Stadist
VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, VVJ-I
|
|
✾ Suomenhevoskantakirja 30.06.2020 KTK-I
21 + 21 + 20 + 20 = 82p. ✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 28.02.2021 KRJ-I 9 + 40 + 20 + 20 + 15 = 104p. ✾ Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 28.02.2021 VVJ-I 9 + 40 + 19 + 20 + 15 = 103p. |
✾ Arvonimi myönnetty 03.07.2023 Virtuaalinen muotovalio
|
  |
Olin jo pitkään silmäillyt Sotamaalauksen myytävien hevosten listaa ja pohtinutkin muutamaan otteeseen hevosten ostamista, mutten siihen rohjennut, ennen kuin myyntiin tupsahti kulomusta ori Stadist. Ori oli jo aloittanut kilpauraansa Sotamaalauksessa ja sillä oli yksi menestynyt jälkeläinenkin, mikä oli ihan huippujuttu ja tein ostotarjouksen heti. Sain Sannilta nopeasti myöntävän vastauksen ja Stadi muutti meille nopealla aikataululla. Ori on osoittautunut oikein leppoisaksi veijariksi, jota joutuu aika ajoin motivoimaan työntekoon, mutta vauhtiin päästessään Stadi on henkeäsalpaava näky niin koti- kuin kilpakentilläkin.
Luonnekuvaus
Stadist tulee suoraan pääkaupunkiseudulta, kuten nimikin antaa olettaa. Nuori hevonen sai varsa-aikoinaan tottua Helsingin hulinoihin ja ylellisiin oloihin, että maalle sittemmin muutettuaan siitä on tullut oikea vetelys, joka ei jaksaisi muuta tehdä, kuin syödä ja möllöttää tarhassa. Etelän veteläksikin tätä on monesti kutsuttu. Onneksi Stadi on kohtuu helposti motivoitavissa työntekoon ruualla ja vaihtelevalla arjella. Orin kanssa on tärkeää pitää pää kylmänä, eikä herkkänahalle saa hermostua, tai sen motivaation rippeet katoavat kokonaan ja se lyö kaviot tiskiin kieltäytyen tekemästä enää mitään. Tallissa Stadia ei kannata viedä hoitotoimien ajaksi karsinaan, sillä vetelyksen mielestä karsina on ainoastaan syömistä ja nukkumista varten. Jos ori ei saa karsinassa ruokaa, se todennäköisesti käy pitkäkseen ja ottaa nokoset, välittämättä hoitajan epätoivoisista harjausyrityksistä. Hoitopaikalla kulomusta jaksaa sentään omin jaloin seistä, jolloin hoitaminen ja varustaminen käy helpommin. Stadi ei normaalisti kiinnitä hoitajaan mitään huomiota, vaan pikemminkin torkahtelee seisoviltaan harjaamisen aikana, paitsi tietenkin jos hoitaja antaa olettaa, että tarjolla olisi jotakin syötävää - silloin ori herää henkiin ja esittää oikein seurallista hevosta.
Talutettaessa Stadilla on tapana laahustella taluttajan perässä ja se saattaa pysähdelläkin, jos narun päässä oleva ei ole riittävän usein komentamassa eteenpäin. Tammoja ohitettaessa oriin tulee hieman ryhtiä, mutta vauhti ei muutu. Kesäisin ongelmatilanteita voi syntyä, sillä Stadilla on kova halu jäädä syömään ruohoa. Ison hevosen painavaa päätä ei niin vain hento nainen saa ylös, eikä jukuripäinen ori välitä komentamisesta ollenkaan, tai sitten välittää, mutta ottaa nokkiinsa ja näyttää pitkää nenää koko loppu päivän. Kesäisin on siis oltava tarkkana, että orin pää pysyy koko talutuksen ajan ylhäällä, sillä pään vajotessa ruohon tasolle, on peli suurinpiirtein menetetty.
Kentällä Stadia saa patistella eteenpäin aktiivisesti, olematta kuitenkaan liian hoputtava, ettei ori vedä hernettä nenäänsä. Selkeät, tomerat avut ovat avain onneen, kun halutaan saada Stadista edes jotakin irti. Alkukäynnit on hyvä kävellä maastossa, sillä kentällä Stadi laiskottelee ja kävely on vain epämääräistä kiemurtelua uran vieressä. Alkuverryttelyssä on tärkeää tehdä monipuolisia tehtäviä, jotta orin mieli virkoaa ja se joutuu käyttämään aivonystyröitään. Erilaiset siirtymiset, käännökset ja askelten pituuden säätelyt ovat hyviä tehtäviä, kun halutaan Stadiin herkkyyttä. Kuuliainen ori on siinä mielessä, että se kyllä tekee kaiken pyydetyn, mutta ei varsinkaan alkutunnista niin reippaasti. Kun oriin saa pienen liekin syttymään, alkaa se pikku hiljaa tarjoamaan enemmän muotoa ja joskus jopa hienoa peräänantoa. Ratsun saamisessa täydelliseen peräänantoon on aina oma hommansa, eikä se lähde orista itsestään kovin usein.
Esteillä Stadi on huomattavasti helpompi. Sillä on edes jonkinlaista eteenpäinpyrkimystä ja se on varsin taitava hyppääjä. Hyppytyyli on puhdas ja ponnua löytyy sen verran, että puomeja harvoin kolahtelee maahan. Haastetta tuo se, ettei Stadi arvosta ratsastajansa virheitä sitten ollenkaan ja saattaa vetää liinat kiinni, jos ratsastaja ei ole selässä tarpeeksi aktiivinen tai nykii ohjista jatkuvasti. Maastossa Stadin mieli virkoaa ja maastolenkit kuuluvatkin orin viikko-ohjelmaan vähintäänkin kolmena päivänä. Stadi on varmajalkainen maastoratsu, sillä se on niin tokkurassa koko ajan, ettei se jaksa pelästyä mitään. Isot työkoneet, kuten traktorit voivat huoletta kaahata mutkan takaa orin eteen, hevonen ei sellaisesta jaksa hurjastua. Maastoesteet Stadi hyppää hyvin, eikä eteen ole toistaiseksi tullut sellaista estettä, jota ori ei uskaltaisi ylittää. Maastoesteillä vauhtia ei ratsastajan iloksi puutu ja selässä saa aikalailla vain matkustaa ja ohjata. Valjakkohommissa Stadi on omaan tapaansa laiska ja sen saaminen eteenpäin on avaruustiedettä. Ori ei tahtoisi millään kuunnella ohjastajan eteenpäinpyytäviä apuja, mikä tuo oman hankaluutensa koko hommaan. Oikeanlaisella herättelyllä ja kärsivällisyydellä Stadin saa kuitenkin yleensä siedettävän hyvin vietyä kaikkien tehtävien läpi.
