lempeä, se oli aina valmiina hoidettavaksi ja innokas työmyyrä. Sointuva sai kaksi jälkeläistä, joista toinen on menestyksekäs kenttähevonen ja toinen ratsastuskoulun peruspolle. Lopulta, miltein kolmenkymmenen vuoden iässä, Sointuva jouduttiin päästämään taivaslaitumille hampaiden heikon kunnon vuoksi.
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
KRJ-porrastetut taso 5/4
40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 3 VSR-sijoitusta
Kilpaillut porrastettua kouluratsastusta
2391.45 op. (vaikeustasolla 5/4)
Kuuliaisuus ja luonne 930.95
Tahti ja irtonaisuus 1460.50
KRJ-porrastetut taso 5/4
40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 3 VSR-sijoitusta
Kilpaillut porrastettua kouluratsastusta
2391.45 op. (vaikeustasolla 5/4)
Kuuliaisuus ja luonne 930.95
Tahti ja irtonaisuus 1460.50
|
12.02.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 30
14.02.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30 19.03.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 70 27.03.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 30 29.03.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 30 27.03.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 45 01.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 45 04.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 14.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 16.04.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 30 |
21.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 30
22.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 25.04.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 26.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 30 18.04.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 18.04.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 40 22.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 47 23.04.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 47 15.04.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 18.04.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 50 |
18.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 50
05.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 40 07.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 09.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 30.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 11.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 50 17.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 20.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 10.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 50 17.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50 |
22.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 50
23.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50 22.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 40 25.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 11.05.2020 Kutsu, 100cm - 8 / 66 13.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 66 20.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 66 11.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 50 13.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 |
|
12.01.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 25
17.01.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 25 22.01.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 33 01.02.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 33 07.02.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 33 15.02.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 33 06.02.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 11.02.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 30 12.02.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 30 13.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 |
15.02.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 30
16.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 16.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 18.02.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 26 19.02.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 20 03.03.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 04.03.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 59 11.03.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 12.03.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 40 15.03.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 59 |
17.03.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 40
25.03.2020 Kutsu, Helppo - 7 / 59 28.03.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 59 29.03.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 02.04.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 30 04.04.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 30 11.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 30 13.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 30 21.04.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 30 24.04.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 30 |
25.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 30
26.04.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 30 30.04.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 30 03.04.2020 Kutsu, Helppo - 7 / 50 08.04.2020 Kutsu, Helppo - 4 / 50 13.04.2020 Kutsu, Helppo - 3 / 38 14.04.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 38 21.04.2020 Kutsu, Helppo - 5 / 38 23.04.2020 Kutsu, Helppo - 2 / 38 26.04.2020 Kutsu, Helppo - 1 / 38 |
|
29.01.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 50
04.02.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 45 05.02.2020 Kutsu, Noviisi - 5 / 45 09.02.2020 Kutsu, Noviisi - 6 / 45 09.02.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 45 12.02.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 50 17.02.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 50 18.02.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 50 20.02.2020 Kutsu, Noviisi - 7 / 50 01.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 40 |
02.03.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 40
04.03.2020 Kutsu, Noviisi - 5 / 40 08.03.2020 Kutsu, Noviisi - 6 / 40 18.03.2020 Kutsu, Noviisi - 1 / 40 26.03.2020 Kutsu, Noviisi - 5 / 40 14.02.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 50 18.02.2020 Kutsu, Noviisi - 7 / 50 01.03.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 45 04.03.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 45 05.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 45 |
07.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 45
08.03.2020 Kutsu, Noviisi - 5 / 40 15.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 45 16.03.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 45 19.03.2020 Kutsu, Noviisi - 3 / 45 19.03.2020 Kutsu, Noviisi - 2 / 45 24.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 40 30.03.2020 Kutsu, Noviisi - 4 / 40 13.03.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 50 11.03.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 30 |
17.03.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 50
24.03.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 30 02.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 30 04.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 30 13.04.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 30 13.04.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 30 14.04.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 30 17.04.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 30 23.04.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 30 27.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 30 |
|
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
|
30.04.2020 VSR CUP Hiivurin suomenhevoset, 100cm - 7/66
31.01.2021 VSR CUP Hiivurin suomenhevoset, 100cm - 4/49 28.02.2021 VSR CUP Susiraja, noviisi - 1/18 |
Päiväkirja ja valmennukset
17.10.2019 Kouluvalmennus entisessä kodissa, valmentaja Aava VRL-14824
Kun Greta ja Late saapuivat maneesiin, olin jo suunnittelut hyvän valmennuksen kaksikolle. Laten kanssa Greta pääsisi tekemään laukkatyöskentelyjä, vastalaukkaa ja sensellaista. Näytin Gretalle peukkua, joka alkoi lämmittelemään Latea käynnissä. Muutaman minuutin kuluttua kaksikko alkoi ravaamaan. Muhkean orin ravi näytti kevyeltä, Late kantaa itseään hyvin. Tyytyväisenä tarkkailen kaksikon menoa. Kun Greta suunnan vaihdettuaan on ravaillut vielä kymmenisen minuuttia, pyydän siirtymään hetkeksi käyntiin.
