Syyn Kiristyskauppa
KTK-III, KRJ-I, KERJ-I, SLA-I
|
✾ Suomenhevoskantakirja 20.12.2019 KTK-III
17 + 17 + 17 + 17 = 68p. ✾ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.08.2022 KRJ-I 5 + 40 + 25 + 20 + 13,5 = 103,5p. |
✾ Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.01.2024 KERJ-I
5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 105p. ✾ Suomenhevosten laatuarvostelu 20.03.2024 SLA-I 2 + 5 + 3 + 21 + 25 + 22 + 15 = 93p. |
Syyn Kiristyskauppa on Syyn Kartanon ensimmäinen oma kasvatti ja tallin ensimmäisen tamman ensimmäinen varsa. Se on siis ensimmäinen aika monessa asiassa, myös orin varsa-ajan kommellukset kuuluvat tallin pihamaalla ensimmäisinä tapahtuneiksi. Ennen Kirkan syntymistä Syyssä eleltiin melko rauhallista arkea ja kukaan ei juurikaan muutamia karkailuja lukuunottamatta häröillyt mitään, mutta asiat muuttuivat, kun Kirka syntyi. Lukuiset karkaamistapaukset, rehuvaraston tyhjennysyritykset ja maneesin seiniin juuttumiset kuuluvat Kirkan ansioluettelon kokemus-kohtaan. Ihme kyllä onnekas pikkuori ei koskaan ole satuttanut itseään tai saanut ähkyä, vaikka on monesti ollutkin vaarallisissa tilanteissa.
Luonnekuvaus
Kahden varsin rauhallisen hevosen jälkeläisenä Kirkasta on tullut itsekin melko rauhallinen, ainakin käsihevosena. Molempien vanhempiensa tapaan senkin varsa-ajat olivat täynnä hurjia seikkailuja ja jos jonkinlaisia kommervenkkejä, mutta aikuistuessaan luonne on tasaantunut ja ori rauhoittunut kummasti. Kirka ei ole mikään tallin kummastuttavin otus, vaan aika simppeli joka tilanteessa ja kelpo harjoitusori uudelle orin käsittelijälle. Käsihevosena Kirka käyttäytyy pääsääntöisesti hyvin, mutta tarhan portilta sillä on tapana rynnätä ulos, jolloin taluttajan pitää olla hereillä, ettei jää jalkoihin. Tammojen ohitus ei tuota herrasmiehen kanssa ongelmia, toki sen askellus vähän kevenee ja häntä saattaa huiskaista pari kertaa, mutta mitään serenadia se ei ala esittämään, vaikka toki tammojen perään muutoin innokas onkin. Tallissa Kirka on pieneen tilaan mahtuva ja köykäinen käännellä pienessäkin tilassa, mikä on ihan mukava bonus, jos joutuu ahtaaseen talliin joskus astelemaan.
Hoitopaikalla Kirkan saa helpoiten harjattua ja laitettua kuntoon, sillä siinä sen voi kiinnittää molemmin puolin, eikä täten pääse pyörimään. Harjoista ori on hyvinkin kiinnostunut, eikä harjaamista tavallisesti saa sen mielestä aloittaa, ennenkuin herra itse on saanut harjat haistella ja maistella. Kun harjaaminen päästään harjatarkastuksen jälkeen aloittamaan, nautiskelee Kirka toimenpiteestä täysin rinnoin, eikä arastele mitään kohtia, eli koko hevosen saa jynssätä kavioista niskaan ilman pelkoa potkusta tai hampaanjäljestä kädessään. Kaviot Kirka nostelee vuoronperään nätisti ja jopa itse pitääkin niitä ylhäällä, eikä anna hoitajan hikeentyä kannatellessaan painavia kavioita yksinään. Varustuksen suhteen Kirkalla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, se seisoo rauhallisesti paikallaan, kunnes kentälle lähdön aika koittaa.
Kentällä Kirkaa on yleensä hyvä taluttaa ensin maastakäsin pari kierrosta, että se saa vähän tasattua menohalujaan. Kirka on ehdottoman reipas ratsu, jonka kanssa vaaditaan tasaista kättä ja tiivistä istuntaa. Selkäännousu kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti jakkaralta, sillä Kirka ei kauaa odottele, ennenkuin lähtee jo käyntiin. Ei Kirka pahaa tarkoita hoppuiluillaan, mutta sillä vain on kovat menohalut ja se nauttii liikunnasta ja ihmisen kanssa yhdessä tekemisestä niin paljon, ettei malttaisi edes kävellä rauhassa. Ohjat kiristäessä Kirka usein jo pyrkii siirtymään suoraan raviin, mutta hyvillä puolipidätteillä ja istunnalla tukien ori rauhoittaa mielensä nopeasti ja suostuu kävelemään.