Talutettaessa Stadilla on tapana laahustella taluttajan perässä ja se saattaa pysähdelläkin, jos narun päässä oleva ei ole riittävän usein komentamassa eteenpäin. Tammoja ohitettaessa oriin tulee hieman ryhtiä, mutta vauhti ei muutu. Kesäisin ongelmatilanteita voi syntyä, sillä Stadilla on kova halu jäädä syömään ruohoa. Ison hevosen painavaa päätä ei niin vain hento nainen saa ylös, eikä jukuripäinen ori välitä komentamisesta ollenkaan, tai sitten välittää, mutta ottaa nokkiinsa ja näyttää pitkää nenää koko loppu päivän. Kesäisin on siis oltava tarkkana, että orin pää pysyy koko talutuksen ajan ylhäällä, sillä pään vajotessa ruohon tasolle, on peli suurinpiirtein menetetty.
Kentällä Stadia saa patistella eteenpäin aktiivisesti, olematta kuitenkaan liian hoputtava, ettei ori vedä hernettä nenäänsä. Selkeät, tomerat avut ovat avain onneen, kun halutaan saada Stadista edes jotakin irti. Alkukäynnit on hyvä kävellä maastossa, sillä kentällä Stadi laiskottelee ja kävely on vain epämääräistä kiemurtelua uran vieressä. Alkuverryttelyssä on tärkeää tehdä monipuolisia tehtäviä, jotta orin mieli virkoaa ja se joutuu käyttämään aivonystyröitään. Erilaiset siirtymiset, käännökset ja askelten pituuden säätelyt ovat hyviä tehtäviä, kun halutaan Stadiin herkkyyttä. Kuuliainen ori on siinä mielessä, että se kyllä tekee kaiken pyydetyn, mutta ei varsinkaan alkutunnista niin reippaasti. Kun oriin saa pienen liekin syttymään, alkaa se pikku hiljaa tarjoamaan enemmän muotoa ja joskus jopa hienoa peräänantoa. Ratsun saamisessa täydelliseen peräänantoon on aina oma hommansa, eikä se lähde orista itsestään kovin usein.
Esteillä Stadi on huomattavasti helpompi. Sillä on edes jonkinlaista eteenpäinpyrkimystä ja se on varsin taitava hyppääjä. Hyppytyyli on puhdas ja ponnua löytyy sen verran, että puomeja harvoin kolahtelee maahan. Haastetta tuo se, ettei Stadi arvosta ratsastajansa virheitä sitten ollenkaan ja saattaa vetää liinat kiinni, jos ratsastaja ei ole selässä tarpeeksi aktiivinen tai nykii ohjista jatkuvasti. Maastossa Stadin mieli virkoaa ja maastolenkit kuuluvatkin orin viikko-ohjelmaan vähintäänkin kolmena päivänä. Stadi on varmajalkainen maastoratsu, sillä se on niin tokkurassa koko ajan, ettei se jaksa pelästyä mitään. Isot työkoneet, kuten traktorit voivat huoletta kaahata mutkan takaa orin eteen, hevonen ei sellaisesta jaksa hurjastua. Maastoesteet Stadi hyppää hyvin, eikä eteen ole toistaiseksi tullut sellaista estettä, jota ori ei uskaltaisi ylittää. Maastoesteillä vauhtia ei ratsastajan iloksi puutu ja selässä saa aikalailla vain matkustaa ja ohjata. Valjakkohommissa Stadi on omaan tapaansa laiska ja sen saaminen eteenpäin on avaruustiedettä. Ori ei tahtoisi millään kuunnella ohjastajan eteenpäinpyytäviä apuja, mikä tuo oman hankaluutensa koko hommaan. Oikeanlaisella herättelyllä ja kärsivällisyydellä Stadin saa kuitenkin yleensä siedettävän hyvin vietyä kaikkien tehtävien läpi.
i. Landelainen sh, 156cm, rt |
ii. Maalainen sh, 152cm, rt ie. Keulilla sh, 149cm, vrn |
iii. Maalaisleipä sh, 155cm, rt iie. Emäntä sh, 150cm, trt iei. Mutsillas keulii sh, 151cm, vrn iee. Pikku-Myy sh, 148cm, vrn |
e. Aika noita sh, 158cm, hpm |
ei. Aika velho sph, 146cm, hprnvkko ee. Muinaismuisto sh, 150cm, hpmrn |
eii. Aika epeli sh, 150cm, hpm eie. Tattitaikuri sph, 145cm, hprnvkko eei. Tiirikan Stonehenge sh, 154cm, rn eee. Antiikkiämmä sh, 149cm, hprn |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
|
Stadi on tarjolla jalostukseen,
ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 30.02.2018 sh-o. Sotamaalauksen Stadisielu (e. Sielunlintu)
♥ 24.08.2020 sh-t. Syyn Kuukierre (e. Sinikuunkehrä) ♥ 19.07.2021 sh-o. GLA Kaikkivaltias (e. Muiskis) ♥ 22.12.2023 sh-t. Syyn Pärsky (e. Aallonharja) |
lue Sukuselvitys
i. Landelainen on reipas ja voitontahtoinen yleispainotteinen ori, joka on tehnyt itsestään tunnetun voittamalla monia tunnettuja kilpailuja. Landelaisella on mitä komein rakenne ja rautias on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla, minkä lisäksi sillä on monia I-palkinnon näyttelytuloksia. Ratsuna Landelainen on ehdottoman reipas ja orientoitunut työmyyrä, jolla riittää vauhtia esteradoille, sekä taitoa ja liikettä koulukentille. Landelaisella on isot, näyttävät askeleet, jotka valloittavat monet koulutuomarit.
