Pilvipellon Lumilintu
KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
|
✾ Suomenhevoskantakirja 31.05.2020 KTK-II
18 + 17 + 18 + 18 = 71p. ✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.03.2021 KRJ-I 7 + 40 + 23,5 + 20 + 15 = 105,5p. ✾ Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.08.2023 KERJ-I 8,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 108,5p. |
✾ Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.08.2023 ERJ-I
7 + 40 + 24,25 + 20 + 15 = 106,25p. |
rakennekuva © akeya.kuvat.fi, pää- ja ratsastuskuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
"Brittimikä?" Joonas meinasi tukehtua aamukahveihinsa. "Brittisuokki", toistin hymy korvissa "eikä mikä tahansa brittisuokki, vaan laadukas kilpahevosen alku."
Olin sivusilmällä tiiraillut Pohjois-Englannissa sijaitsevan Cloudfieldin kasvattimyyntiä jo hyvän tovin ja tutkaillut erilaisten suomenhevosten sukutauluja. Lopulta sorruin tekemään ostotarjouksen ja kaunis pieni Lumilintu muutti meille. Tai eihän se niin vain muuttanut, vaan kuljetusurakan jälkeen laskeutui lentokoneella Briteistä Suomeen. Helsinki-Vantaalta minä sen sitten noudin hevoskoppeineni ja kuljetin klinikan kautta kotiin. Puhtaat röntgenkuvat ja taivutukset, lääkärit lupailivat, että tästä tulee vielä hyvä hevonen. Kotona me sitten pällistelimme kaikki rivissä ulkomailta tullutta suomenhevosta, ei tänne maaseudulle ennen ollut ulkomailta mitään tuotu. Nytpähän oli.
Luonnekuvaus
Alun ihmettelyjen jälkeen Lumilinnusta kuoriutui ihan tavallinen suomanhevostamma. Oli siinä ihmeteltävää, kun tajuttiin, ettei syntymämaa vaikuta hevosen luonteeseen sitten ollenkaan. Samanlaiselta suokilta se vaikutti kuin muutkin meidän hevoset. Lumi on oikein viehättävä neitokainen, jota käsitellessä ei koskaan tarvitse repiä pelipöksyjään. Punarautias tamma on kuin enkeli: seisoo hoitopaikalla hiljaa, ei jyrää ketään tallin pihassa, eikä keikkaroi ratsastettaessa. Ystävällinen tamma on aina ilo hakea tarhasta, sillä se rientää portille korvat töttöröllä hakijaa vastaan. Riimun laittaminen ei tuota mitään vaikeuksia, koska rautias laskee päätään siten, ettei laittaja joudu kurkottelemaan. Talutus on Lumin kanssa helppoa kuin heinän teko, sillä tamma seuraa taluttajaansa kuin hai laivaa.
Tallissa Lumi käyttäytyy nöyrästi. Tamman voi hoitaa missä tahansa, karsinassa se viihtyy vapaanakin, eikä pyöriskele ympäriinsä harjauksen aikana. Hoitopaikalla rautias seuraa käytävän tapahtumia kiinnostuneena ja silmäilee välillä hoitaajakin ystävällisin ilmein. Harjauksesta Lumi nauttii, eikä pitempikään harjaussessio saa tammaa hermoilemaan. Kaviot nousevat pyydettäessä hennon kevyesti ja tamma osaa kannatella jalkojaan sen verran, ettei hoitaja joudu hikoontumaan. Potkiminen ja pureminen ovat Lumille täysin vieraita käsitteitä, eikä tamman ole koskaan nähty koittavan tälläisiä ilkeilyjä. Varustaminen käy sujuvasti, eikä Lumi pullistele tai koita pakoon suitsia laitettaessa.
Ratsuna Lumi on parempi kuin miltä se näyttää. Kuuliainen tamma on niin helppo ratsastettava, että selkään voi huoletta laittaa vaikka pienen lapsen. Mikään automaatti Lumi ei suinkaan ole, vaan sitten kun aletaan oikeasti pyytää jotain, on ratsastajan oltava määrätietoinen ja pyydettävä selkeästi. Lumi hakeutuu mielellään muotoon ja takapää toimii aktiivisesti. Askellajit ovat pehmeät ja laukka unelmien pyörivää keinutuolilaukkaa.
Esteet ovat Lumin mielestä kivoja ja hyppääminen on tammalla veressä. Rautiaalla on pehmeät, tasapainoiset hypyt, joilla pääsee isoistakin esteistä yli. Lumi on myös taitava mitoittamaan askeleensa esteille niin, että puolikkaita askeleita ei tule. Sen verran haastetta esteradalla on, että Lumi ei suostu hyppäämään, jos ratsastaja vain matkustelee selässä, eikä tue Lumia esteiden välillä. Maastossa ja maastoesteillä Lumi on peloton ja hyppää kaikenlaiset esteet rohkeasti.
Tallissa Lumi käyttäytyy nöyrästi. Tamman voi hoitaa missä tahansa, karsinassa se viihtyy vapaanakin, eikä pyöriskele ympäriinsä harjauksen aikana. Hoitopaikalla rautias seuraa käytävän tapahtumia kiinnostuneena ja silmäilee välillä hoitaajakin ystävällisin ilmein. Harjauksesta Lumi nauttii, eikä pitempikään harjaussessio saa tammaa hermoilemaan. Kaviot nousevat pyydettäessä hennon kevyesti ja tamma osaa kannatella jalkojaan sen verran, ettei hoitaja joudu hikoontumaan. Potkiminen ja pureminen ovat Lumille täysin vieraita käsitteitä, eikä tamman ole koskaan nähty koittavan tälläisiä ilkeilyjä. Varustaminen käy sujuvasti, eikä Lumi pullistele tai koita pakoon suitsia laitettaessa.