Kirka on varsin tasokan niin este- kuin koulupuolellakin, eli siltä saa kyllä rohkeasti pyytää ja oikein pyydettäessä ori tekeekin kaiken parhaansa mukaan. Ravityöskentely on Kirkan kanssa mukavaa, sillä on pehmeät askeleet, joissa ei harjoitusravissakaan tarvitse kaikin voimin yrittää pitää peppua penkissä, vaan satulassa voisi teoriassa rennosti vain hengailla. Kirka vaatii kuitenkin hyvää ja tiivistä istuntaa toimiakseen, eikä paljon arvosta selässä rennosti löhöileviä, vaan alkaa helposti osoittaa mieltään pysähtymällä tai pukkeja tekemällä. Kirkan laukka on ilmavaa ja matkaavoittavaa, myös takajalat tekevät hyvin töitä pyörittäen laukkaa komeasti eteenpäin.
Esteillä Kirka hermostuu herkästi, jos ratsastaja roikkuu liikaa ohjassa tai ei anna orin edetä riittävän reippaasti. Hermostuessaan ori tiputtaa helposti puomeja tai jopa kieltää. Rohkea ratsastaja, joka uskaltaa antaa Kirkalle tilaa liikkua eteenpäin ja jolla on pehmeä käsi, saa orin toimimaan esteillä kaikkein parhaiten. Radalla Kirka on oikean ratsastajan kanssa kova vastus kilpakumppaneille tehdessään pääsääntöisesti vain puhtaita ratoja hurjin ajoin. Orin tasapaino ja rytmitaju ovat hyvät ja Kirka osaa ilman ratsastajan apua kohdistaa askeleensa esteelle oikein.
Koppiin Kirka askeltaa helposti, eikä vaadi liinoja tai houkutusporkkanoita mennäkseen kyytiin. Matkustajana se on hiljainen ja rauhallinen, eikä sillä ole tapana potkia kopin seiniä palasiksi. Kisapaikan hälinä, muut tuntemattomat hevoset ja ohi pörräävät hevosautot eivät saa Kirkan päätä poksahtamaan, vaan se on kisapaikoilla varsin rauhallinen ori. Varustus sujuu rauhallisissa merkeissä oman hevoskopin läheisyydessä ja verryttelyalueelle voi siirtyä ilman mitään rynnimistä tai vaaratilanteita. Suorituksen aikana Kirka ymmärtää toden olevan kyseessä ja antaa kaikkensa.
Hoitopaikalla Kirkan saa helpoiten harjattua ja laitettua kuntoon, sillä siinä sen voi kiinnittää molemmin puolin, eikä täten pääse pyörimään. Harjoista ori on hyvinkin kiinnostunut, eikä harjaamista tavallisesti saa sen mielestä aloittaa, ennenkuin herra itse on saanut harjat haistella ja maistella. Kun harjaaminen päästään harjatarkastuksen jälkeen aloittamaan, nautiskelee Kirka toimenpiteestä täysin rinnoin, eikä arastele mitään kohtia, eli koko hevosen saa jynssätä kavioista niskaan ilman pelkoa potkusta tai hampaanjäljestä kädessään. Kaviot Kirka nostelee vuoronperään nätisti ja jopa itse pitääkin niitä ylhäällä, eikä anna hoitajan hikeentyä kannatellessaan painavia kavioita yksinään. Varustuksen suhteen Kirkalla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, se seisoo rauhallisesti paikallaan, kunnes kentälle lähdön aika koittaa.
Kentällä Kirkaa on yleensä hyvä taluttaa ensin maastakäsin pari kierrosta, että se saa vähän tasattua menohalujaan. Kirka on ehdottoman reipas ratsu, jonka kanssa vaaditaan tasaista kättä ja tiivistä istuntaa. Selkäännousu kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti jakkaralta, sillä Kirka ei kauaa odottele, ennenkuin lähtee jo käyntiin. Ei Kirka pahaa tarkoita hoppuiluillaan, mutta sillä vain on kovat menohalut ja se nauttii liikunnasta ja ihmisen kanssa yhdessä tekemisestä niin paljon, ettei malttaisi edes kävellä rauhassa. Ohjat kiristäessä Kirka usein jo pyrkii siirtymään suoraan raviin, mutta hyvillä puolipidätteillä ja istunnalla tukien ori rauhoittaa mielensä nopeasti ja suostuu kävelemään.