ii. Maalainen oli tunnettu siitosori niin kisatuloksien, rakenteensa kuin sukunsakin puolesta. Suvullisesti Maalainen oli rotunsa aatelistoa, pienehköä rautiasta oria parempaa sai todellakin etsiä, tuloksetta. Maalainen voitti monia kansallisen tason kilpailuja, sijoittui Finnderbyssä useasti ja oli suomenratsujen ykkönen muutamasti. Ori oli luonteeltaan ystävällinen ja nöyrä, reipas ja iloinen työntekijä, jolla riitti ponnua esteradoille. Pääpainotukseltaan Maalainen oli kenttäratsu, eli siltä sujui laji kuin laji. Maalainen jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi aivan liian nuorena, mutta onneksi sen jälkeläiset jatkavat hienoa sukua.
ie. Keulilla oli omistajansa silmäterä, jolla kilpailtiin lähinnä valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa hyvin tuloksin. Valjakkokärryjen edessä pieni tamma oli voittamaton vastus kilpakumppaneilleen. Kouluratsastukseen tammasta löytyi koostaan huolimatta hienoa liikettä. Luonteeltaan Keulilla oli seurallinen ja luotettava ratsu, jolla ei koskaan ollut tapana tehdä mitään pahaa. Ratsuna tamma oli kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä, ehdottoman mukava ratsastettava. Keulilla ehti saada yhden jälkeläisen ennen harmillisen yllättävää kuolemaansa.
e. Aika noita oli laiska tamma, joka ei juuri muuhun suostunut, kun kävelemään tallista tarhaan ja takaisin. Monet keinot yritettiin ruuasta erilaisiin liikutusmuotoihin ja eläinlääkäreihin, mikään ei auttanut. Hopeanmusta tamma oli ulkoisesti kaunis, mutta harmillisesti niin laiska, ettei sen omistaja saanut tammaa vietyä kotipihaa pidemmälle melkein koskaan. Aika noidalla ratsastaminen oli yhtä tuskaa, sillä tammaa sai jatkuvasti olla hoputtamassa ja se otti nokkiinsa helposti, jolloin se pysähtyi ja kieltäytyi liikkumasta. Aika noidalla oli hyvälle päälle sattuessaan kuitenkin kauniit askeleet ja ponnua jopa 80cm korkeille esteille. Aika noita menehtyi ähkyyn päästessään karkaamaan rehuvarastolle syömään liikaa.
ei. Aika velho on komea yleispainotteinen ilmestys, jolta taittuu kaikki maastoesteitä valjakkoajoon. Ratsuna Aika velho ei anna mitään ilmaiseksi, vaan ratsastajan tulee olla päättäväinen ja kertoa selkeästi, mitä orin pitää tehdä. Aika velho on taitava hyppääjä niin rata- kuin maastoesteilläkin ja sillä on komeat liidokkaat askeleet koulukentillä. Pieni ori vetää myös valjakkokärryjä kätevästi ja se on saanut hyviä tuloksia etenkin tarkkuuskokeissa.
ee. Muinaismuisto on temperamenttinen tamma, jonka kanssa ei ihan jokainen tallaaja pärjää. Tallissa Muinaismuiston käytöstavat ovat hyvin kyseenalaiset ja tamma koittaa vähän väliä purra, potkia tai talloa hoitajaansa. Ratsuna hopeanmustanruunikko on eteenpäinpyrkivä ja jarrut tuppaavat välillä olemaan hukassa. Toisinaan, jos Muinaismuisto ei saa tahtoaan läpi, on takapää kevyt ja selässä pysyminen vaikeaa. Vaikeuksista huolimatta tammalla on muutamia hyviä tuloksia este- ja koulukilpailuista helppo A - ja 100cm -tasoilta.
ii. Maalainen oli tunnettu siitosori niin kisatuloksien, rakenteensa kuin sukunsakin puolesta. Suvullisesti Maalainen oli rotunsa aatelistoa, pienehköä rautiasta oria parempaa sai todellakin etsiä, tuloksetta. Maalainen voitti monia kansallisen tason kilpailuja, sijoittui Finnderbyssä useasti ja oli suomenratsujen ykkönen muutamasti. Ori oli luonteeltaan ystävällinen ja nöyrä, reipas ja iloinen työntekijä, jolla riitti ponnua esteradoille. Pääpainotukseltaan Maalainen oli kenttäratsu, eli siltä sujui laji kuin laji. Maalainen jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi aivan liian nuorena, mutta onneksi sen jälkeläiset jatkavat hienoa sukua.
ie. Keulilla oli omistajansa silmäterä, jolla kilpailtiin lähinnä valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa hyvin tuloksin. Valjakkokärryjen edessä pieni tamma oli voittamaton vastus kilpakumppaneilleen. Kouluratsastukseen tammasta löytyi koostaan huolimatta hienoa liikettä. Luonteeltaan Keulilla oli seurallinen ja luotettava ratsu, jolla ei koskaan ollut tapana tehdä mitään pahaa. Ratsuna tamma oli kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä, ehdottoman mukava ratsastettava. Keulilla ehti saada yhden jälkeläisen ennen harmillisen yllättävää kuolemaansa.