Ratsuna Lumi on parempi kuin miltä se näyttää. Kuuliainen tamma on niin helppo ratsastettava, että selkään voi huoletta laittaa vaikka pienen lapsen. Mikään automaatti Lumi ei suinkaan ole, vaan sitten kun aletaan oikeasti pyytää jotain, on ratsastajan oltava määrätietoinen ja pyydettävä selkeästi. Lumi hakeutuu mielellään muotoon ja takapää toimii aktiivisesti. Askellajit ovat pehmeät ja laukka unelmien pyörivää keinutuolilaukkaa.
Esteet ovat Lumin mielestä kivoja ja hyppääminen on tammalla veressä. Rautiaalla on pehmeät, tasapainoiset hypyt, joilla pääsee isoistakin esteistä yli. Lumi on myös taitava mitoittamaan askeleensa esteille niin, että puolikkaita askeleita ei tule. Sen verran haastetta esteradalla on, että Lumi ei suostu hyppäämään, jos ratsastaja vain matkustelee selässä, eikä tue Lumia esteiden välillä. Maastossa ja maastoesteillä Lumi on peloton ja hyppää kaikenlaiset esteet rohkeasti.
ii. Hornanhovin Juoruvelho KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-III, SLA-I ie. Kyyhkynkyynel KTK-II, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-III, SLA-I |
iii. Aatun Unikko KTK-III, ERJ-III iie. Juorukielo Ch, KTK-II, ERJ-I, SLA-I iei. Kallostaja Ch, KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA1 iee. Harakanhammas VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I |
|
ei. Hengenvaaran Takatalvi SV-I, VV-II ee. Mörkövaaran Leinikki KTK-III, EV-II, KV-II, KEV-II, VV-II, SV-I |
eii. Aatteenkätkijä KERJ I, VVJ I, ERJ II, KRJ II, SLA-I, YLA1 eie. Talvitaru KERJ I, VVJ I, ERJ I, KRJ I, SLA-I, YLA1 eei. Ruunappa VVJ II, KERJ I, ERJ I, KRJ I, SLA-I, YLA1 eee. Ruskasaaren Lola VVJ I, KERJ I, ERJ I, KRJ I, SLA-I, YLA1 |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
Lumi on tarjolla jalostukseen,
ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 29.06.2020 sh-o. Syyn Kalalokki (i. Kalaonni Kaislikossa)
♥ 07.07.2020 sh-t. Syyn Nokiviheltäjä (i. Kilvan Vislausmestari) ♥ 03.09.2020 sh-o. Syyn Syysryökäle (i. Syyn Kelju-Keijo) |
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
05.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 30
08.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 30 12.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 30 15.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 15.05.2020 Kutsu, He A - 3 / 30 16.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 20.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 30 13.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 50 16.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 50 19.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 50 |
10.05.2020 Kutsu, He A - 1 / 30
11.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 17.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 30 18.05.2020 Kutsu, He A - 3 / 30 18.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 30 06.05.2020 Kutsu, He B - 4 / 50 13.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 50 19.05.2020 Kutsu, He B - 6 / 50 19.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 50 22.05.2020 Kutsu, He A - 7 / 50 |
27.05.2020 Kutsu, He B - 1 / 50
28.05.2020 Kutsu, He B - 2 / 50 30.05.2020 Kutsu, He B - 4 / 50 10.05.2020 Kutsu, He A - 6 / 50 18.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 50 19.05.2020 Kutsu, He A - 1 / 50 27.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 50 13.05.2020 Kutsu, He B - 2 / 50 23.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 40 28.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 |
30.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 40
14.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 20.05.2020 Kutsu, He A - 3 / 30 13.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 31 14.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 31 17.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 31 19.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 31 22.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 31 25.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 31 29.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 31 |
05.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40
01.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 01.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 30 06.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 13.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 14.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 23.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 26.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 27.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 |
12.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 50
15.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 50 17.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 50 20.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50 19.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 50 11.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 21.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 23.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 26.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 |
27.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40
27.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 30.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 12.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 66 18.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 66 19.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 66 27.04.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 12.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 50 12.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 14.05.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 40 |
17.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50
17.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 18.05.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50 19.05.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 24.05.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 40 25.05.2020 Kutsu, 100cm - 2 / 50 27.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 50 28.05.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 29.05.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 40 |
28.04.2020 Kutsu, helppo - 6 / 50
30.04.2020 Kutsu, helppo - 1 / 50 05.05.2020 Kutsu, helppo - 2 / 40 05.05.2020 Kutsu, helppo - 5 / 40 07.05.2020 Kutsu, helppo - 6 / 40 16.05.2020 Kutsu, helppo - 5 / 34 22.05.2020 Kutsu, helppo - 2 / 34 23.05.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 16.05.2020 Kutsu, helppo - 1 / 50 15.06.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 |
27.05.2020 Kutsu, helppo - 6 / 40
12.06.2020 Kutsu, helppo - 4 / 40 06.06.2020 Kutsu, helppo - 5 / 40 07.06.2020 Kutsu, helppo - 2 / 40 09.06.2020 Kutsu, helppo - 1 / 40 10.06.2020 Kutsu, helppo - 5 / 40 01.06.2020 Kutsu, helppo - 6 / 40 14.06.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 30.06.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 14.06.2020 Kutsu, helppo - 1 / 30 |
16.06.2020 Kutsu, helppo - 2 / 30
29.05.2020 Kutsu, helppo - 1 / 50 10.06.2020 Kutsu, harraste - 2 / 34 18.06.2020 Kutsu, helppo - 2 / 40 07.07.2020 Kutsu, helppo - 2 / 50 09.07.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 10.07.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 12.07.2020 Kutsu, helppo - 3 / 30 14.07.2020 Kutsu, helppo - 5 / 30 15.08.2020 Kutsu, helppo - 1 / 30 |