"Koska et kerennyt Kauhun kanssa laukkailla, pääset Laten kanssa laukkahommiin. Voidaan kuitenkin aloittaa homma avo- ja sulkutaivutuksilla", selostan. Tällä kertaa ratsukon pitää tehdä toisella pitkällä sivulla avotaivutuksia ja vastakkaisella sivulla sulkutaivutuksia. Taivutukset sujuvat Latelta ja Gretalta hyvin. Olen tyytyväinen ratsukkoon jo tässä vaiheessa ja uskon, että laukkahommat sujuvat hyvin. Laukkatehtäväksi en ole suunnitellut mitään erityisen haastavaa. Laukanvaihtoja ja vastalaukkaa. Nähtyäni Laten taivutukset ja ravin, olin vakuuttunut siitä, että tehtävä ei ole ylenpalttisen vaikea.
"Nyt voit jättää taivutukset tekemättä. Ensimmäinen tehtävä on laukanvaihdot. Tee mahdollisimman iso kahdeksikko tähän maneesin alueelle ja vaihda aina laukka, huolehtien että et mene vastalaukassa. Onko tehtävä selvä?" sanon. Greta nyökkää ja ohjaa Laten käynnissä kahdeksikolle.
"Voit ensin vaikka ravata siinä kahdeksikolla pari kierrosta", ehdotan. Greta nosti ravin ja ratsukko meni reippaassa ravissa kahdeksikon pari kertaa. Sitten kehotin nostamaan laukan ja muistutin mennä aina suunnanmukaista laukkaa. Kaksikko nostaa laukan hieman ryminällä.
"Ota uudelleen, vähän rauhallisempi ja täsmällisempi nosto", kehotan. Toinen laukannosto on jo paljon parempi. Varmasti mukavampi ratsukollekin. Tarkkailen Gretan ja Laten laukkatyöskentelyä. Rautias ori laukkaa hyvin ja vaihdotkin sujuvat hyvin. Greta istuu hyvin satulassa ja mukautuu Laten liikkeseen. Hyvä kaksikko.
"Nyt voit ottaa käyntiin. Kävele vaan siinä kahdeksikolla, vaihda ensin suunta. Nyt on vastalaukkojen aika", sanon. Aikaa on vielä noin varttitunti, joten vastalaukoille jää hyvin aikaa. Greta irvistää Laten satulasta, mutta minä vain hymyilen. Pienen käyntipätkän jälkeen annan luvan nostaa laukan. Greta kokoaa ohjat ja antaa laukkapohkeet. Late ottaa pari askelta ravia, kunnes se nostaa pyörivän laukan.
"Hyvä nosto", kehun. Tulee ensimmäinen laukanvaihto vastalaukkaan. Vaihto on hieman horjuva, mutta se on vasta ensimmäinen. Itse vastalaukka näyttää sujuvan hyvin. Toinen vaihto on jo parempi. Vasen vastalaukka vaikuttaa olevan ratsukolle haastavampi, mutta hyvin sekin sujuu. Olen tyytyväinen Gretaan ja Lateen. Tämä valmentaminenkin on mukavaa. Kun ratsukko on hyvän aikaa tehnyt vastalaukkoja, annan luvan siirtyä uralle ravailemaan.