e. Aika noita oli laiska tamma, joka ei juuri muuhun suostunut, kun kävelemään tallista tarhaan ja takaisin. Monet keinot yritettiin ruuasta erilaisiin liikutusmuotoihin ja eläinlääkäreihin, mikään ei auttanut. Hopeanmusta tamma oli ulkoisesti kaunis, mutta harmillisesti niin laiska, ettei sen omistaja saanut tammaa vietyä kotipihaa pidemmälle melkein koskaan. Aika noidalla ratsastaminen oli yhtä tuskaa, sillä tammaa sai jatkuvasti olla hoputtamassa ja se otti nokkiinsa helposti, jolloin se pysähtyi ja kieltäytyi liikkumasta. Aika noidalla oli hyvälle päälle sattuessaan kuitenkin kauniit askeleet ja ponnua jopa 80cm korkeille esteille. Aika noita menehtyi ähkyyn päästessään karkaamaan rehuvarastolle syömään liikaa.
ei. Aika velho on komea yleispainotteinen ilmestys, jolta taittuu kaikki maastoesteitä valjakkoajoon. Ratsuna Aika velho ei anna mitään ilmaiseksi, vaan ratsastajan tulee olla päättäväinen ja kertoa selkeästi, mitä orin pitää tehdä. Aika velho on taitava hyppääjä niin rata- kuin maastoesteilläkin ja sillä on komeat liidokkaat askeleet koulukentillä. Pieni ori vetää myös valjakkokärryjä kätevästi ja se on saanut hyviä tuloksia etenkin tarkkuuskokeissa.
ee. Muinaismuisto on temperamenttinen tamma, jonka kanssa ei ihan jokainen tallaaja pärjää. Tallissa Muinaismuiston käytöstavat ovat hyvin kyseenalaiset ja tamma koittaa vähän väliä purra, potkia tai talloa hoitajaansa. Ratsuna hopeanmustanruunikko on eteenpäinpyrkivä ja jarrut tuppaavat välillä olemaan hukassa. Toisinaan, jos Muinaismuisto ei saa tahtoaan läpi, on takapää kevyt ja selässä pysyminen vaikeaa. Vaikeuksista huolimatta tammalla on muutamia hyviä tuloksia este- ja koulukilpailuista helppo A - ja 100cm -tasoilta.
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta
|
21.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 30
24.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 27.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 29.05.2020 Kutsu, He A - 1 / 30 30.05.2020 Kutsu, He A - 4 / 30 31.05.2020 Kutsu, He A - 3 / 30 01.06.2020 Kutsu, He A - 2 / 30 06.06.2020 Kutsu, He A - 2 / 40 07.06.2020 Kutsu, He A - 3 / 50 16.06.2020 Kutsu, He A - 4 / 50 |
17.06.2020 Kutsu, He A - 4 / 50
20.06.2020 Kutsu, He A - 7 / 50 01.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 02.06.2020 Kutsu, He A - 3 / 40 02.06.2020 Kutsu, He A - 1 / 40 03.06.2020 Kutsu, He A - 6 / 40 05.06.2020 Kutsu, He A - 6 / 40 05.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 05.06.2020 Kutsu, He A - 1 / 40 07.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 |
13.06.2020 Kutsu, He A - 2 / 40
14.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 22.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 24.06.2020 Kutsu, He A - 3 / 40 25.06.2020 Kutsu, He A - 1 / 40 30.06.2020 Kutsu, He A - 4 / 40 21.05.2020 Kutsu, He A - 6 / 40 22.05.2020 Kutsu, He A - 2 / 40 23.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 40 24.05.2020 Kutsu, He A - 1 / 40 |
26.05.2020 Kutsu, He A - 5 / 40
26.05.2020 Kutsu, He A - 1 / 50 29.05.2020 Kutsu, He A - 3 / 50 01.06.2020 Kutsu, He C - 1 / 36 04.06.2020 Kutsu, He C - 3 / 36 07.06.2020 Kutsu, He C - 5 / 36 07.06.2020 Kutsu, He A - 5 / 37 07.06.2020 Kutsu, He A - 4 / 37 08.06.2020 Kutsu, He A - 6 / 37 10.06.2020 Kutsu, He A - 6 / 37 |
|
12.04.2019 Kuuran, 110cm - 2/40
13.04.2019 Kuuran, 110cm - 6/40 15.04.2019 Kuuran, 110cm - 5/40 16.04.2019 Kuuran, 110cm - 1/40 18.04.2019 Kuuran, 110cm - 5/40 20.04.2019 Kuuran, 110cm - 4/40 02.05.2019 Syyn Kartano, 110cm - 1/40 03.05.2019 Syyn Kartano, 110cm - 5/40 09.05.2019 Syyn Kartano, 110cm - 5/40 18.05.2019 Syyn Kartano, 110cm - 1/40 |
21.05.2020 Kutsu, 110cm - 4 / 40
24.05.2020 Kutsu, 110cm - 5 / 40 26.05.2020 Kutsu, 110cm - 1 / 40 11.06.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 50 13.06.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 50 14.06.2020 Kutsu, 100cm - 7 / 50 01.06.2020 Kutsu, 110cm - 1 / 40 02.06.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 40 11.06.2020 Kutsu, 110cm - 5 / 40 05.06.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 50 |
22.06.2020 Kutsu, 100cm - 8 / 88
26.06.2020 Kutsu, 100cm - 3 / 88 30.06.2020 Kutsu, 100cm - 6 / 88 08.06.2020 Kutsu, 110cm - 1 / 35 01.06.2020 Kutsu, 110cm - 6/ 40 04.06.2020 Kutsu, 110cm - 2 / 40 05.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 06.06.2020 Kutsu, 110cm - 4 / 40 10.06.2020 Kutsu, 110cm - 1 / 40 11.06.2020 Kutsu, 110cm - 2 / 40 |
14.06.2020 Kutsu, 110cm - 3 / 40
15.06.2020 Kutsu, 110cm - 1 / 40 01.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 08.06.2020 Kutsu, 110cm - 4 / 40 10.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 15.06.2020 Kutsu, 110cm - 3 / 40 19.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 24.06.2020 Kutsu, 110cm - 4 / 40 25.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 29.06.2020 Kutsu, 110cm - 6 / 40 |
|
05.04.2020 Cloudfield, CIC1 - 1/42
05.04.2020 Cloudfield, CIC1 - 4/42 04.06.2020 Kutsu, CIC1 - 3 / 40 07.06.2020 Kutsu, CIC1 - 6 / 40 05.06.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 50 16.06.2020 Kutsu, CIC1 - 3 / 50 18.06.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 50 19.06.2020 Kutsu, CIC1 - 2 / 50 21.06.2020 Kutsu, CIC1 - 6 / 50 27.06.2020 Kutsu, CIC1 - 1 / 50 |
11.06.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 30
13.06.2020 Kutsu, CIC1 - 1 / 30 14.06.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 30 16.06.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 30 01.06.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 43 06.07.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 50 12.09.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 35 16.09.2020 Kutsu, CIC1 - 2 / 35 17.09.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 35 19.09.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 35 |