01.08.2020 Kutsu, harraste - 3 / 22
02.08.2020 Kutsu, helppo - 1 / 16 03.08.2020 Kutsu, helppo - 1 / 16 14.08.2020 Kutsu, helppo - 4 / 48 17.08.2020 Kutsu, helppo - 4 / 48 18.08.2020 Kutsu, helppo - 6 / 48 10.09.2020 Kutsu, helppo - 4 / 50 22.09.2020 Kutsu, helppo - 6 / 50 26.09.2020 Kutsu, helppo - 5 / 50 28.09.2020 Kutsu, helppo - 7 / 50 |
03.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50
06.05.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 50 08.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 50 09.05.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 50 16.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 50 18.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 50 19.05.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 50 09.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 40 10.05.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 40 14.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 40 |
15.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 40
16.05.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 40 17.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 40 23.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 40 26.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 40 27.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 40 25.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 38 30.04.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 38 14.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 39 17.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 39 |
19.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 39
19.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 39 21.05.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 39 23.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 39 23.05.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 39 28.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 39 30.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 39 11.05.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 40 22.05.2020 Kutsu, noviisi - 5 / 40 24.05.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 40 |
04.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23
12.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 14.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 16.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 17.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 26.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 26.05.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 14 29.05.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 14 01.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 22 06.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 22 |
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
03.05.2020 NJ Haltiasalo - irtoSERT (pt: alaera)
24.05.2020 NJ Ketola - irtoSERT (pt: Dimma) 14.06.2020 NJ Pikkutalli - SA (tuom. alaera) |
Ei sijoituksia
|
Päiväkirja ja valmennukset
12.04.2020 Ensimmäinen ratsastus uudessa kotimaassa
Muuttomatka ja varsinkin lento Pohjois-Englannista Suomeen oli Lumilinnulle varmasti sen verran raskas kokemus, että olin päättänyt antaa tamman lomailla ensimmäiset päivänsä uudessa kodissaan. Ei hevosta kuitenkaan koko tätä aikaa oltu seisotettu, vaan se oli päässyt tutustumaan tallialueeseen maastakäsin talutettuna ja juossut muutaman kierroksen liinan päässä maneesissakin. Tänään olin kuitenkin päättänyt, että Lumi oli jo sen verran matkustamisen jälkeisistä höyryistä tasaantunut, että sitä olisi aika alkaa liikuttaa selästä käsin. Ratsastettuani ensin muutaman muun suomenhevosen ja haukattuani pientä välipalaa, suuntasin tarhoille, jossa Lumi mutusteli päiväheiniään pienessä tihkusateessa. Loimitettu tamma riensi portille minua vastaan ja hörähti tuttavallisesti - se oli innoissaan päästessään tekemään jotakin. Avasin tarhan portin, sujautin punaisen riimun Lumin päähän ja talutin tamman päätalliin, jossa sillä oli oma karsina toisten suokkien seassa. Pihattoon en ollut tätä neitokaista rohjennut laittaa, sillä en ollut varma, oliko se Engalannissa sellaiseen tottunut. Tallin hoitopaikalla Lumi käyttäytyi siivosti koko hoitotoimien ajan ja sain sen varustettua tehokkaasti.
Emme me sokerista ole tehtyjä, mutta mukavuudenhaluisina menimme tihkusateen vuoksi maneesiin. Lumikin vaikutti olevan tyytyväinen siitä, ettei joutunut työskentelemään koleassa ulkoilmassa. Nousin korokkeelta rauhalliselta vaikuttavan tamman selkään ja säädin jalustimet oikean mittaisiksi. Alkukäynnit sujuivat rauhassa muiden maneesissa olevien ratsukoiden ravaillessa ohitsemme. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräsin ohjat käsiini ja aloin ensin käynnissä taivuttelemaan Lumia, jolla ei vaikuttanut olevan kiire minnekään. Teimme rennosti avo- ja sulkutaivutuksia, jotka saivat Lumin tarjoamaan kaunista muotoa. Testasin myös taka- ja etuosan käännökset, jonka jälkeen pyysin tamman raviin. Ravi oli reipasta ja rytmikästä, takapää teki työtä hyvin alusta asti. Välillä jouduin hieman herättelemään etupäätä, joka tuppasi laskeutua liian matalaksi. Ravissa teimme isoja ympyröitä, suunnanvaihdoksia ja pohkeenväistön pätkiä. Laukassa annoin Lumin liikkua ensin vähän vapaammin, jonka jälkeen kokosin sitä vähän ympyröillä molemmissa kierroksissa. Ratsastus sujui hyvin ja tästä on mukava jatkaa ulkomaan ihmeen kanssa!
07.05.2020 Ratsastus pellolla
Lumi oli osoittautunut sen verran mukavaksi maastoratsuksi, että olin ottanut asiakseni käydä sen kanssa vähintään kerran viikossa ratsastamassa maastossa ja pellolla. Punarautias nautti rennoista kävelylenkeistä metsän siimeksessä, eikä pistänyt pahakseen reippaita laukkapätkiä pellolla. Maastoesteitä olimme käyneet hyppimässä edeltävällä viikolla ja se oli sujunut niin hyvin, että Joonaskin oli innostunut ja lupasin pojalle pitääkin maastoestevalmennuksen Lumin kanssa. Tänään aikomuksenani oli lähteä ratsastamaan Lumi pellolle, sillä ainainen kentällä puurtaminen tylsistytti niin itseäni kuin hevostakin.
Lumi odotti minua jo tarhan portilla, sillä se oli havainnut lähestymiseni jo kaukaa. Iltapäiväheinät oli juuri jaettu, mutta tammaa ei juuri ruoka kiinnostanut, kun tulin sen noutamaan. Portin avatessani Lumi hörähti hiljaa ja hinkkasi turpaansa käsivarteeni laittaessani riimua sen päähän. Talutus talliin sujui hyvin, eikä tarhoissa ravaamaan pöllähtäneet muut hevoset saaneet Lumia hermostumaan. Tallissa laitoin Lumin hoitopaikalle kiinni ja hain varustehuoneesta hoitotarvikkeet ja varusteet. Vaihdoin samalla ratsastussaappaani lenkkareihin, sillä aikeenani oli lähteä matkaan ilman satulaa. Hoitopaikalle palatessani Lumi kiinnitti minuun katseensa iloisena ja kurkotti turvallaan harjaan, jolla olin aikeissa sen harjata. Naurahdin tamman höpsöttelyille ja harjasin sen reippaasti läpi. Lumi ei ollut piehtaroinut ja sää oli ollut mitä mahtavin, minkä vuoksi hevonen ei ollut yhtään likainen, joten harjaus kävi nopeasti. Laitoin suojat tamman jokaiseen jalkaan ja putsit etusiin, kaiken varalta. Lopuksi laitoin kypärän päähäni ja suitset Lumille, minkä jälkeen siirryimme tallin pihaan ja nousin selkään.