"Sulla Greta meni tosi hyvin nää molemmat valkat. Kauhun kanssa meni kivasti ja oon tyytyväinen Lateenkiin. Hyvää työskentelyä", kehun. Greta hymyilee ja sanoo olevansa tyytyväinen molempiin oreihin. Viiden minuutin ravipätkän jälkeen annan luvan loppukäynteihin.
"Oli mukavaa valmentaa. Hyvää viikonloppua!" toivotan ja poistun maneesissa Gretan hyvän viikonlopun toivotuksen saattelemana. Tämä oli oikein mukava päivä ja Bogård on oikein mukava talli.
15.05.2020 Takatalvi toukokuussa, kirjoittanut omistaja
Avatessani verhot aamulla näkymä oli kerrassaan jäätävä; ulkona oli lunta ainakin viisi senttiä ja kamala lumipyry. Siis toukokuussa lunta maassa! Hiutaleet olivat vähintäänkin hiiren kokoisia, kun toppavaatteisiin kietoutuneena lähdin suunnistamaan kohti tallia. Joonas ja Minna olivat jo viemässä loimitettuja hevosia ulos saapuessani sivutalliin. Late odotteli fleeceloimeen puettuna karsinassaan ja mässäili vielä aamupuurojaan. Avasin karsinan oven ja riisuin syövältä hevoselta loimen harjatakseni sen karsinassa. Juuri heränneen hevosen karvapeitteellä oli vähän turvetta makoilun vuoksi, mutta sain ne harjattua reippaasti pois. Late sai aamuruokansa mutusteltua ja siirsin sen karsinasta hoitopaikalle, jossa se olisi huomattavasti helpompi varustaa. Ori sai odottaa hoitopaikalla itsekseen sen aikaa, kun hain varustehuoneesta sen varusteet ja oman ratsastuskypäräni. Varustin Laten ja sujautin kypärän päähäni, minkä jälkeen siirryimme maneesiin, sillä ulkona tuprutti lunta ihan huolella.
Late selvästikin arvosti maneesiin pääsyä, sillä se huokaisi helpotuksesta, kun ei joutunut olemaan enää sään armoilla. Nousin korokkeelta satulaan ja Late lähti käskystä reippaasti kävelemään uran sisäpuolelle. Alkukäyntien jälkeen aloin taivutella Latea käynnissä kummassakin kierroksessa ja tein lyhyitä ravisiirtymiä, joiden avulla sain Laten heräteltyä takatalvihorroksesta. Ori teki töitä hyvin alusta alkaen tarjoten koko ajan yhä hienompaa muotoa. Peräänantokin saatiin näkyviin alkuravailuiden jälkeen. Keventelyn jälkeen tein ravissa avo- ja sulkutaivutuksia sekä pohkeenväistöjä, joiden myötä Late alkoi myödätä yhä enemmän. Laukassa teimme isoja kaarteita, harjoiteltiin ihan vähän vastalaukkaa ja lopuksi annoin Laten kulkea vapaammin pidemmässä muodossa. Ori teki kaiken loistavasti, joten ratsastus oli hyvä lopettaa tähän.
28.09.2020 Maastoilupäivä, kirjoittanut omistaja
Edeltävä viikko oli ollut Latelle melko raskas koulu- ja estevalmennusten, hammaslääkärin ja kisareissun takia, mutta nyt ori pääsisi vihdoin rentoutumaan maastoon. Huomenna rautiaalla olisi vapaapäivä, jonka jälkeen treenit jatkuisivatkin taas. Hain Laten vasta iltahämärissä tarhasta, se oli saanut oleilla ulkona koko päivän. Laitoin miehekkään punaisen riimun orin päähän ja maiskautin sen liikkeelle kohti tallia, jossa kiinnitin sen hoitopaikan köysiin molemmin puolin. Koska syyskuu oli kaikkien yllätykseksi tupannut ulos lähes 20 asteen helteen, oli Late ollut ulkona ilman loimea. Paksun karvapeitteen jo näin aikaisin kasvattanut Late oli aina ollut herkkähipiäinen, mutta nämä kelit olivat sille ihan hyvät ulkoillakseen loimetta. Ori klipattaisiin talveksi, joten se joutuu sitten olemaan joka tapauksessa kymmeneen loimeen paketoituna monta kuukautta. Harjailin Laten kaikessa rauhassa hoitopaikalla, kun käytävällä käveli hevosia ulkoa sisälle. Punarautias hoidokkini katseli jokaista ohikulkevaa kaula pitkällä, muttei ihan ylettynyt haistelemaan. Tammoista ori vähän innostui, muttei juuri muuta kuin hörissyt kovaäänisesti. Varustin laten ja lähdimme ulos.