27.09.2020 Kutsu, CIC1 - 2 / 35
02.09.2020 Kutsu, helppo - 6 / 38 05.09.2020 Kutsu, helppo - 3 / 38 08.09.2020 Kutsu, helppo - 3 / 38 20.09.2020 Kutsu, CIC1 - 1 / 50 13.10.2020 Kutsu, CIC1 - 1 / 63 21.10.2020 Kutsu, CIC1 - 3 / 63 23.10.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 63 27.10.2020 Kutsu, CIC1 - 3 / 63 30.10.2020 Kutsu, CIC1 - 7 / 63 |
28.09.2020 Kutsu, helppo - 1 / 27
02.10.2020 Kutsu, helppo - 5 / 35 05.10.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 58 09.10.2020 Kutsu, CIC1 - 3 / 58 11.10.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 58 13.10.2020 Kutsu, CIC1 - 6 / 58 16.10.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 58 21.10.2020 Kutsu, CIC1 - 4 / 58 22.10.2020 Kutsu, CIC1 - 2 / 58 14.10.2020 Kutsu, CIC1 - 5 / 40 |
|
02.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23
04.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 05.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 05.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 10.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23 12.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23 15.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 17.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 18.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23 18.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 23 |
19.06.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 23
29.06.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 23 30.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 09.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 22 10.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 22 11.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 22 12.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 22 15.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 22 20.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 22 27.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 22 |
28.06.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 22
14.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 17.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 21.06.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 23 03.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 08.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 08.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 19 10.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 13.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 19 18.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 19 |
21.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 19
22.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 23.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 24.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 19 26.07.2020 Kutsu, noviisi - 4 / 19 01.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 69 08.07.2020 Kutsu, noviisi - 1 / 69 13.07.2020 Kutsu, noviisi - 6 / 69 16.07.2020 Kutsu, noviisi - 2 / 69 18.07.2020 Kutsu, noviisi - 3 / 69 |
|
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
|
25.10.2018 NJ Kaihovaara - BIS4, MVA-SERT (pt: Lissu T.)
27.06.2020 NJ Hiivurin Suomenhevoset - irtoSERT (pt: Miia Maria) 28.08.2020 NJ Haltiasalo - BIS1, MVA-SERT (pt: alaera) 05.10.2020 NJ Adinan ponitila - BIS1, MVA-SERT (pt: alaera) 13.06.2020 VSN Haltiasalo - RCH (pt: dookie) 27.06.2020 VSN Haltiasalo - SW4 (pt: reibili) |
Ei sijoituksia
|
Päiväkirja ja valmennukset
23.05.2020 Kouluvalmennus Ratsastuskeskus Eevassa, kirjoittanut omistaja
Lauantai oli hyvä päivä kolmen hevosen kanssa matkustamiseen, mihin kului yllättävän paljon aikaa lastauksineen ja varusteiden pakkaamisineen. Saavuimme apukäteni Joonaksen ja kolmen hevosen voimin Haapavedelle, ratsastuskeskus Eevaan, joka oli minulle jo entuudestaan tuttu paikka, olihan Eevassa järjestetty jos jonkinlaista hulinaa ajan saatossa. Tuttuun tapaan parkkeerasimme automme ja talutimme Joonaksen kanssa kaikki hevoset niille varattuihin karsinoihin Eevan talliin odottamaan omia valmennuksiaan. Tulisin tänään puurtamaan hiki hatussa kolmen hevosen kanssa erinäiset valmennukset.
Ensimmäinen valmennus oli kouluvalmennus, jossa keskityttiin askelten ponnekkuuteen. Olin osallistunut valmennukseen Stadin kanssa, koska orilla on tapana laiskotella ratsastettaessa ja sen askeleet todellakin tarvitsivat ponnua. Uskoin, että tuttu ja kokenut valmentaja Eeva osaisi antaa meille tähän ongelmaan hyviä vinkkejä ja tulisimme valmennuksen lopussa näkemään komeasti liikkuvan Stadin. Valmennus alkoi ympyröin ja loivin kiemuraurin ensin käynnissä ja myöhemmin myös ravissa. Stadi oli aluksi kohtalaisen hyvän tuntuinen, ehkä uusi paikka sai laiskurissa jonkun pienen virtapiikin aikaan. Tavoitteena oli hakea hevosiin hyvää tuntumaa ja sainkin sen yllättävän hyvin, sillä Stadi alkoi pian alkuravailuiden jälkeen hakeutua muotoon ja vastasi jopa eteenpäinpyytäviin apuihini epänormaalin hyvin. Koko verryttelyn ajan Eeva ohjeisti ratsukkoja ja kehui aina, kun hevoset liikkuivat hyvin. Lämmittelyn jälkeen askellajeja alettiin työstää ympyröillä. Valmennuksen neljä ratsukkoa jaettiin kahdelle pääty-ympyrälle ensin kävelemään. Askelia oli tarkoitus lyhentää ja pidentää ohjeen mukaan. Stadi liikkui käynnissä kuin täi tervassa ja yritti vilkuilla toisella ympyrällä käveleviä tammoja, eikä vastannut eteenpäinpyytäviin apuihini ollenkaan. Onneksi saimme Eevalta lopulta hyvät neuvot ja Stadikin saatiin pidentämään askelta. Ravi ja laukka sujuivat hieman paremmin.