Kävelimme rauhallisessa käynnissä Syyn Kartanon lähellä olleelle pellolle, jonne päästessämme aloin heti keräillä ohjia käsiini ja taivutella Lumia. Teimme pysähdyksiä ja peruutuksia, sekä takaosankäännöksiä, joiden avulla saatiin tamma kuulolle. Kuuliainen hevonen tarjosi alusta asti hienoa muotoa ja takapää oli aktiivinen vain pienen muistutuksen myötä. Ravi oli ihanan tasaista ja pysyin satulattakin selässä helposti. Teimme isoja ympyröitä ja jotain kolmikaarisen tapaista, mutta viidellä kaarella niin, että jokaiseen kaarrokseen tuli käyntivoltti. Lumi teki työtä hienosti ja siirtymiset olivat täsmällisiä. Kehuin tammaa paljon. Ravattuamme riittävästi siirsin Lumin takaisin käyntiin ja teimme pohkeenväistöjä, jotka sujuivat aluksi hieman kankeasti, mutta lopulta saimme tekemiseen yhteisymmärryksen. Laukassa annoin Lumin liikkua ensin rennosti eteen alas, minkä jälkeen kokosin sitä vähän ympyrän kokoa muutellen. Lopuksi Lumi sai laukata koko pellon toiseen päätyyn niin kovaa, kuin jaloista lähti, minkä jälkeen palasimme kotiin.
26.09.2020 Kouluvalmennus, valmentaja kasvattaja
Lounastauon jälkeen vaapuin pilviselle kentälle vatsa täynnä keittoa ja kakkua, yrittäen kiiruhtaa tajutessani, että valmennusten piti jatkua jo muutama minuutti sitten. Viixi oli jo verrytellyt ratsunsa Lumin huolellisesti. "Pahoittelut, mieheni oli yllättänyt leipomalla suklaakakkua, unohduin maistelemaan", totesin hymyillen, jääden sitten kentän keskelle, kun komensin ratsukon kulkemaan laajaa ympyrää minua kiertäen. "Pidä ympyrä irti aidoista, keskity koko ajan ratsastamaan symmetristä ja isoa reittiä", kehotin, siirtyen sitten selostamaan edessä olevan harjoitteen ideaa.
Emänsä tavoin Lumi ei ole se kaikkein lennokkain hevonen, vaikka siinä potentiaalia piileekin. Saadaksemme jalat irti maasta ja tahtiin terävyyttä, olisi edessä hikistä ja määrätietoista kokoamista ja pidentämistä. "Aloitetaan käynnissä. Lähde keräämään käyntiä kasaan: askel lyhenee, vatsa nousee ylös, kuolaintuntuma edestä selkeä ja tasainen", neuvoin, seuraten parivaljakon työskentelyä tarkasti. Viixi sai Lumen hyvin helpon näköisesti kohottautumaan apujen välissä. "Hyvä, sitten pidennät. Lisää, lisää, vielä vaan lisää, vielä pituutta. Anna vähän ohjaa, houkuttele se kurkottamaan eteen, jotta selkä voi työskennellä kunnolla", kehotin.
Pidentäminen oli parivaljakolle selvästi työläämpää kuin kokoaminen. Lumen askeleet eivät luonnostaan olleet hurjan pitkät, eikä se helposti tarjonnut pitkää ja rentoa muotoa, vaan pysyi mielellään kaula tiukalla kaarella. Jatkoimme jumppaamista kooten noin puoli ympyrää ja pidentäen taas puoli ympyrää. Hitaasti Lumi alkoi terävöityä, reagoiden aina vain tehokkaammin, ja hetken kuluttua jatkoimme samaa harjoitetta ravissa. Koska Lumi oli käyntijumpan jäljiltä todella hyvin avuilla, sujui sama harjoite myös ravissa huomattavasti kivemmin. "Sen takaosa työskentelee aivan loistavasti, mutta etujalat meinaavat jäädä jopa vähän alle. Anna sen vielä kurkottaa hieman enemmän ja pyydä lisää... Hyvä, just sinne!" kehuin innokkaasti, kun Lumi alkoi laittaa myös etupäällään oikeasti pituutta siihen liikkeeseen.
Pyysin Viixiä jatkamaan ravissa, mutta kokoamisen ja pidentämisen sijaan vaihdoimme vaihtelun kohteeksi tempon. "Tempon muuttuessa askelpituus ei saisi kasvaa: ainoastaan jalkojen liikkeen nopeus muuttuu. Askeleet osuvat samoihin kohtiin, mutta ne etenevät hitaammin tai nopeammin. Nyt Lumi on todella terävästi avuilla, mutta muista selkeästi ilmoittaa sille, haluatko nyt lisää pituutta vai lisää nopeutta", selitin, jääden taas seuraamaan työskentelyä tarkkana. Alkuun Lumi meinasi toimia automaattikoneiston lailla, tarjoten pitkää askelta, mutta Viixi oli hyvin heräillä ja korjasi tilanteen hienosti: Lumi ei lähtenytkään harppomaan, vaan lisäsi ravin vauhtia, liikutellen jalkojaan rivakammin. Jatkoimme temponmuutoksia vain pienen hetken, sillä ne onnistuivat tänään todella hienosti, eikä niitä ollut syytä pyöritellä kyllästymiseen asti.