Tallin pihassa nousin korokkeelta ratsaille ja pyysin Laten käyntiin kohti metsäreittejä. Late sai kävellä pitkän matkaa pitkin ohjin, ennen kuin keräsin ohjat kevyelle tuntumalle ja pyysin orin raviin sopivan suoran sattuessa kohdalle. Melko reippaassa, mutta rennossa ravissa etenimme aivan tien päähän asti, jossa siirsin Laten takaisin käyntiin ja annoin jälleen vapaat ohjat. Enempää ei tällä reissulla ravattaisi, olihan tämän tarkoitus olla rento mielenvirkistys, eikä mikään hikilenkki. Saavuimme pian Syyn tilan pellon reunamille ja juuri kaadettu sänki sai Lateen intoa. Ori steppaili ja kyseli minulta, lähdettäisiinkö laukalle. Yritin pitää Laten käynnissä, mutta orilla oli niin kovat menohalut että pian olimmekin laukassa ja jatkoimme kovaa vauhtia pellon toiseen päähän asti. Aluksi olin ollut vähän kauhuissani, mutta kun Late ei kerran tehnyt mitään pahaa, annoin sen jatkaa laukkaa niin kovaa kuin se halusi. Rautias sai totisesti venyttää itseään nelistäessään sänkipellolla. Lopulta vauhti hyytyi ja ravasimme tovin pienemmällä ympyrällä pellon reunassa, minkä jälkeen palasimme tallille.
10.02.2021 Hankijumppa, kirjoittanut omistaja
Hanget olivat nyt ihan priimakunnossa, sillä kovia pakkasia oli ollut jo pidemmän aikaa. Näitä olisi nyt hyödynnettävä, ennen kuin sää lauhtuisi ja pellot muuttuisivat jälleen hankikantoisiksi. Late oli vailla tämänpäiväistä liikutusta, joten hain sen tarhasta ja vein tallin hoitopaikalle solariumin alle lämmittelemään. Riisuin loimet ja harjailin hevosen lamppujen lämmittäessä meitä molempia. Late katseli touhujani kiinnostuneena ja nautiskeli lämmöstä, ulkona kun oli yli kymmenen astetta pakkasta. Saatuani hevosen varustettua, nakkasin sen pepun päälle vielä villaviltin, minkä jälkeen siirryimme ulos. Kentällä teimme kevyessä ravissa ympyröitä ja loivia kiemurauria, joiden avulla saatiin pieni alkulämpö päälle. Pian ravailun jälkeen siirryimme läheiselle pellolle hankeen. Late oli polveen asti ylettyvästä hangesta hieman hämillään, mutta tarpoi sisukkaasti eteenpäin. Kun hevonen oli saanut totutella tunteeseen käynnissä, otettiin myös ravia, joka olikin melkoista harppomista. En antanut Laten korvata treenin raskautta vauhdilla, vaan pidimme etenemisen melko rauhallisena.
Ravi alkoi olla sujuvaa, joten pienen kävelytauon jälkeen pyysin orin laukkaan. Laukkaa teimme vain pienten siirtymisien ajan ja pyrimme säilyttämään vauhdin maltillisena. En vaatinut hevoselta sen erikoisempaa muotoa, vaan annoin sen edetä melko vapaasti, sillä se tarvitsi myös kaulaansa tasapainotteluun. Muutamien laukannostojen jälkeen poistuimme kävellen takasin kentälle, jossa ravailimme vielä maitohappoja pois Laten kintuista. Raskas hankitreeni veti hevosen oudokseltaan helposti jumiin, joten huomenna olisi tarkistettava, että hevonen liikkui puhtaasti, eikä olisi kipeä mistään. Ratsastuksen jälkeen venyttelin Laten jalat, selän ja kyljet vielä kotitekoisesti, minkä jälkeen hoidin sen karsinakuntoon.