Kirka on varsin tasokan niin este- kuin koulupuolellakin, eli siltä saa kyllä rohkeasti pyytää ja oikein pyydettäessä ori tekeekin kaiken parhaansa mukaan. Ravityöskentely on Kirkan kanssa mukavaa, sillä on pehmeät askeleet, joissa ei harjoitusravissakaan tarvitse kaikin voimin yrittää pitää peppua penkissä, vaan satulassa voisi teoriassa rennosti vain hengailla. Kirka vaatii kuitenkin hyvää ja tiivistä istuntaa toimiakseen, eikä paljon arvosta selässä rennosti löhöileviä, vaan alkaa helposti osoittaa mieltään pysähtymällä tai pukkeja tekemällä. Kirkan laukka on ilmavaa ja matkaavoittavaa, myös takajalat tekevät hyvin töitä pyörittäen laukkaa komeasti eteenpäin.
Esteillä Kirka hermostuu herkästi, jos ratsastaja roikkuu liikaa ohjassa tai ei anna orin edetä riittävän reippaasti. Hermostuessaan ori tiputtaa helposti puomeja tai jopa kieltää. Rohkea ratsastaja, joka uskaltaa antaa Kirkalle tilaa liikkua eteenpäin ja jolla on pehmeä käsi, saa orin toimimaan esteillä kaikkein parhaiten. Radalla Kirka on oikean ratsastajan kanssa kova vastus kilpakumppaneille tehdessään pääsääntöisesti vain puhtaita ratoja hurjin ajoin. Orin tasapaino ja rytmitaju ovat hyvät ja Kirka osaa ilman ratsastajan apua kohdistaa askeleensa esteelle oikein.
Koppiin Kirka askeltaa helposti, eikä vaadi liinoja tai houkutusporkkanoita mennäkseen kyytiin. Matkustajana se on hiljainen ja rauhallinen, eikä sillä ole tapana potkia kopin seiniä palasiksi. Kisapaikan hälinä, muut tuntemattomat hevoset ja ohi pörräävät hevosautot eivät saa Kirkan päätä poksahtamaan, vaan se on kisapaikoilla varsin rauhallinen ori. Varustus sujuu rauhallisissa merkeissä oman hevoskopin läheisyydessä ja verryttelyalueelle voi siirtyä ilman mitään rynnimistä tai vaaratilanteita. Suorituksen aikana Kirka ymmärtää toden olevan kyseessä ja antaa kaikkensa.
ii. Kohtalonpilkka sh, rn, 158cm ie. Punahilkka sh, prn, 160cm |
iii. Kiusanhenki sh, rt, 164cm iie. Kristallipallo sh, trn, 152cm iei. Hermoheikko sh, vprn, 165cm iee. Punaposket sh, tprt, 152cm |
|
ei. Mutterikiristäjä sh, 163cm, vrn ee. Routaruusu sh, 156cm, rn |
eii. Jenkkiavain sh, 163cm, vrn eie. Levisten Repijä sh, 155cm, vrn eei. Ruusumies sh, 160cm, trn eee. Routa-Rouva sh, 154cm, rn |
Jälkeläiset ja sukuselvitys
Kirka on tarjolla jalostukseen,
ota yhteyttä sähköpostilla tai Keskustassa. |
♥ 31.08.2020 sh-t. Syyn Noitakauppa (e. Kaihon Noitavaino)
♥ 08.01.2022 sh-t. Syyn Viena (e. Teilikorven Karelia) |
lue Sukuselvitys
Kohtalonpilkka on Kirkan isänisä. Hieno ruunikko ori on tehnyt pitkän ja maineikkaan uran kenttäratsastuksen parissa, sekä kilpaillut myös pelkkiä este- ja koululuokkia hyvällä menestyksellä. Kohtalonpilkka on luonteeltaan varsinainen herrasmies, kohtelee kaikkia oikeudenmukaisesti ja on ratsastaessa nöyrä ja kuuliainen. Rakenteeltaan ori on varsin vaikuttava; menestyksen, luonteen ja ulkonäön tuloksena on suosittu siitosori, jota ei kuitenkaan ihan jokaisen tallaajan tammalle käyttöön luovuteta. Kohtalonpilkka periyttää jälkeläisilleen hienoa rakennettaan, rauhallista luonnetta sekä potentiaalia kaikkiin lajeihin.