"Viimeisenä otetaan suhteellisen yksinkertainen laukkaharjoite. Koko kenttää käyttäen, mutta jokaisella sivulla parin metrin verran irti urasta, laukataan ympäri. Pellon puoleisella pitkällä sivulla selkeä lisäys, muilla sivuilla hyvää peruslaukkaa. Keskity suoruuteen ja ratsasta kunnolliset kulmat, joissa etuosa siirtyy ensin ja sitten takaosa työntää liikkeen läpi", ohjeistin. Viixi lähti määrätietoisesti matkaan. Lumi lähti suurella innolla eteenpäin, kuunnellen kuitenkin keskittyneesti, mitä kuskilla oli sanottavana. Ensimmäinen lisäys oli hieman vaisu, mutta seuraavalla kerralla ero oli jo kunnollinen. "Aivan loistavaa, taputa! Riittää tältä erää, jätetään jotain puhtia vielä huomisiin hyppelöihinkin", sanoin hymyillen.
27.09.2020 Estevalmennus, valmentaja kasvattaja (rata)
Saatuani lauantain kouluvalmennukset pakettiin olin vaappunut kuoleman väsyneenä suoraan nukkumaan. Jollain luojan ihmeellä heräsin pirteänä kuin peipponen aamulla jo puoli kuudelta, joten minulla oli hyvin aikaa rakentaa rata estevalmennuksia varten. Olin päättänyt rakennuttaa kentälle B-merkin esteosuuden ensimmäisen ratavaihtoehdon, sillä se oli sopivan haastava rata, jossa pääsi helposti työstämään perusasioita kaiken tasoisten ratsukoiden kanssa. Ratsastajat olivat saaneet opetella radan etukäteen, sillä oli linkittänyt sen heille hyvissä ajoin. Yöllä ei myöskään ollut onneksi satanut satunnaisia kuuroja enempää, joten kenttä oli erinomaisessa kunnossa. Säätiedote lupasi koko päiväksi pelkkää auringonpaistetta, joten tästä ei voisi tulla kuin aivan loistava päivä.
Saatuani lounastauolla vatsan täyteen ruokaa, marssin tyytyväisenä takaisin kentälle. Viixi ja Lumi olivat olleet eilenkin ensimmäinen ratsukko ruokailun jälkeen, mutta tällä kertaa olin peräti etuajassa. ”Jos sait sen jo verryteltyä sileällä niin voidaan kyllä aloittaa jo”, totesin. Viixi nyökytteli myöntymisen merkiksi, joten lähdimme enempää ihmettelemättä suoraan töihin. ”Tullaan tuota puomia laukassa, jokaisella ylityksellä suunta ja laukka vaihtuu”, sanoin ja asetin itseni seisomaan kentän keskelle. Lumi näytti olevan todella hyvin avuilla ja rytmissä - paree ollakin eilisen jumppaamisen jäljiltä. Se vaikutti valitettavasti myös hieman laiskanpulskealta, vauhti ei päätä huimannut. ”Heti kaasua siihen tammaan, hyvä että pääsee puomista yli”, komensin virnistäen. Viixi teki työtä käskettynä ja komensi raudikkoaan eteenpäin. Lumi totteli nöyrästi ja askellus parani heti kummasti.
Jatkoimme pian pääty-ympyrällä sijaitseville kavaleteille. Ensimmäisellä yrityksellä rytmi hieman hajosi Lumin ponnistettua askelta kauempaa kuin olisi tarvinnut, joten viimeinen kolmesta kavaletista muksahti kyljelleen. ”Uudestaan vain, laske kolme viimeistä askelta ennen ylitystä. Jos lähtee kaukaa niin sitten lähtee, mutta napauta vaikka vähän raipalla, jotta se ponkaisee ne viimeisetkin yli kunnolla”, neuvoin korjatessani puomit paikoilleen. Viixi ratsasti hyvin määrätietoisesti, joten tällä kierroksella ongelmia ei ilmennyt. Suoritimme harjoitteen vielä muutaman kerran molempiin suuntiin, sillä innarit tekevät aina hyvää niin ratsastajan kuin hevosen keskittymiskyvylle. ”Loistavaa, voit jatkaa suoraan esteet 3–6!”, huudahdin, kun ratsukko laskeutui oikeassa kierroksessa kavaletilta alas. Esteet olivat maltillisesti vain 60–70 cm korkeita, joten korkeudesta ei pitäisi onnistumisten jäädä kiinni.
Seurasin rauhassa ratsukon suoritusta. Mitään suurempia ongelmia ei tosiaan ilmennyt, kuten Viixi itse oli hieman ennustanutkin. Suorittaminen oli turvallisen näköistä ja tasaista, hypyt pehmeitä ja pyöreitä. ”Eihän tuossa tosiaankaan mitään vikaa ole, todella hyvännäköistä työskentelyä, se etenee iloisena ja omalla moottorilla. Kuitenkin, jos ajatellaan vaikkapa uusinnan ratsastamista, täytyisihän se moottori saada käymään hieman kovemmin, mieluummin vaikka täysiä. Kokeillaan niin, että esteet 3–6 ajatellaan olevan perusrataa ja 7–11 uusintaa. Laita siis kaasua ja mutkat suoriksi kutosen jälkeen”, sanoin hymyillen kannustavasti. Korotin esteitä välissä parilla kymmenellä sentillä, nostaen sekaan muutaman metrinkin.
Ensimmäiset kuusi estettä sujuivat juuri niin kuin niiden kuuluukin: hyvässä rytmissä ja varmasti, ilman turhia riskejä. Kutosen jälkeen oli pitkä tie seiskalle, jossa menettäisi oikealla kilpailuradalla hurjasti arvokasta aikaa, jos siitä nautiskelisi rennossa peruslaukassa. Viixi oli kuitenkin ottanut ohjeeni tosissaan ja lietsoi tammansa menevämpään laukkaan. ”Vielä vaan, vielä voi kiihdyttää! Pidä edestä, älä anna valahtaa pitkäksi”, neuvoin ratsukon lähestyessä okseria. Lumi tuntui jopa hieman syttyvän pikkuhiljaa ja Viixi sai jopa hieman pidätellä sitä, jotta tiukempi kaarros ysiesteelle saatiin läpi. Matka jatkui todella miellyttävällä tempolla ilman hallinnan uhraamista, ja syystäkin Viixi hymyili kuin Naantalin aurinko laskeutuessaan viimeiseltä esteeltä alas. ”Aivan loistavaa, tätä juuri haettiin! Paina tää tunne mieleen tulevia kilpailuja varten”, sanoin, kiitellen vielä Viixiä osallistumisesta viikonlopun valmennuksiin ja palkiten Lumen taskujeni pohjalta löytyneillä herkuilla.