Stadi oli suorastaan helpottunut ja huokaisi syvään, kun poistuimme viimein ympyrältä. Ympyrällä pitkään oleminen alkoi jo puuduttaa oria, joka tarvitsi itselleen paljon virikettä toimiakseen ratsastuksen aikana aktiivisesti. Seuraavassa tehtävässä tehtiin askelten pidennykseen ja lyhennykseen liittyviä harjoituksia suorilla urilla. Tämä sujui Stadin kanssa huomattavasti paremmin kuin ympyrällä, sillä orin aivonystyröitä aktivoi jokaisen keskihalkaisijan lopussa oleva suunnanvaihdos. Koitin tehdä suunnanvaihdoksen lähes joka kierroksella sattumanvaraisesti, ettei laiska hevonen päässyt ennakoimaan liikaa ja tylsistymään. Askelten säätely sujui hienosti ja olin todella tyytyväinen saamiimme tuloksiin valmennuksen lopussa. Eeva antoi meille vielä rakentavaa palautetta ja ohjeita jatkoon, kun siirryimme kävelemään loppukäyntejä. Valmennus loppui ja Stadi pääsi talliin, jossa vaihdoin hevosen lennosta seuraavan valmennuksen ratsuun.
22.11.2020 Tahmea tunnelma, kirjoittanut Lottis
Haha, olipa hauska sattuma, että viime kerralla olin katsellut Stadist-nimistä suomenhevosoria mielenkiinnolla, ja tänään sainkin kuin sainkin sen ratsastettavaksi itselleni! En laittanut ollenkaan pahitteeksi, kun Viixi oli ehdottanut oria minulle ratsuksi. Hävettää melkein myöntää, että huomion oriini oli kiinnittänyt alun perin sen hauska ja omaperäinen nimi Syyn Kartanon hevoslistausta tutkiessani. Mutta pakko myöntää, että paljastuihan ori ihan tavattoman komeaksi yksilöksikin sen ensi kertaa nähdessäni.
Syyn Kartanon tallityöntekijä Laura lähti ystävällisesti mukaan näyttämään, missä Stadin tarha on. Lisäksi hän neuvoi laittamaan orin hoitotoimenpiteiden ajaksi hoitopaikalle. Lauran mukaan karsinassa varustaessa saattaisi tulla ongelmia, joista hoitopaikalla onnistuu varmasti välttyä. Kun hain orin tarhasta, se uteliaana haisteli taskujani herkkujen toivossa, mutta todettuaan, ettei tällä tädillä ollut mitään leipäpaloja tai omenoita mukanaan, orin kiinnostus lopahti silmissä. Stadi oli jo talliin taluttaessa sen oloinen, ettei sitä suoraan sanottuna voisi paskaakaan kiinnostaa. Sain kuitenkin sen maiskuttelulla ja epätoivoisella nykimisellä raahattua talliin hoitopaikalle. Hoitaessa vaikutti siltä, kuin Stadi käyttäisi luppoajan hyödykseen ja päätti ottaa pienet päivänokoset odotellessaan valmista.
Kentälle pääseminen oli vieläkin pahemman työn ja tuskan takana, ja kun vihdoin olin kavunnut orin selkään alkoi se liikkua allani erittäin tahmeasti. Tyydyin heti suosiolla vähentämään yhden välikerroksen takkini alta, sillä jo ensi metrien jälkeen tuntui siltä, että tästä voisi tulla melko työntäyteinen ratsastuskerta. Pikkuhiljaa pientä edistymistä oli havaittavissa, ainakin jos tarkasteli suorittamistamme erittäin optimistisesta näkökulmasta… Tunsin, kuinka hiki virtasi selkääni pitkin, mutta olen sen verran päättäväinen ja itsepäinen nainen, etten varmasti luovuttaisi orin suhteen. Napakoilla ja yksinkertaisilla avuilla oriin sai kuin saikin vähitellen enemmän liikettä, eikä tekeminen tuntunut enää aivan niin toivottomalta patistamiselta.
Auto kaarsi tallin pihaan ja Viixi tuli kentänlaidalle naureskellen katselemaan epätoivoista räpeltämistämme. Hän lohdutti minua, että Stadi ei päästä ketään takuulla ensimmäisellä kerralla helpolla, varsinkaan sileällä. Ehkä joskus saisin kuorittua tästä orista jotain vähän tasokkaampaa irti? Sillä taatusti nimittäin oli potentiaalia, motivaatio ja viitsiminen vain puuttui, ainakin minun kanssa työskennellessä.
29.01.2021 Aamuisia töpsöaskeleita, kirjoittanut omistaja
Tälle päivälle olin ottanut reippaan asenteen ja noussut sängystä ennen seitsemää. Aamukahvit juotuani suuntasin oitis talliin, jossa hevoset söivät jo niille annettuja aamurehuja. Tallityöntekijät loimittivat hevosia ulosvientiä varten ja höpöttelivät iloisesti keskenään. Stadi oli juuri viimeistelemässä aamurehujen syöntiä, kun avasin liukuoven ja astuin karsinaan. Riisuin hevoselta yöllä päällä olleen loimen ja viikkasin sen siististi karsinan ovessa olevaan telineeseen, minkä jälkeen laitoin syömisen lopettaneelle orille riimun ja talutin sen hoitopaikalle. Aloin harjaamaan tummaa karvaa rauhallisin vedoin käyden samalla läpi kaikki paikat varmistaen, ettei hevosessa ollut haavoja tai muuta poikkeavaa. Harjaamisen jälkeen puhdistin kaviot, nakkasin varusteet hevosen päälle ja vein sen ulos. Lunta oli yön aikana tullut kymmenisen senttiä, joten tallipoika Joonas oli jälleen passitettu traktorin kyytiin auraamista varten. Traktori lumiauroineen surruutti pitkin tallien pihoja tuoden esiin lumen alle peittyneet kävelytiet. Stadi ei kovaääniseen vekottimeen reagoinut mitenkään, haahuili vain tarhojen suuntaan, jossa tiettävästi oli heinäkasa odottamassa. Heinille ei vielä ollut kuitenkaan asiaa, sillä nyt lähdettäisiin maastoon.