Kun Greta ja Late saapuivat maneesiin, olin jo suunnittelut hyvän valmennuksen kaksikolle. Laten kanssa Greta pääsisi tekemään laukkatyöskentelyjä, vastalaukkaa ja sensellaista. Näytin Gretalle peukkua, joka alkoi lämmittelemään Latea käynnissä. Muutaman minuutin kuluttua kaksikko alkoi ravaamaan. Muhkean orin ravi näytti kevyeltä, Late kantaa itseään hyvin. Tyytyväisenä tarkkailen kaksikon menoa. Kun Greta suunnan vaihdettuaan on ravaillut vielä kymmenisen minuuttia, pyydän siirtymään hetkeksi käyntiin.
"Koska et kerennyt Kauhun kanssa laukkailla, pääset Laten kanssa laukkahommiin. Voidaan kuitenkin aloittaa homma avo- ja sulkutaivutuksilla", selostan. Tällä kertaa ratsukon pitää tehdä toisella pitkällä sivulla avotaivutuksia ja vastakkaisella sivulla sulkutaivutuksia. Taivutukset sujuvat Latelta ja Gretalta hyvin. Olen tyytyväinen ratsukkoon jo tässä vaiheessa ja uskon, että laukkahommat sujuvat hyvin. Laukkatehtäväksi en ole suunnitellut mitään erityisen haastavaa. Laukanvaihtoja ja vastalaukkaa. Nähtyäni Laten taivutukset ja ravin, olin vakuuttunut siitä, että tehtävä ei ole ylenpalttisen vaikea.
"Nyt voit jättää taivutukset tekemättä. Ensimmäinen tehtävä on laukanvaihdot. Tee mahdollisimman iso kahdeksikko tähän maneesin alueelle ja vaihda aina laukka, huolehtien että et mene vastalaukassa. Onko tehtävä selvä?" sanon. Greta nyökkää ja ohjaa Laten käynnissä kahdeksikolle.
"Voit ensin vaikka ravata siinä kahdeksikolla pari kierrosta", ehdotan. Greta nosti ravin ja ratsukko meni reippaassa ravissa kahdeksikon pari kertaa. Sitten kehotin nostamaan laukan ja muistutin mennä aina suunnanmukaista laukkaa. Kaksikko nostaa laukan hieman ryminällä.
"Ota uudelleen, vähän rauhallisempi ja täsmällisempi nosto", kehotan. Toinen laukannosto on jo paljon parempi. Varmasti mukavampi ratsukollekin. Tarkkailen Gretan ja Laten laukkatyöskentelyä. Rautias ori laukkaa hyvin ja vaihdotkin sujuvat hyvin. Greta istuu hyvin satulassa ja mukautuu Laten liikkeseen. Hyvä kaksikko.
"Nyt voit ottaa käyntiin. Kävele vaan siinä kahdeksikolla, vaihda ensin suunta. Nyt on vastalaukkojen aika", sanon. Aikaa on vielä noin varttitunti, joten vastalaukoille jää hyvin aikaa. Greta irvistää Laten satulasta, mutta minä vain hymyilen. Pienen käyntipätkän jälkeen annan luvan nostaa laukan. Greta kokoaa ohjat ja antaa laukkapohkeet. Late ottaa pari askelta ravia, kunnes se nostaa pyörivän laukan.
"Hyvä nosto", kehun. Tulee ensimmäinen laukanvaihto vastalaukkaan. Vaihto on hieman horjuva, mutta se on vasta ensimmäinen. Itse vastalaukka näyttää sujuvan hyvin. Toinen vaihto on jo parempi. Vasen vastalaukka vaikuttaa olevan ratsukolle haastavampi, mutta hyvin sekin sujuu. Olen tyytyväinen Gretaan ja Lateen. Tämä valmentaminenkin on mukavaa. Kun ratsukko on hyvän aikaa tehnyt vastalaukkoja, annan luvan siirtyä uralle ravailemaan.
"Sulla Greta meni tosi hyvin nää molemmat valkat. Kauhun kanssa meni kivasti ja oon tyytyväinen Lateenkiin. Hyvää työskentelyä", kehun. Greta hymyilee ja sanoo olevansa tyytyväinen molempiin oreihin. Viiden minuutin ravipätkän jälkeen annan luvan loppukäynteihin.