Muuttomatka ja varsinkin lento Pohjois-Englannista Suomeen oli Lumilinnulle varmasti sen verran raskas kokemus, että olin päättänyt antaa tamman lomailla ensimmäiset päivänsä uudessa kodissaan. Ei hevosta kuitenkaan koko tätä aikaa oltu seisotettu, vaan se oli päässyt tutustumaan tallialueeseen maastakäsin talutettuna ja juossut muutaman kierroksen liinan päässä maneesissakin. Tänään olin kuitenkin päättänyt, että Lumi oli jo sen verran matkustamisen jälkeisistä höyryistä tasaantunut, että sitä olisi aika alkaa liikuttaa selästä käsin. Ratsastettuani ensin muutaman muun suomenhevosen ja haukattuani pientä välipalaa, suuntasin tarhoille, jossa Lumi mutusteli päiväheiniään pienessä tihkusateessa. Loimitettu tamma riensi portille minua vastaan ja hörähti tuttavallisesti - se oli innoissaan päästessään tekemään jotakin. Avasin tarhan portin, sujautin punaisen riimun Lumin päähän ja talutin tamman päätalliin, jossa sillä oli oma karsina toisten suokkien seassa. Pihattoon en ollut tätä neitokaista rohjennut laittaa, sillä en ollut varma, oliko se Engalannissa sellaiseen tottunut. Tallin hoitopaikalla Lumi käyttäytyi siivosti koko hoitotoimien ajan ja sain sen varustettua tehokkaasti.
Emme me sokerista ole tehtyjä, mutta mukavuudenhaluisina menimme tihkusateen vuoksi maneesiin. Lumikin vaikutti olevan tyytyväinen siitä, ettei joutunut työskentelemään koleassa ulkoilmassa. Nousin korokkeelta rauhalliselta vaikuttavan tamman selkään ja säädin jalustimet oikean mittaisiksi. Alkukäynnit sujuivat rauhassa muiden maneesissa olevien ratsukoiden ravaillessa ohitsemme. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräsin ohjat käsiini ja aloin ensin käynnissä taivuttelemaan Lumia, jolla ei vaikuttanut olevan kiire minnekään. Teimme rennosti avo- ja sulkutaivutuksia, jotka saivat Lumin tarjoamaan kaunista muotoa. Testasin myös taka- ja etuosan käännökset, jonka jälkeen pyysin tamman raviin. Ravi oli reipasta ja rytmikästä, takapää teki työtä hyvin alusta asti. Välillä jouduin hieman herättelemään etupäätä, joka tuppasi laskeutua liian matalaksi. Ravissa teimme isoja ympyröitä, suunnanvaihdoksia ja pohkeenväistön pätkiä. Laukassa annoin Lumin liikkua ensin vähän vapaammin, jonka jälkeen kokosin sitä vähän ympyröillä molemmissa kierroksissa. Ratsastus sujui hyvin ja tästä on mukava jatkaa ulkomaan ihmeen kanssa!
07.05.2020 Ratsastus pellolla
Lumi oli osoittautunut sen verran mukavaksi maastoratsuksi, että olin ottanut asiakseni käydä sen kanssa vähintään kerran viikossa ratsastamassa maastossa ja pellolla. Punarautias nautti rennoista kävelylenkeistä metsän siimeksessä, eikä pistänyt pahakseen reippaita laukkapätkiä pellolla. Maastoesteitä olimme käyneet hyppimässä edeltävällä viikolla ja se oli sujunut niin hyvin, että Joonaskin oli innostunut ja lupasin pojalle pitääkin maastoestevalmennuksen Lumin kanssa. Tänään aikomuksenani oli lähteä ratsastamaan Lumi pellolle, sillä ainainen kentällä puurtaminen tylsistytti niin itseäni kuin hevostakin.
Lumi odotti minua jo tarhan portilla, sillä se oli havainnut lähestymiseni jo kaukaa. Iltapäiväheinät oli juuri jaettu, mutta tammaa ei juuri ruoka kiinnostanut, kun tulin sen noutamaan. Portin avatessani Lumi hörähti hiljaa ja hinkkasi turpaansa käsivarteeni laittaessani riimua sen päähän. Talutus talliin sujui hyvin, eikä tarhoissa ravaamaan pöllähtäneet muut hevoset saaneet Lumia hermostumaan. Tallissa laitoin Lumin hoitopaikalle kiinni ja hain varustehuoneesta hoitotarvikkeet ja varusteet. Vaihdoin samalla ratsastussaappaani lenkkareihin, sillä aikeenani oli lähteä matkaan ilman satulaa. Hoitopaikalle palatessani Lumi kiinnitti minuun katseensa iloisena ja kurkotti turvallaan harjaan, jolla olin aikeissa sen harjata. Naurahdin tamman höpsöttelyille ja harjasin sen reippaasti läpi. Lumi ei ollut piehtaroinut ja sää oli ollut mitä mahtavin, minkä vuoksi hevonen ei ollut yhtään likainen, joten harjaus kävi nopeasti. Laitoin suojat tamman jokaiseen jalkaan ja putsit etusiin, kaiken varalta. Lopuksi laitoin kypärän päähäni ja suitset Lumille, minkä jälkeen siirryimme tallin pihaan ja nousin selkään.