Isänemä Punahilkka on miellyttävä ratsu, joka nauttii ihmisten kanssa puuhastelusta ja on kerännyt hyvät tulokset eri tasoisista kilpailuista ympäri Suomen. Käsiteltäessä Punahilkka ei ole maailman mukavin hoidokki, mutta selkään päästessä tamma herää eloon ja alkaa toimia kivasti. Punahilkalla on vasta vain yksi jälkeläinen ja sen kilpaura kenttä-, este- ja kouluratsastuksessa jatkuu edelleen hyvällä mallilla. Rakenteeltaan tamma on oikeastaan ihan hyvä, ei mikään paras mahdollinen, mutta ajaa asiansa, eikä ole periyttänyt jälkeläiselleen rakenteensa virheitä.
Kirkan emänisä Mutterikiristäjä on hienoa, tarkkaan harkittua, vaaleanruunikkoa suomenhevossukua edustava yleispainotteinen ori. Jo pelkkä ulkomuoto ja väritys saavat kaikki kasvattajatädit kuolamaan ja haaveilemaan varsaa tästä orista, mutta siihen päälle vielä uskomaton luonne ja kisamestys; myös raviäijien suut loksahtavat auki. Mutterikiristäjä on luonteeltaan keskittynyt ja pääsääntöisesti kiltti, sillä on viisaan hevosen katse, sekä hienot ilmeet. Ratsuna se on voitontahtoinen, mutta tarvittaessa osaa myös rauhoittua. Ori on kilpaillut esteitä, koulua, kenttää ja valjakkoa hyvällä menestyksellä - melkoinen suorittaja.
Emänemä Routaruusu on melkoinen vastarannan kiiski melkeimpä joka tilanteessa. Se tykkää leikkiä hoitajaa pakoon -leikkiä tarhassa, pureskella harjoja ja hoitajaa, sekä nakella ratsastajia selästään. Kuitenkin, vaikka tamma alkuunsa kuulostaa todella pahalta, on se oikeaan mielentilaan joskus ja jouluna päästessään upea ilmestys niin koulu- kuin estekilpailuissakin. Routaruusulla on useita sijoituksia kansallisentason estekilpailuissa, sekä muutamia hyviä tuloksia ratsastuskoulujen koulukilpailuissa. Joku voisi sanoa, että tamma on ulkonäöltään "ihan sellainen perus", ja niinhän se vähän onkin. Merkitön ruunikko ei ole mikään erikoinen näky, eikä juurikaan kiinnitä huomiota julkisilla paikoilla.
Isänemä Punahilkka on miellyttävä ratsu, joka nauttii ihmisten kanssa puuhastelusta ja on kerännyt hyvät tulokset eri tasoisista kilpailuista ympäri Suomen. Käsiteltäessä Punahilkka ei ole maailman mukavin hoidokki, mutta selkään päästessä tamma herää eloon ja alkaa toimia kivasti. Punahilkalla on vasta vain yksi jälkeläinen ja sen kilpaura kenttä-, este- ja kouluratsastuksessa jatkuu edelleen hyvällä mallilla. Rakenteeltaan tamma on oikeastaan ihan hyvä, ei mikään paras mahdollinen, mutta ajaa asiansa, eikä ole periyttänyt jälkeläiselleen rakenteensa virheitä.
Kirkan emänisä Mutterikiristäjä on hienoa, tarkkaan harkittua, vaaleanruunikkoa suomenhevossukua edustava yleispainotteinen ori. Jo pelkkä ulkomuoto ja väritys saavat kaikki kasvattajatädit kuolamaan ja haaveilemaan varsaa tästä orista, mutta siihen päälle vielä uskomaton luonne ja kisamestys; myös raviäijien suut loksahtavat auki. Mutterikiristäjä on luonteeltaan keskittynyt ja pääsääntöisesti kiltti, sillä on viisaan hevosen katse, sekä hienot ilmeet. Ratsuna se on voitontahtoinen, mutta tarvittaessa osaa myös rauhoittua. Ori on kilpaillut esteitä, koulua, kenttää ja valjakkoa hyvällä menestyksellä - melkoinen suorittaja.