"Oli mukavaa valmentaa. Hyvää viikonloppua!" toivotan ja poistun maneesissa Gretan hyvän viikonlopun toivotuksen saattelemana. Tämä oli oikein mukava päivä ja Bogård on oikein mukava talli.
15.05.2020 Takatalvi toukokuussa, kirjoittanut omistaja
Avatessani verhot aamulla näkymä oli kerrassaan jäätävä; ulkona oli lunta ainakin viisi senttiä ja kamala lumipyry. Siis toukokuussa lunta maassa! Hiutaleet olivat vähintäänkin hiiren kokoisia, kun toppavaatteisiin kietoutuneena lähdin suunnistamaan kohti tallia. Joonas ja Minna olivat jo viemässä loimitettuja hevosia ulos saapuessani sivutalliin. Late odotteli fleeceloimeen puettuna karsinassaan ja mässäili vielä aamupuurojaan. Avasin karsinan oven ja riisuin syövältä hevoselta loimen harjatakseni sen karsinassa. Juuri heränneen hevosen karvapeitteellä oli vähän turvetta makoilun vuoksi, mutta sain ne harjattua reippaasti pois. Late sai aamuruokansa mutusteltua ja siirsin sen karsinasta hoitopaikalle, jossa se olisi huomattavasti helpompi varustaa. Ori sai odottaa hoitopaikalla itsekseen sen aikaa, kun hain varustehuoneesta sen varusteet ja oman ratsastuskypäräni. Varustin Laten ja sujautin kypärän päähäni, minkä jälkeen siirryimme maneesiin, sillä ulkona tuprutti lunta ihan huolella.
Late selvästikin arvosti maneesiin pääsyä, sillä se huokaisi helpotuksesta, kun ei joutunut olemaan enää sään armoilla. Nousin korokkeelta satulaan ja Late lähti käskystä reippaasti kävelemään uran sisäpuolelle. Alkukäyntien jälkeen aloin taivutella Latea käynnissä kummassakin kierroksessa ja tein lyhyitä ravisiirtymiä, joiden avulla sain Laten heräteltyä takatalvihorroksesta. Ori teki töitä hyvin alusta alkaen tarjoten koko ajan yhä hienompaa muotoa. Peräänantokin saatiin näkyviin alkuravailuiden jälkeen. Keventelyn jälkeen tein ravissa avo- ja sulkutaivutuksia sekä pohkeenväistöjä, joiden myötä Late alkoi myödätä yhä enemmän. Laukassa teimme isoja kaarteita, harjoiteltiin ihan vähän vastalaukkaa ja lopuksi annoin Laten kulkea vapaammin pidemmässä muodossa. Ori teki kaiken loistavasti, joten ratsastus oli hyvä lopettaa tähän.
28.09.2020 Maastoilupäivä, kirjoittanut omistaja
Edeltävä viikko oli ollut Latelle melko raskas koulu- ja estevalmennusten, hammaslääkärin ja kisareissun takia, mutta nyt ori pääsisi vihdoin rentoutumaan maastoon. Huomenna rautiaalla olisi vapaapäivä, jonka jälkeen treenit jatkuisivatkin taas. Hain Laten vasta iltahämärissä tarhasta, se oli saanut oleilla ulkona koko päivän. Laitoin miehekkään punaisen riimun orin päähän ja maiskautin sen liikkeelle kohti tallia, jossa kiinnitin sen hoitopaikan köysiin molemmin puolin. Koska syyskuu oli kaikkien yllätykseksi tupannut ulos lähes 20 asteen helteen, oli Late ollut ulkona ilman loimea. Paksun karvapeitteen jo näin aikaisin kasvattanut Late oli aina ollut herkkähipiäinen, mutta nämä kelit olivat sille ihan hyvät ulkoillakseen loimetta. Ori klipattaisiin talveksi, joten se joutuu sitten olemaan joka tapauksessa kymmeneen loimeen paketoituna monta kuukautta. Harjailin Laten kaikessa rauhassa hoitopaikalla, kun käytävällä käveli hevosia ulkoa sisälle. Punarautias hoidokkini katseli jokaista ohikulkevaa kaula pitkällä, muttei ihan ylettynyt haistelemaan. Tammoista ori vähän innostui, muttei juuri muuta kuin hörissyt kovaäänisesti. Varustin laten ja lähdimme ulos.