Kävelimme rauhallisessa käynnissä Syyn Kartanon lähellä olleelle pellolle, jonne päästessämme aloin heti keräillä ohjia käsiini ja taivutella Lumia. Teimme pysähdyksiä ja peruutuksia, sekä takaosankäännöksiä, joiden avulla saatiin tamma kuulolle. Kuuliainen hevonen tarjosi alusta asti hienoa muotoa ja takapää oli aktiivinen vain pienen muistutuksen myötä. Ravi oli ihanan tasaista ja pysyin satulattakin selässä helposti. Teimme isoja ympyröitä ja jotain kolmikaarisen tapaista, mutta viidellä kaarella niin, että jokaiseen kaarrokseen tuli käyntivoltti. Lumi teki työtä hienosti ja siirtymiset olivat täsmällisiä. Kehuin tammaa paljon. Ravattuamme riittävästi siirsin Lumin takaisin käyntiin ja teimme pohkeenväistöjä, jotka sujuivat aluksi hieman kankeasti, mutta lopulta saimme tekemiseen yhteisymmärryksen. Laukassa annoin Lumin liikkua ensin rennosti eteen alas, minkä jälkeen kokosin sitä vähän ympyrän kokoa muutellen. Lopuksi Lumi sai laukata koko pellon toiseen päätyyn niin kovaa, kuin jaloista lähti, minkä jälkeen palasimme kotiin.
26.09.2020 Kouluvalmennus, valmentaja kasvattaja
Lounastauon jälkeen vaapuin pilviselle kentälle vatsa täynnä keittoa ja kakkua, yrittäen kiiruhtaa tajutessani, että valmennusten piti jatkua jo muutama minuutti sitten. Viixi oli jo verrytellyt ratsunsa Lumin huolellisesti. "Pahoittelut, mieheni oli yllättänyt leipomalla suklaakakkua, unohduin maistelemaan", totesin hymyillen, jääden sitten kentän keskelle, kun komensin ratsukon kulkemaan laajaa ympyrää minua kiertäen. "Pidä ympyrä irti aidoista, keskity koko ajan ratsastamaan symmetristä ja isoa reittiä", kehotin, siirtyen sitten selostamaan edessä olevan harjoitteen ideaa.
Emänsä tavoin Lumi ei ole se kaikkein lennokkain hevonen, vaikka siinä potentiaalia piileekin. Saadaksemme jalat irti maasta ja tahtiin terävyyttä, olisi edessä hikistä ja määrätietoista kokoamista ja pidentämistä. "Aloitetaan käynnissä. Lähde keräämään käyntiä kasaan: askel lyhenee, vatsa nousee ylös, kuolaintuntuma edestä selkeä ja tasainen", neuvoin, seuraten parivaljakon työskentelyä tarkasti. Viixi sai Lumen hyvin helpon näköisesti kohottautumaan apujen välissä. "Hyvä, sitten pidennät. Lisää, lisää, vielä vaan lisää, vielä pituutta. Anna vähän ohjaa, houkuttele se kurkottamaan eteen, jotta selkä voi työskennellä kunnolla", kehotin.
Pidentäminen oli parivaljakolle selvästi työläämpää kuin kokoaminen. Lumen askeleet eivät luonnostaan olleet hurjan pitkät, eikä se helposti tarjonnut pitkää ja rentoa muotoa, vaan pysyi mielellään kaula tiukalla kaarella. Jatkoimme jumppaamista kooten noin puoli ympyrää ja pidentäen taas puoli ympyrää. Hitaasti Lumi alkoi terävöityä, reagoiden aina vain tehokkaammin, ja hetken kuluttua jatkoimme samaa harjoitetta ravissa. Koska Lumi oli käyntijumpan jäljiltä todella hyvin avuilla, sujui sama harjoite myös ravissa huomattavasti kivemmin. "Sen takaosa työskentelee aivan loistavasti, mutta etujalat meinaavat jäädä jopa vähän alle. Anna sen vielä kurkottaa hieman enemmän ja pyydä lisää... Hyvä, just sinne!" kehuin innokkaasti, kun Lumi alkoi laittaa myös etupäällään oikeasti pituutta siihen liikkeeseen.
Pyysin Viixiä jatkamaan ravissa, mutta kokoamisen ja pidentämisen sijaan vaihdoimme vaihtelun kohteeksi tempon. "Tempon muuttuessa askelpituus ei saisi kasvaa: ainoastaan jalkojen liikkeen nopeus muuttuu. Askeleet osuvat samoihin kohtiin, mutta ne etenevät hitaammin tai nopeammin. Nyt Lumi on todella terävästi avuilla, mutta muista selkeästi ilmoittaa sille, haluatko nyt lisää pituutta vai lisää nopeutta", selitin, jääden taas seuraamaan työskentelyä tarkkana. Alkuun Lumi meinasi toimia automaattikoneiston lailla, tarjoten pitkää askelta, mutta Viixi oli hyvin heräillä ja korjasi tilanteen hienosti: Lumi ei lähtenytkään harppomaan, vaan lisäsi ravin vauhtia, liikutellen jalkojaan rivakammin. Jatkoimme temponmuutoksia vain pienen hetken, sillä ne onnistuivat tänään todella hienosti, eikä niitä ollut syytä pyöritellä kyllästymiseen asti.
"Viimeisenä otetaan suhteellisen yksinkertainen laukkaharjoite. Koko kenttää käyttäen, mutta jokaisella sivulla parin metrin verran irti urasta, laukataan ympäri. Pellon puoleisella pitkällä sivulla selkeä lisäys, muilla sivuilla hyvää peruslaukkaa. Keskity suoruuteen ja ratsasta kunnolliset kulmat, joissa etuosa siirtyy ensin ja sitten takaosa työntää liikkeen läpi", ohjeistin. Viixi lähti määrätietoisesti matkaan. Lumi lähti suurella innolla eteenpäin, kuunnellen kuitenkin keskittyneesti, mitä kuskilla oli sanottavana. Ensimmäinen lisäys oli hieman vaisu, mutta seuraavalla kerralla ero oli jo kunnollinen. "Aivan loistavaa, taputa! Riittää tältä erää, jätetään jotain puhtia vielä huomisiin hyppelöihinkin", sanoin hymyillen.