Emänemä Routaruusu on melkoinen vastarannan kiiski melkeimpä joka tilanteessa. Se tykkää leikkiä hoitajaa pakoon -leikkiä tarhassa, pureskella harjoja ja hoitajaa, sekä nakella ratsastajia selästään. Kuitenkin, vaikka tamma alkuunsa kuulostaa todella pahalta, on se oikeaan mielentilaan joskus ja jouluna päästessään upea ilmestys niin koulu- kuin estekilpailuissakin. Routaruusulla on useita sijoituksia kansallisentason estekilpailuissa, sekä muutamia hyviä tuloksia ratsastuskoulujen koulukilpailuissa. Joku voisi sanoa, että tamma on ulkonäöltään "ihan sellainen perus", ja niinhän se vähän onkin. Merkitön ruunikko ei ole mikään erikoinen näky, eikä juurikaan kiinnitä huomiota julkisilla paikoilla.
Kilpailu- ja näyttelymenestys
Yhteenveto
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 4 VSR-sijoitusta
40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 4 VSR-sijoitusta
07.08.2019 Kutsu, He A - 3 / 30
11.08.2019 Kutsu, He A - 4 / 30 20.07.2019 Kutsu, He A - 6 / 50 21.07.2019 Kutsu, He B - 3 / 39 22.08.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 22.07.2019 Kutsu, He B - 1 / 39 26.07.2019 Kutsu, He A - 1 / 50 03.08.2019 Kutsu, He A - 7 / 50 06.08.2019 Kutsu, He A - 3 / 50 07.08.2019 Kutsu, He B - 4 / 40 |
19.08.2019 Kutsu, He A - 6 / 50
21.08.2019 Kutsu, He A - 1 / 30 22.08.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 23.08.2019 Kutsu, He B - 2 / 70 25.08.2019 Kutsu, He A - 1 / 50 28.08.2019 Kutsu, He A - 6 / 50 03.09.2019 Kutsu, He B - 4 / 30 04.09.2019 Kutsu, He B - 2 / 30 08.09.2019 Kutsu, He A - 2 / 30 09.09.2019 Kutsu, He B - 3 / 30 |
12.09.2019 Kutsu, He A - 5 / 30
14.09.2019 Kutsu, He A - 4 / 30 19.09.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 31.08.2019 Kutsu, He B - 7 / 50 04.09.2019 Kutsu, He B - 7 / 50 18.10.2019 Kutsu, He A - 4 / 30 22.10.2019 Kutsu, He A - 4 / 30 25.10.2019 Kutsu, He A - 3 / 30 27.10.2019 Kutsu, He A - 1 / 30 29.10.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 |
13.12.2019 Kutsu, He A - 1 / 40
14.12.2019 Kutsu, He A - 6 / 40 16.12.2019 Kutsu, He A - 6 / 40 21.12.2019 Kutsu, He A - 6 / 40 22.12.2019 Kutsu, He A - 3 / 40 23.12.2019 Kutsu, He A - 6 / 40 24.12.2019 Kutsu, He A - 6 / 40 02.11.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 06.11.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 09.11.2019 Kutsu, He A - 5 / 30 |
21.07.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 30
26.07.2019 Kutsu, 100cm - 1 / 30 28.07.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 30 04.08.2019 Kutsu, 100cm - 3 / 40 05.08.2019 Kutsu, 100cm - 1 / 40 07.08.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 40 07.08.2019 Kutsu, 100cm - 8 / 65 08.09.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 40 08.09.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 12.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 |
13.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40
14.08.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 40 14.08.2019 Kutsu, 100cm - 2 / 40 17.08.2019 Kutsu, 100cm - 2 / 40 18.07.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 30 19.08.2019 Kutsu, 100cm - 3 / 40 23.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 28.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 28.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 30.08.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 |
16.09.2019 Kutsu, 100cm - 1 / 30
17.09.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 30 19.10.2019 Kutsu, 100cm - 1 / 40 20.10.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 22.10.2019 Kutsu, 100cm - 4 / 40 23.10.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 24.10.2019 Kutsu, 100cm - 2 / 40 26.10.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 28.10.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 40 27.11.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 40 |
15.12.2019 Kutsu, 100cm - 1 / 50
22.12.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 50 27.12.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 50 27.12.2019 Kutsu, 100cm - 5 / 50 29.12.2019 Kutsu, 100cm - 6 / 50 04.01.2020 Kutsu, 100cm - 4 / 70 08.01.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 70 12.01.2020 Kutsu, 100cm - 8 / 70 13.01.2020 Kutsu, 100cm - 1 / 70 16.01.2020 Kutsu, 100cm - 5 / 70 |
22.07.2019 Kutsu, Helppo - 1 / 30
23.07.2019 Kutsu, Helppo - 5 / 30 23.07.2019 Kutsu, helppo - 2 / 13 01.08.2019 Kutsu, helppo - 1 / 50 02.08.2019 Kutsu, helppo - 3 / 30 04.08.2019 Kutsu, helppo - 7 / 50 05.08.2019 Kutsu, helppo - 2 / 30 06.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 10.08.2019 Kutsu, helppo - 7 / 50 05.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 |