Kuljimme vapain ohjin tuttua maastoreittiä pitkin rennolla vauhdilla, tai no Stadin normaalilla käyntivauhdilla. Ori käveli korvat hörössä, muttei siitä huolimatta vaikuttanut ollenkaan kiinnostuneelta ympäristöstään. Kun keräsin ohjat käsiini, korvat siirtyivät osoittamaan taakse ja pienen herättelyn jälkeen sain orin raviin. Pienet töpsöttelevät raviaskeleet eivät tuntuneet selkään kovin kummoisilta, joten suostuttelin hevosen hieman pidentämään askellustaan, jottei reissumme venyisi tuntien mittaiseksi. Stadi ravasi lopulta hyvää vauhtia ja pääsimme jopa nostamaan pienen töpsölaukkapätkänkin ylämäen kohdalla, minkä jälkeen siirryttiin takaisin käyntiin. Kun suunta muuttui kohti tallia, Stadin askel kepeni ja käynti oli jopa matkaavoittavaa. Tallissa annoin Stadille juomaksi lämpimän mash-veden, loimitin sen ja talutin tarhaan, jossa niin kovin odotettu heinäkasa oli peittynyt lumeen. Pienellä kavion huitaisulla Stadi sai heinät pois lumen alta ja alkoi tyytyväisenä syömään.
Lauantai oli hyvä päivä kolmen hevosen kanssa matkustamiseen, mihin kului yllättävän paljon aikaa lastauksineen ja varusteiden pakkaamisineen. Saavuimme apukäteni Joonaksen ja kolmen hevosen voimin Haapavedelle, ratsastuskeskus Eevaan, joka oli minulle jo entuudestaan tuttu paikka, olihan Eevassa järjestetty jos jonkinlaista hulinaa ajan saatossa. Tuttuun tapaan parkkeerasimme automme ja talutimme Joonaksen kanssa kaikki hevoset niille varattuihin karsinoihin Eevan talliin odottamaan omia valmennuksiaan. Tulisin tänään puurtamaan hiki hatussa kolmen hevosen kanssa erinäiset valmennukset.
Ensimmäinen valmennus oli kouluvalmennus, jossa keskityttiin askelten ponnekkuuteen. Olin osallistunut valmennukseen Stadin kanssa, koska orilla on tapana laiskotella ratsastettaessa ja sen askeleet todellakin tarvitsivat ponnua. Uskoin, että tuttu ja kokenut valmentaja Eeva osaisi antaa meille tähän ongelmaan hyviä vinkkejä ja tulisimme valmennuksen lopussa näkemään komeasti liikkuvan Stadin. Valmennus alkoi ympyröin ja loivin kiemuraurin ensin käynnissä ja myöhemmin myös ravissa. Stadi oli aluksi kohtalaisen hyvän tuntuinen, ehkä uusi paikka sai laiskurissa jonkun pienen virtapiikin aikaan. Tavoitteena oli hakea hevosiin hyvää tuntumaa ja sainkin sen yllättävän hyvin, sillä Stadi alkoi pian alkuravailuiden jälkeen hakeutua muotoon ja vastasi jopa eteenpäinpyytäviin apuihini epänormaalin hyvin. Koko verryttelyn ajan Eeva ohjeisti ratsukkoja ja kehui aina, kun hevoset liikkuivat hyvin. Lämmittelyn jälkeen askellajeja alettiin työstää ympyröillä. Valmennuksen neljä ratsukkoa jaettiin kahdelle pääty-ympyrälle ensin kävelemään. Askelia oli tarkoitus lyhentää ja pidentää ohjeen mukaan. Stadi liikkui käynnissä kuin täi tervassa ja yritti vilkuilla toisella ympyrällä käveleviä tammoja, eikä vastannut eteenpäinpyytäviin apuihini ollenkaan. Onneksi saimme Eevalta lopulta hyvät neuvot ja Stadikin saatiin pidentämään askelta. Ravi ja laukka sujuivat hieman paremmin.
Stadi oli suorastaan helpottunut ja huokaisi syvään, kun poistuimme viimein ympyrältä. Ympyrällä pitkään oleminen alkoi jo puuduttaa oria, joka tarvitsi itselleen paljon virikettä toimiakseen ratsastuksen aikana aktiivisesti. Seuraavassa tehtävässä tehtiin askelten pidennykseen ja lyhennykseen liittyviä harjoituksia suorilla urilla. Tämä sujui Stadin kanssa huomattavasti paremmin kuin ympyrällä, sillä orin aivonystyröitä aktivoi jokaisen keskihalkaisijan lopussa oleva suunnanvaihdos. Koitin tehdä suunnanvaihdoksen lähes joka kierroksella sattumanvaraisesti, ettei laiska hevonen päässyt ennakoimaan liikaa ja tylsistymään. Askelten säätely sujui hienosti ja olin todella tyytyväinen saamiimme tuloksiin valmennuksen lopussa. Eeva antoi meille vielä rakentavaa palautetta ja ohjeita jatkoon, kun siirryimme kävelemään loppukäyntejä. Valmennus loppui ja Stadi pääsi talliin, jossa vaihdoin hevosen lennosta seuraavan valmennuksen ratsuun.