27.09.2020 Estevalmennus, valmentaja kasvattaja (rata)
Saatuani lauantain kouluvalmennukset pakettiin olin vaappunut kuoleman väsyneenä suoraan nukkumaan. Jollain luojan ihmeellä heräsin pirteänä kuin peipponen aamulla jo puoli kuudelta, joten minulla oli hyvin aikaa rakentaa rata estevalmennuksia varten. Olin päättänyt rakennuttaa kentälle B-merkin esteosuuden ensimmäisen ratavaihtoehdon, sillä se oli sopivan haastava rata, jossa pääsi helposti työstämään perusasioita kaiken tasoisten ratsukoiden kanssa. Ratsastajat olivat saaneet opetella radan etukäteen, sillä oli linkittänyt sen heille hyvissä ajoin. Yöllä ei myöskään ollut onneksi satanut satunnaisia kuuroja enempää, joten kenttä oli erinomaisessa kunnossa. Säätiedote lupasi koko päiväksi pelkkää auringonpaistetta, joten tästä ei voisi tulla kuin aivan loistava päivä.
Saatuani lounastauolla vatsan täyteen ruokaa, marssin tyytyväisenä takaisin kentälle. Viixi ja Lumi olivat olleet eilenkin ensimmäinen ratsukko ruokailun jälkeen, mutta tällä kertaa olin peräti etuajassa. ”Jos sait sen jo verryteltyä sileällä niin voidaan kyllä aloittaa jo”, totesin. Viixi nyökytteli myöntymisen merkiksi, joten lähdimme enempää ihmettelemättä suoraan töihin. ”Tullaan tuota puomia laukassa, jokaisella ylityksellä suunta ja laukka vaihtuu”, sanoin ja asetin itseni seisomaan kentän keskelle. Lumi näytti olevan todella hyvin avuilla ja rytmissä - paree ollakin eilisen jumppaamisen jäljiltä. Se vaikutti valitettavasti myös hieman laiskanpulskealta, vauhti ei päätä huimannut. ”Heti kaasua siihen tammaan, hyvä että pääsee puomista yli”, komensin virnistäen. Viixi teki työtä käskettynä ja komensi raudikkoaan eteenpäin. Lumi totteli nöyrästi ja askellus parani heti kummasti.
Jatkoimme pian pääty-ympyrällä sijaitseville kavaleteille. Ensimmäisellä yrityksellä rytmi hieman hajosi Lumin ponnistettua askelta kauempaa kuin olisi tarvinnut, joten viimeinen kolmesta kavaletista muksahti kyljelleen. ”Uudestaan vain, laske kolme viimeistä askelta ennen ylitystä. Jos lähtee kaukaa niin sitten lähtee, mutta napauta vaikka vähän raipalla, jotta se ponkaisee ne viimeisetkin yli kunnolla”, neuvoin korjatessani puomit paikoilleen. Viixi ratsasti hyvin määrätietoisesti, joten tällä kierroksella ongelmia ei ilmennyt. Suoritimme harjoitteen vielä muutaman kerran molempiin suuntiin, sillä innarit tekevät aina hyvää niin ratsastajan kuin hevosen keskittymiskyvylle. ”Loistavaa, voit jatkaa suoraan esteet 3–6!”, huudahdin, kun ratsukko laskeutui oikeassa kierroksessa kavaletilta alas. Esteet olivat maltillisesti vain 60–70 cm korkeita, joten korkeudesta ei pitäisi onnistumisten jäädä kiinni.
Seurasin rauhassa ratsukon suoritusta. Mitään suurempia ongelmia ei tosiaan ilmennyt, kuten Viixi itse oli hieman ennustanutkin. Suorittaminen oli turvallisen näköistä ja tasaista, hypyt pehmeitä ja pyöreitä. ”Eihän tuossa tosiaankaan mitään vikaa ole, todella hyvännäköistä työskentelyä, se etenee iloisena ja omalla moottorilla. Kuitenkin, jos ajatellaan vaikkapa uusinnan ratsastamista, täytyisihän se moottori saada käymään hieman kovemmin, mieluummin vaikka täysiä. Kokeillaan niin, että esteet 3–6 ajatellaan olevan perusrataa ja 7–11 uusintaa. Laita siis kaasua ja mutkat suoriksi kutosen jälkeen”, sanoin hymyillen kannustavasti. Korotin esteitä välissä parilla kymmenellä sentillä, nostaen sekaan muutaman metrinkin.
Ensimmäiset kuusi estettä sujuivat juuri niin kuin niiden kuuluukin: hyvässä rytmissä ja varmasti, ilman turhia riskejä. Kutosen jälkeen oli pitkä tie seiskalle, jossa menettäisi oikealla kilpailuradalla hurjasti arvokasta aikaa, jos siitä nautiskelisi rennossa peruslaukassa. Viixi oli kuitenkin ottanut ohjeeni tosissaan ja lietsoi tammansa menevämpään laukkaan. ”Vielä vaan, vielä voi kiihdyttää! Pidä edestä, älä anna valahtaa pitkäksi”, neuvoin ratsukon lähestyessä okseria. Lumi tuntui jopa hieman syttyvän pikkuhiljaa ja Viixi sai jopa hieman pidätellä sitä, jotta tiukempi kaarros ysiesteelle saatiin läpi. Matka jatkui todella miellyttävällä tempolla ilman hallinnan uhraamista, ja syystäkin Viixi hymyili kuin Naantalin aurinko laskeutuessaan viimeiseltä esteeltä alas. ”Aivan loistavaa, tätä juuri haettiin! Paina tää tunne mieleen tulevia kilpailuja varten”, sanoin, kiitellen vielä Viixiä osallistumisesta viikonlopun valmennuksiin ja palkiten Lumen taskujeni pohjalta löytyneillä herkuilla.
rakennekuva © akeya.kuvat.fi, pää- ja ratsastuskuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kiitos!
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.