13.08.2019 Kutsu, helppo - 1 / 30
14.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 50 14.08.2019 Kutsu, Helppo - 2 / 30 16.08.2019 Kutsu, helppo - 2 / 30 16.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 17.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 30 17.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 19.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 30 19.08.2019 Kutsu, helppo - 1 / 50 21.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 |
21.08.2019 Kutsu, helppo - 2 / 25
24.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 25 24.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 50 27.08.2019 Kutsu, helppo - 3 / 50 28.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 50 22.08.2019 Kutsu, helppo - 4 / 30 24.08.2019 Kutsu, helppo - 2 / 30 25.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 26.08.2019 Kutsu, helppo - 1 / 30 29.08.2019 Kutsu, helppo - 2 / 30 |
27.08.2019 Kutsu, helppo - 5 / 67
07.09.2019 Kutsu, helppo - 1 / 50 11.09.2019 Kutsu, helppo - 3 / 18 17.09.2019 Kutsu, helppo - 3 / 18 02.10.2019 Kutsu, helppo - 3 / 30 05.10.2019 Kutsu, helppo - 1 / 30 10.10.2019 Kutsu, helppo - 3 / 30 11.10.2019 Kutsu, helppo - 5 / 30 21.10.2019 Kutsu, helppo - 1 / 30 27.10.2019 Kutsu, helppo - 3 / 30 |
01.08.2019 Kutsu, noviisi - 5 / 30
03.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 30 06.08.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 21 07.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 21 07.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 36 08.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 21 10.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 30 11.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 30 11.08.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 30 12.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 30 |
15.08.2019 Kutsu, noviisi - 5 / 30
14.08.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 30 15.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 30 15.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 30 20.08.2019 Kutsu, noviisi - 3 / 30 21.08.2019 Kutsu, noviisi - 3 / 38 21.08.2019 Kutsu, noviisi - 3 / 38 22.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 38 23.08.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 39 26.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 39 |
26.08.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 38
27.08.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 30 07.09.2019 Kutsu, noviisi - 2 / 35 13.09.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 40 21.09.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 40 22.09.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 50 22.09.2019 Kutsu, noviisi - 6 / 40 24.09.2019 Kutsu, noviisi - 6 / 49 24.09.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 40 28.09.2019 Kutsu, noviisi - 3 / 40 |
30.09.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 40
01.10.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 40 09.10.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 40 18.10.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 40 07.10.2019 Kutsu, noviisi - 7 / 50 08.10.2019 Kutsu, noviisi - 6 / 50 15.10.2019 Kutsu, noviisi - 7 / 50 17.10.2019 Kutsu, noviisi - 1 / 50 18.10.2019 Kutsu, noviisi - 6 / 50 19.10.2019 Kutsu, noviisi - 4 / 50 |
NJ & VSN näyttelytulokset |
CUP-sijoitukset |
Päiväkirja ja valmennukset
16.07.2019 Ukonilma ja haavajalka
Ehdimme jo luulla, että kauheat ukonilmat olivat ohitse, mutta muutaman aurinkoisen päivän jälkeen helvetti oli taas irti. Ukkonen jyrisi aivan tallimme päällä ja vettä satoi kuin ämpäristä kaatamalla. Lupsakat suomenhevosemme eivät tietenkään olleet myräkästä millänsäkään, mutta laitumien alkaessa jossakin vaiheessa iltaa tulvimaan, alkoivat ahneet ruohomoottorit panikoitua ruuan ollessa veden alla. Orit kinastelivat keskenään ja tammapoloiset omalla lohkollaan seisoivat jäätävässä sateessa. Lähdimme tallipoika Joonaksen ja hänen ystävänsä Mikon kanssa pelastamaan märkiä hevosia laitumilta. Mikko ei ollut mikään hevosmies, koskaan ollutkaan, joten hän sai rauhallisen Korpun talutukseensa. Itse nappasin matkaani Kirkan, Joonas otti Tempun. Veimme märät orit tallin turviin. Pojat lähtivät hakemaan jo seuraavia hevosia, kun minä jäin tarkistelemaan toistensa kanssa juoksennelleita hevosia talliin.