22.11.2020 Tahmea tunnelma, kirjoittanut Lottis
Haha, olipa hauska sattuma, että viime kerralla olin katsellut Stadist-nimistä suomenhevosoria mielenkiinnolla, ja tänään sainkin kuin sainkin sen ratsastettavaksi itselleni! En laittanut ollenkaan pahitteeksi, kun Viixi oli ehdottanut oria minulle ratsuksi. Hävettää melkein myöntää, että huomion oriini oli kiinnittänyt alun perin sen hauska ja omaperäinen nimi Syyn Kartanon hevoslistausta tutkiessani. Mutta pakko myöntää, että paljastuihan ori ihan tavattoman komeaksi yksilöksikin sen ensi kertaa nähdessäni.
Syyn Kartanon tallityöntekijä Laura lähti ystävällisesti mukaan näyttämään, missä Stadin tarha on. Lisäksi hän neuvoi laittamaan orin hoitotoimenpiteiden ajaksi hoitopaikalle. Lauran mukaan karsinassa varustaessa saattaisi tulla ongelmia, joista hoitopaikalla onnistuu varmasti välttyä. Kun hain orin tarhasta, se uteliaana haisteli taskujani herkkujen toivossa, mutta todettuaan, ettei tällä tädillä ollut mitään leipäpaloja tai omenoita mukanaan, orin kiinnostus lopahti silmissä. Stadi oli jo talliin taluttaessa sen oloinen, ettei sitä suoraan sanottuna voisi paskaakaan kiinnostaa. Sain kuitenkin sen maiskuttelulla ja epätoivoisella nykimisellä raahattua talliin hoitopaikalle. Hoitaessa vaikutti siltä, kuin Stadi käyttäisi luppoajan hyödykseen ja päätti ottaa pienet päivänokoset odotellessaan valmista.
Kentälle pääseminen oli vieläkin pahemman työn ja tuskan takana, ja kun vihdoin olin kavunnut orin selkään alkoi se liikkua allani erittäin tahmeasti. Tyydyin heti suosiolla vähentämään yhden välikerroksen takkini alta, sillä jo ensi metrien jälkeen tuntui siltä, että tästä voisi tulla melko työntäyteinen ratsastuskerta. Pikkuhiljaa pientä edistymistä oli havaittavissa, ainakin jos tarkasteli suorittamistamme erittäin optimistisesta näkökulmasta… Tunsin, kuinka hiki virtasi selkääni pitkin, mutta olen sen verran päättäväinen ja itsepäinen nainen, etten varmasti luovuttaisi orin suhteen. Napakoilla ja yksinkertaisilla avuilla oriin sai kuin saikin vähitellen enemmän liikettä, eikä tekeminen tuntunut enää aivan niin toivottomalta patistamiselta.
Auto kaarsi tallin pihaan ja Viixi tuli kentänlaidalle naureskellen katselemaan epätoivoista räpeltämistämme. Hän lohdutti minua, että Stadi ei päästä ketään takuulla ensimmäisellä kerralla helpolla, varsinkaan sileällä. Ehkä joskus saisin kuorittua tästä orista jotain vähän tasokkaampaa irti? Sillä taatusti nimittäin oli potentiaalia, motivaatio ja viitsiminen vain puuttui, ainakin minun kanssa työskennellessä.
29.01.2021 Aamuisia töpsöaskeleita, kirjoittanut omistaja
Tälle päivälle olin ottanut reippaan asenteen ja noussut sängystä ennen seitsemää. Aamukahvit juotuani suuntasin oitis talliin, jossa hevoset söivät jo niille annettuja aamurehuja. Tallityöntekijät loimittivat hevosia ulosvientiä varten ja höpöttelivät iloisesti keskenään. Stadi oli juuri viimeistelemässä aamurehujen syöntiä, kun avasin liukuoven ja astuin karsinaan. Riisuin hevoselta yöllä päällä olleen loimen ja viikkasin sen siististi karsinan ovessa olevaan telineeseen, minkä jälkeen laitoin syömisen lopettaneelle orille riimun ja talutin sen hoitopaikalle. Aloin harjaamaan tummaa karvaa rauhallisin vedoin käyden samalla läpi kaikki paikat varmistaen, ettei hevosessa ollut haavoja tai muuta poikkeavaa. Harjaamisen jälkeen puhdistin kaviot, nakkasin varusteet hevosen päälle ja vein sen ulos. Lunta oli yön aikana tullut kymmenisen senttiä, joten tallipoika Joonas oli jälleen passitettu traktorin kyytiin auraamista varten. Traktori lumiauroineen surruutti pitkin tallien pihoja tuoden esiin lumen alle peittyneet kävelytiet. Stadi ei kovaääniseen vekottimeen reagoinut mitenkään, haahuili vain tarhojen suuntaan, jossa tiettävästi oli heinäkasa odottamassa. Heinille ei vielä ollut kuitenkaan asiaa, sillä nyt lähdettäisiin maastoon.
Kuljimme vapain ohjin tuttua maastoreittiä pitkin rennolla vauhdilla, tai no Stadin normaalilla käyntivauhdilla. Ori käveli korvat hörössä, muttei siitä huolimatta vaikuttanut ollenkaan kiinnostuneelta ympäristöstään. Kun keräsin ohjat käsiini, korvat siirtyivät osoittamaan taakse ja pienen herättelyn jälkeen sain orin raviin. Pienet töpsöttelevät raviaskeleet eivät tuntuneet selkään kovin kummoisilta, joten suostuttelin hevosen hieman pidentämään askellustaan, jottei reissumme venyisi tuntien mittaiseksi. Stadi ravasi lopulta hyvää vauhtia ja pääsimme jopa nostamaan pienen töpsölaukkapätkänkin ylämäen kohdalla, minkä jälkeen siirryttiin takaisin käyntiin. Kun suunta muuttui kohti tallia, Stadin askel kepeni ja käynti oli jopa matkaavoittavaa. Tallissa annoin Stadille juomaksi lämpimän mash-veden, loimitin sen ja talutin tarhaan, jossa niin kovin odotettu heinäkasa oli peittynyt lumeen. Pienellä kavion huitaisulla Stadi sai heinät pois lumen alta ja alkoi tyytyväisenä syömään.
Kuvat © Narien vapaat
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