Tallin pihassa nousin korokkeelta ratsaille ja pyysin Laten käyntiin kohti metsäreittejä. Late sai kävellä pitkän matkaa pitkin ohjin, ennen kuin keräsin ohjat kevyelle tuntumalle ja pyysin orin raviin sopivan suoran sattuessa kohdalle. Melko reippaassa, mutta rennossa ravissa etenimme aivan tien päähän asti, jossa siirsin Laten takaisin käyntiin ja annoin jälleen vapaat ohjat. Enempää ei tällä reissulla ravattaisi, olihan tämän tarkoitus olla rento mielenvirkistys, eikä mikään hikilenkki. Saavuimme pian Syyn tilan pellon reunamille ja juuri kaadettu sänki sai Lateen intoa. Ori steppaili ja kyseli minulta, lähdettäisiinkö laukalle. Yritin pitää Laten käynnissä, mutta orilla oli niin kovat menohalut että pian olimmekin laukassa ja jatkoimme kovaa vauhtia pellon toiseen päähän asti. Aluksi olin ollut vähän kauhuissani, mutta kun Late ei kerran tehnyt mitään pahaa, annoin sen jatkaa laukkaa niin kovaa kuin se halusi. Rautias sai totisesti venyttää itseään nelistäessään sänkipellolla. Lopulta vauhti hyytyi ja ravasimme tovin pienemmällä ympyrällä pellon reunassa, minkä jälkeen palasimme tallille.
10.02.2021 Hankijumppa, kirjoittanut omistaja
Hanget olivat nyt ihan priimakunnossa, sillä kovia pakkasia oli ollut jo pidemmän aikaa. Näitä olisi nyt hyödynnettävä, ennen kuin sää lauhtuisi ja pellot muuttuisivat jälleen hankikantoisiksi. Late oli vailla tämänpäiväistä liikutusta, joten hain sen tarhasta ja vein tallin hoitopaikalle solariumin alle lämmittelemään. Riisuin loimet ja harjailin hevosen lamppujen lämmittäessä meitä molempia. Late katseli touhujani kiinnostuneena ja nautiskeli lämmöstä, ulkona kun oli yli kymmenen astetta pakkasta. Saatuani hevosen varustettua, nakkasin sen pepun päälle vielä villaviltin, minkä jälkeen siirryimme ulos. Kentällä teimme kevyessä ravissa ympyröitä ja loivia kiemurauria, joiden avulla saatiin pieni alkulämpö päälle. Pian ravailun jälkeen siirryimme läheiselle pellolle hankeen. Late oli polveen asti ylettyvästä hangesta hieman hämillään, mutta tarpoi sisukkaasti eteenpäin. Kun hevonen oli saanut totutella tunteeseen käynnissä, otettiin myös ravia, joka olikin melkoista harppomista. En antanut Laten korvata treenin raskautta vauhdilla, vaan pidimme etenemisen melko rauhallisena.
Ravi alkoi olla sujuvaa, joten pienen kävelytauon jälkeen pyysin orin laukkaan. Laukkaa teimme vain pienten siirtymisien ajan ja pyrimme säilyttämään vauhdin maltillisena. En vaatinut hevoselta sen erikoisempaa muotoa, vaan annoin sen edetä melko vapaasti, sillä se tarvitsi myös kaulaansa tasapainotteluun. Muutamien laukannostojen jälkeen poistuimme kävellen takasin kentälle, jossa ravailimme vielä maitohappoja pois Laten kintuista. Raskas hankitreeni veti hevosen oudokseltaan helposti jumiin, joten huomenna olisi tarkistettava, että hevonen liikkui puhtaasti, eikä olisi kipeä mistään. Ratsastuksen jälkeen venyttelin Laten jalat, selän ja kyljet vielä kotitekoisesti, minkä jälkeen hoidin sen karsinakuntoon.
rakennekuva © Narien vapaat, ratsastuskuvat © VRL-04373
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