Kirkan ollessa vuorossa huomasin oitis sen oikeassa takajalassa verta vuotavan haavan. Haava oli tietenkin sotkeutunut jo karsinan kuivikkeisiin ja muutenkin mutainen laitumella rallattelun jäljiltä. Orin karsinassa Kirkalta loimen pois ja talutin kummastelevan hevosen hoitopaikalle. Kirka katsoi minua kysyvällä ilmeellä, eikö se pääsisikään vielä syömään? Otin letkun hoitopaikan seinältä ja suihkuttelin orin jalat haalealla vedellä. Paneuduin haavan kimppuun ensin, sillä muissa jaloissa ei näkynyt mitään. Verta ei enää juurikaan vuotanut, eikä Kirka onneksi aristanut haavaa ollenkaan. Pieni pintaraapaisu ei olisi mikään ongelma. Otin varustehuoneen hoitovälinehyllystä haavanpuhdistaineen, jolla puhdistin Kirkan takajalan huolellisesti. Haava oli sen verran pieni, ettei se vaatisi jatkotoimenpiteitä. Pyörittelin kuitenkin jalkaan pätkän sideharsoa, jottei siihen menisi ennen umpeutumista likaa. Omalta itseltään vaikuttava Kirka pääsi takaisin karsinaansa iltaheinänökäreen pariin Joonaksen ja Mikon kärrätessä lisää hevosia talliin.
23.02.2022 Hankijumpalla
Lunta oli yön aikana satanut oikein kunnolla, joten päätin tarttua tuumasta toimeen ja lähteä heti aamupäivällä liikuttamaan hevosia hankipellolle. Kirka käveli perässäni rennosti talliin, jossa kiinnitin sen hoitopaikalle. Selvitin orin tuuheat jouhet, laitoin otsatukan nopealle letille ja puhdistin kaviot. Lopuksi harjasin jo valmiiksi hyvin puhtaan klipatun karvan ja tarkistin vielä kainalot, ettei niissä ollut hiekkaa tai muuta, joka voisi hangata liikutuksen aikana. Kirka käyttäytyi koko varustamisen ajan nätisti, eikä yllätyksekseni hoppuillut edes selkäännousussa, minkä vuoksi se sai paljon kehuja ja palan porkkanaa ennen lähtöä. Verryttelin Kirkaa hieman käynnissä ja ravissa kentällä ennen pellolle siirtymistä, jotta sen lihakset eivät menisi maitohapoille raskaaseen hankeen päästessään.
Pellolla kävelimme hyvän tovin ja katsoimme itsellemme mukavan syvyisen hankikaistaleen, jossa tulisimme tänään treenaamaan. Pian pyysinkin Kirkan jo raviin ja ori lähti korkein askelin tarpomaan eteenpäin. En vaatinut orilta mitään kummallista, kunhan muistuttelin vauhdista puolipidättein ja pyysin vähän temponmuutoksia. Lunta oli hevosen polveen asti, eli askelta joutui todella nostamaan eteenpäin päästäkseen. Onneksi tämä ei ollut hyväkuntoiselle suomenhevoselle homma eikä mikään, vaan Kirka näytti jopa nauttivan päästessään kunnolla töihin. Ravailtuamme jarrutin Kirkan takaisin käyntiin ja tein muutamia pysähdyksiä ja peruutuksia. Sitten otimme jo laukkaa, jossa Kirka tuppasi vähän innostumaan. En kuitenkaan vaatinut himohidasta laukkaa, vaan annoin ruunikon päästellä höyryjä - kyllähän vauhti helpotti myös hangessa liikkumista. Varmistelin, että molemmat laukat nousivat tasapainoisesti ja että hevonen pysyi koko ajan avuilla vauhdista huolimatta. Kirka käyttäytyi oikein näppärästi, joten lähdimme takaisin kotikentälle jäähdyttelemään.
Ehdimme jo luulla, että kauheat ukonilmat olivat ohitse, mutta muutaman aurinkoisen päivän jälkeen helvetti oli taas irti. Ukkonen jyrisi aivan tallimme päällä ja vettä satoi kuin ämpäristä kaatamalla. Lupsakat suomenhevosemme eivät tietenkään olleet myräkästä millänsäkään, mutta laitumien alkaessa jossakin vaiheessa iltaa tulvimaan, alkoivat ahneet ruohomoottorit panikoitua ruuan ollessa veden alla. Orit kinastelivat keskenään ja tammapoloiset omalla lohkollaan seisoivat jäätävässä sateessa. Lähdimme tallipoika Joonaksen ja hänen ystävänsä Mikon kanssa pelastamaan märkiä hevosia laitumilta. Mikko ei ollut mikään hevosmies, koskaan ollutkaan, joten hän sai rauhallisen Korpun talutukseensa. Itse nappasin matkaani Kirkan, Joonas otti Tempun. Veimme märät orit tallin turviin. Pojat lähtivät hakemaan jo seuraavia hevosia, kun minä jäin tarkistelemaan toistensa kanssa juoksennelleita hevosia talliin.
Kirkan ollessa vuorossa huomasin oitis sen oikeassa takajalassa verta vuotavan haavan. Haava oli tietenkin sotkeutunut jo karsinan kuivikkeisiin ja muutenkin mutainen laitumella rallattelun jäljiltä. Orin karsinassa Kirkalta loimen pois ja talutin kummastelevan hevosen hoitopaikalle. Kirka katsoi minua kysyvällä ilmeellä, eikö se pääsisikään vielä syömään? Otin letkun hoitopaikan seinältä ja suihkuttelin orin jalat haalealla vedellä. Paneuduin haavan kimppuun ensin, sillä muissa jaloissa ei näkynyt mitään. Verta ei enää juurikaan vuotanut, eikä Kirka onneksi aristanut haavaa ollenkaan. Pieni pintaraapaisu ei olisi mikään ongelma. Otin varustehuoneen hoitovälinehyllystä haavanpuhdistaineen, jolla puhdistin Kirkan takajalan huolellisesti. Haava oli sen verran pieni, ettei se vaatisi jatkotoimenpiteitä. Pyörittelin kuitenkin jalkaan pätkän sideharsoa, jottei siihen menisi ennen umpeutumista likaa. Omalta itseltään vaikuttava Kirka pääsi takaisin karsinaansa iltaheinänökäreen pariin Joonaksen ja Mikon kärrätessä lisää hevosia talliin.
23.02.2022 Hankijumpalla
Lunta oli yön aikana satanut oikein kunnolla, joten päätin tarttua tuumasta toimeen ja lähteä heti aamupäivällä liikuttamaan hevosia hankipellolle. Kirka käveli perässäni rennosti talliin, jossa kiinnitin sen hoitopaikalle. Selvitin orin tuuheat jouhet, laitoin otsatukan nopealle letille ja puhdistin kaviot. Lopuksi harjasin jo valmiiksi hyvin puhtaan klipatun karvan ja tarkistin vielä kainalot, ettei niissä ollut hiekkaa tai muuta, joka voisi hangata liikutuksen aikana. Kirka käyttäytyi koko varustamisen ajan nätisti, eikä yllätyksekseni hoppuillut edes selkäännousussa, minkä vuoksi se sai paljon kehuja ja palan porkkanaa ennen lähtöä. Verryttelin Kirkaa hieman käynnissä ja ravissa kentällä ennen pellolle siirtymistä, jotta sen lihakset eivät menisi maitohapoille raskaaseen hankeen päästessään.
Pellolla kävelimme hyvän tovin ja katsoimme itsellemme mukavan syvyisen hankikaistaleen, jossa tulisimme tänään treenaamaan. Pian pyysinkin Kirkan jo raviin ja ori lähti korkein askelin tarpomaan eteenpäin. En vaatinut orilta mitään kummallista, kunhan muistuttelin vauhdista puolipidättein ja pyysin vähän temponmuutoksia. Lunta oli hevosen polveen asti, eli askelta joutui todella nostamaan eteenpäin päästäkseen. Onneksi tämä ei ollut hyväkuntoiselle suomenhevoselle homma eikä mikään, vaan Kirka näytti jopa nauttivan päästessään kunnolla töihin. Ravailtuamme jarrutin Kirkan takaisin käyntiin ja tein muutamia pysähdyksiä ja peruutuksia. Sitten otimme jo laukkaa, jossa Kirka tuppasi vähän innostumaan. En kuitenkaan vaatinut himohidasta laukkaa, vaan annoin ruunikon päästellä höyryjä - kyllähän vauhti helpotti myös hangessa liikkumista. Varmistelin, että molemmat laukat nousivat tasapainoisesti ja että hevonen pysyi koko ajan avuilla vauhdista huolimatta. Kirka käyttäytyi oikein näppärästi, joten lähdimme takaisin kotikentälle jäähdyttelemään.
Kuvat © Narien vapaat
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.